Itsehoidon artikkelit

Vihreä tee

Päivitetty 6.9.2012

Vihreä tee on tiivistettynä uutteena biologisesti vahvempaa ja tehokkaampaa, kirjoittaa maailman johtava ravitsemuslääketieteen lehti American Journal of Clinical Nutrition. Vihreä tee sisältää 30–40 % veteen liukenevia polyfenoleja, kun mustassa teessä on vain 3–10%. Oolong-tee sijoittuu vihreän ja mustan teen väliin. Kerron tässä, miksi vihreä tee kiinnostaa vakavasti tiedemiehiä, erityisesti syöpätutkijoita, kaikkialla maailmassa.

Ikivihreä teepuu Camelia sinensis on alun perin kotoisin Kiinan, Intian ja Burman rajaseutujen vuoristometsistä. Tee mainittiin lääkekirjoissa jo v. 600 eKr. Kauan se oli vain munkkien ja aatelisten juoma, tavallinen kansa sai nauttia siitä vasta paljon myöhemmin. Teetä nautittiin pääasiassa sen sisältämän kofeiinin (tai teiinin) keskushermostoa piristävän ja virkistävän vaikutuksen vuoksi. Sanotaan, että se myös rauhoitti ja kirkasti meditoivien buddhalaismunkkien ajatusta ja edisti sisäistä seestymistä. Aasiassa juodaan tänäkin päivänä yleisesti vihreää teetä.

Eurooppaan teepuu tuli 1600-luvun alussa. Juoma tuli suosituksi etenkin Englannissa, jossa nautittiin pääasiassa vihreää teetä. Kysynnän kasvaessa englantilaiset perustivat suuria teeviljelmiä Intiaan. Ylhäisö joi edelleen vihreää teetä, joka oli kalliimpaa, mutta tavallinen kansa tyytyi halvempaan mustaan teehen. Englannin teeteollisuus vaikutti ajan mittaan Euroopan teen käytön tottumuksiin niin, että musta tee tuli yleisesti suosituksi. Länsimaissa vihreä tee on vasta viime aikoina noussut uudelleen arvoonsa terveysvaikutustensa vuoksi.

Teen korjuu

Teepuu kasvaa luonnossa noin 10 metrin korkuiseksi, mutta viljeltynä se leikataan matalammaksi, niin että siitä on latvaa myöten helppo poimia lehdet. Ne poimitaan edelleen käsin. Parhaaseen laatuun kelpaavat vain nuput ja kaksi ylintä pientä lehteä. Poiminnan jälkeen lehtien ja nuppujen annetaan lakastua päivän ajan, jonka jälkeen lehdet kierretään käsin tai koneellisesti. Tarkoitus on rikkoa lehtien rakenne niin että niistä vapautuvat teeöljyt, entsyymit ja muut vaikuttavat aineet. Sen jälkeen lehdistä valmistetaan joko mustaa tai vihreää teetä. Teenlehti on alun perin oliivinvihreä. Mustan ja vihreän teen ero on valmistusmenetelmässä.

Mustaa vai vihreää teetä?

Mustaa teetä saadaan siten, että lehtien annetaan hapettua tai ne käytetään (fermentoidaan) kosteassa lämmössä noin neljän tunnin ajan, jolloin lehdet tummuvat ruosteenruskeiksi. Lehtien parkkiaines hajoaa ja aromaattiset öljyt haihtuvat. Jotkut mustat teelaadut savustetaan. Vihreää teetä varten hapetus (fermentointi) estetään käsittelemällä lehtiä kuumassa, jolloin ne muuttuvat sinivihertäviksi. Vain entsyymit hajoavat, mutta parkkihappo ja alkaloidit säilyvät. Sen jälkeen tee seulotaan, lajitellaan, tarkastetaan ja pakataan.

Vihreä tee sisältää mustaa teetä enemmän farmakologisesti aktiivisia ainesosia. Toisaalta voi olla niin, että vihreän teen vaikutuksia on tähän menessä tutkittu enemmän kuin mustan teen vaikutuksia, ja vihreä tee on siten saanut enemmän huomiota osakseen. Ainesosiensa perusteella vihreää teetä pidetään terveysvaikutteisena elintarvikkeena (functional food).

Mustasta teestä on äskettäin tunnistettu syöpää estävä yhdiste, theaflaviini-3'-monogallaatti eli TF-2. Vihreän teen ainesosa EGCG (epigallocatechin-3-gallate) puolestaan salpaa syöpää aiheutavaa entsymiä nimeltään dihydrofolaaattireduktaasi (DHFR). 3–8 kupillista mustaa teetä päivittäin antaa suojaa sydän- ja verisuonitauteja vastaan ja on muutoinkin terveellistä.

Uutta tietoa mustan teen terveysvaikutuksista (pdf)

Mitä vihreä tee sisältää?

Vihreä tee on eniten tutkittuja luonnon tuotteita. Parhaiten tunnetut ainesosat ovat puriinialkaloideja, kofeiini (josta teen yhteydessä joskus käytetään nimitystä teiini), teobromiini ja teofylliini (Viimemainittu on muuten myös perinteisesti käytetty tehokas astmalääke. Tähän asiaa palataan tuonnempana vihreän teen anti-angiogeneenisen vaikutuksen yhteydessä.) Vihreässä teessä on vähemmän kofeiinia kuin mustassa teessä.

Näiden ainesosien pitoisuus on 3-5 % riippuen kasvupaikasta ja korjuumenetelmästä. Muita merkittäviä yhdisteitä ovat flavonoidit, ainutlaatuinen glutamiinihappoetyyliamidi-niminen aminohappo, aromaattiset aineet sekä polyfenolit, joita kaikkia on yhteensä noin 20 % teen kuivapainosta.

Ainesosissa on runsaasti kasviantioksidantteja, jotka tuhoavat elimistössä syntyviä haitallisia vapaita radikaaleja. Niitä syntyy elimistössä ylimäärin sekä ulkoisista että sisäisistä syistä. Ulkoisia aiheuttajia ovat muun muassa ympäristömyrkyt, ilman epäpuhtaudet (kaupunki-liikenne- ja teollisuuspäästöt), otsoni, UV-säteily ja tupakansavu. Sisäisiä syitä radikaalien syntyyn ovat muun muassa tulehdustaudit ja muut pitkäaikaissairaudet (esim. nivelreuma), runsas kahvin ja alkoholin käyttö sekä monet lääkkeet. Emme pääse pakoon vapaita radikaaleja, jotka pommittavat solujamme kymmeniä tuhansia kertoja minuutissa. Olemme siis joka hetki alttiina hapetusstressille. Jos antioksidanttisuoja on heikko, alkavat solut vahingoittua ja sairastua.

Antioksidantit estävät solurasvoja härskiintymästä eli ne suojaavat soluja vaurioilta, mutaatioilta, syövältä ja vanhenemiselta. Flavonoidit estävät myös rasvan kertymistä kudoksiin. Toisin sanoen vihreä tee on erinomainen laihdutusjuoma (tai tablettina nautittuna lisäravinne). Merkittävimpiä teen antioksidantteja ovat katekiini-flavonoidit, jotka voivat olla antioksidantteina jopa tehokkaampia kuin C- ja E-vitamiini. Vihreä tee sisältää noin 40 % kuivapainosta epigallokatekiinigallaattia (EGCG), joka kemiallisesti kuuluu polyfenoleihin. Musta tee sisältää noin 6 % katekiineja ja 2,5 % teaflaviineja, joita syntyy teen lehtien käymisessä. Vihreä tee sisältää siis enemmän tehokkaita kasviantioksidantteja kuin musta tee. Eräiden tutkijoiden mukaan epigallokatekiinit ovat parhaita tähän mennessä on löytyneitä luonnon antioksidantteja.

Teen flavonoidit imeytyvät hyvin suolistosta vereen, jossa niiden pitoisuus on suurimmillaan pari tuntia nauttimisen jälkeen. EGCG:n puoliintumisaika on alle 6 tuntia ja monien muoden fenolisten yhdisteiden alla 4 tuntia.

Taulukko 1. Vihreän teen ainesosia

Katekiinit (tärkein ryhmä) Ehkäisee ikäihmisten muistin heikkenemistä
Polttaa kaloreita/laihduttaa
Parantaa insuliiniherkkyyttä
Suojaa auringon UV-säteiltä
Estää syöpää
Pienentää kasvainten kokoa
Estää mutaatiota
Estää vapaita radikaaleja
Alentaa kohonnutta kolesterolia
Estää verenpaineen nousua
Tappaa bakteereja
Tappaa influenssaviruksia
Estää kariesbakteereja
Estää pahanhajuista hengitystä
Kofeiini (teiini) Piristää ja virkistää
Diureetti (poistaa nestettä)
C-vitamiini Ehkäisee stressiä
Ehkäisee flunssaa
B-vitamiinit Edistää hiilihydraattien aineenvaihduntaa
Aminobutyyrihappo (GABA) Alentaa kohonnutta verenpainetta
Flavonoidit Vahvistaa verisuonten seinämiä
Polysakkaridit Alentaa kohonnutta verensokeria
Fluori Estää hammasmätää
E-vitamiini Hidastaa vanhenemista
Suojaa soluja
Theaiini (aminohappo) Antaa tyypillisen maun vihreälle teelle


HUOM! Vihreä tee saatta viedä tehon Velcade-nimiseltä syöpälääkkeeltä (bortezomib).

Vaikutukset terveyteen

Vihreän teen vaikutuksia terveyteen on tutkittu runsaasti ja tutkimustoiminta jatkuu vilkkaana kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Tee virkistää ja rauhoittaa ja poistaa väsymystä. Se myös parantaa keskittymis- ja reagointikykyä. Vihreä tee luetaan täsmäruokiin, koska sillä on useita edullisia vaikutusta terveyteen (Taulukko 1 ).

1. Vihreä tee laihduttaa

Vihreäteeuute nopeuttaa rasvan palamista, todettiin äskettäin tutkimuksessa, joka tehtiin Geneven yliopistossa. Koehenkilöille annettiin vihreää teetä kapseloituna uutteena; puolet koehenkilöistä sai vastaavia lumekapseleita. Tutkijat mittasivat aineenvaihdunnan nopeutta 24 tunnin ajan. Teeuutetta saaneiden kalorit paloivat neljä prosenttia nopeammin ja kokonaisenergian kulutus lisääntyi lähes viisi prosenttia.

Vihreän teen laihduttava vaikutus perustuu sen sisältämiin katekiini-polyfenoleihin. Tutkijat korostavat nimenomaan, ettei kyse ole pelkästään teen sisältämän kofeiinin (teiinin) vaikutuksesta, vaan kofeiinin ja katekiiniaineiden yhteisvaikutuksesta, joka kiihdyttää aineenvaihduntaa. Tutkijat sanovat, että vihreästä teestä voi olla apua laihduttamisessa, vartalon muodon (body composition) parantamisessa, koska vihreä tee on termogeenista (kalorien polttoa nopeuttavaa) ja se hapettaa rasvoja energiaksi. Vihreää teetä pidetään sydänystävällisempänä kuin kahvia. Lähde: Am J Clin Nutr 1999;70:6, 1040-1045.

Uudet tutkimukset osoittavat, että vihreä tee (erityisesti sen sisältämä EGCG) parantaa insuliininherkkyyttä, joka 15-kertaisesti. Tällä seikalla on mitä suurin merkityslaihdutuksessa, sekä ylipainon ja diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Tohtori Tolosen ortoglykeemisen dieetin ohessa käytettävä kapseli, Diet Control , sisältää muiden yhdisteiden ohessa myös vihreäteeuutetta.

2. Suojaa auringon haitallisilta UV-säteiltä

Ihotautilääkärit ovat vakuuttuneita siitä, että vihreä tee - sisäisesti nautittuna sekä ulkoisesti iholle siveltynä - suojaa auringon haitallisilta UV-säteiltä. Tätä vaikutusta on tutkittu jo monen vuoden ajan ja tulokset on julkaistu ihotautialan tieteellisissä lehdissä. Tri Tolonen kehitti Suomen ensimmäisen vihreään teehen perustuvan aurinkovoiteen.

3. Suojaa sydäntä ja verisuonia

Kuuluisan hollantilaisen Zutphenin tutkimuksen mukaan ravinnon flavonoidit suojaavat kuolemaan johtavilta sydäninfarkteilta ja sepelvaltimotaudilta. Tutkimuksessa ilmeni, että tällaisia flavonoideja on erityisen runsaasti teessä ja sipulissa (Lancet 1993;23/10). Uusia analyysi vahvistaa käsityksen, jonka mukaan sydäntä ja verisuonia hyvin suojaavat yhdisteet ovat nimenomaan teen epigallokatekiinigallaatteja (EGCG) (Am J Clin Nutr 2001;74:227-232).

Myös Suomen Kansanterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan tee ja viini ehkäisevät sydäninfarktia.

4. Alentaa kohonnutta kolesterolia

Japanilaiset tutkijat Muramatsu ja Hara ovat osoittaneet rotilla, että vihreän teen ainesosat estävät LDL- ja VLDL-kolesterolin hapettumista ja hapettuneen kolesterolin kiinnittymistä valtimoihin. Kun rotille annettiin rasvaisia ruokia, niille kehittyi nopeasti valtimonkovetustauti. Kun ruokaan lisättiin 1 % katekiinia, estyi pahan kolesterolin kiinnittyminen suoniin. Sitä vastoin hyvään kolesteroliin katekiineilla ei ollut juuri mitään vaikutusta (www.daisan.co.jp/table7.html). Professori Goto on osoittanut, että katekiini toimii täsmälleen samoin myös ihmisillä. (www.daisan.co.jp/table8.html).

5. Alentaa kohonnutta verenpainetta

Kohonnut verenpaine rasittaa sydäntä ja voi aiheuttaa aivohalvauksen. Siksi on tärkeää, että verenpaine olisi normaalin rajoissa. Verenpaineen kokoamisen kaikkia syitä ei vielä tunneta, mutta yhtenä tekijänä vaikuttaa elimistössä syntyvä yhdiste nimeltään angiotensiini II. Se lisää myös ahtaumia munuaisten verisuonissa.

Ihmisen ja muiden nisäkkäiden veressä on luonnostaan angiotensiogeeni-nimistä yhdistettä, jota tietty entsyymi (reniini) muuntaa angiotensiini I:ksi. Toinen entsyymi, nimeltään Angiotensin Converting Enzyme (ACE) muuntaa sitä angiotensiini II:ksi, joka on voimakas verisuonten supistaja. Supistus puolestaan nostaa verenpainetta.

Japanilainen tukija tohtori Hara on osoittanut, että vihreän teen katekiini estää ACE:n toimintaa ja vähentää angiotensiini II:n syntyä (www.daisan.co.jp/table7.html). Hän on niinikään osoittanut, että katekiinien antaminen verenpainetaudista kärsiville rotille todella laskee verenpainetta. Näitä verenpainerottia (Spontaneous Hypertensive Rats, SHR) käytetään yleisesti mallina tutkittaessa lääkkeiden vaikutusta ihmisen verenpaineeseen. Haran tutkimusten mukaan vihreän teen katekiini estää verenpaineen nousua verenpainelääkkeen tavoin. Ihmiselle laskettuna rotille annettu katekiinimäärä vastaa noin 10 kupillista vihreää teetä (www.daisan.co.jp/health4.html).

6. Alentaa kohonnutta verensokeria

Japanilainen lääkäri Minowada Kioton yliopistosta totesi jo 60 vuotta sitten, että diabeetikkojen virtsan sokerimäärä väheni teeseremonioiden jälkeen. Hän ehdotti jo ennen toista maailmansotaa, että teejauhetta voitaisiin käyttää alentamaan veren kohonneita sokeriarvoja. Valitettavasti sodan puhkeaminen jätti tämän merkittävän havainnon unhoon. Viime aikoina se on noussut uudelleen esille Japanissa.

Ravinnon sokerit (hiilihydraatit) imeytyvät pääasiassa ohutsuolesta vereen, jossa haiman erittämä insuliini säätää niiden pitoisuutta. Diabeetikon haima ei eritä riittävästi insuliinia, jolloin veren sokeri nousee ja sokeria erittyy virtsaan. Kun veren sokeri on pitkään koholla, se vaikuttaa haitallisesti verisuoniin, joihin kehittyy valtimonkovetustauti. Diabeetikolla on kolminkertainen riski kuolla sydäninfarktiin; aivohalvauksen, silmänpohjan ja munuaisten verisuoniin kehittyy myös muutoksia.

Tohtorit Hara ja Shimizu ovat osoittaneet, että vihreän teen katekiini alentaa veren sokeriarvoja hiirillä ja rotilla, jotka sairastavat perinnöllistä diabetestä (www.daisan.co.jp/table10.html). Myös vihreän teen polysakkarideilla on todettu samanlainen veren kohonneita arvoja alentava vaikutus. Vaikka toistaiseksi vaikutus on osoitettu vasta koe-eläimillä, on luultavaa, että se ilmenee myös ihmisellä.

7. Estää syöpää

Monet väestötutkimukset eri puolilta maailmaa osoittavat, että vihreän teen nauttiminen vähentää alttiutta sairastua syöpätauteihin. Vihreän teen ainesosia (etenkin polyfenoleja) pidetään yleisesti antimutageenisina ja antikarsinogeenisina. Japanilaisen tutkimuksen mukaan vihreä tee vähentää alkuvaiheen rintasyöpään sairastuneiden naisten riskiä saada etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin. Japanilaistutkijoiden mukaan vihreä tee vähentää myös keuhko-, maha- ja ihosyöpien vaaraa. Amerikkalaiset syöpätutkijat ovat vakuuttuneita siitä, että virheä tee ehkäisee syöpää (lue uutinen). Vihreän teen ihosyöpää ehkäisevästä vaikutuksesta on julkaistu runsaasti tutkimuksia myös Yhdysvalloissa. Uusi Kalifornian yliopiston (UCLA) tutkimus osoittaa, että vihreäteeuute estää virtsarakkosyöpää. Rottien ihosyöpää voidaan ehkäistä antamalla niille teetä annoksena, jota ihmiset normaalisti juovat (vastaten kuutta kupillista päivässä). Yhdysvaltain terveysvirasto (NIH) on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan vihreä tee vähentää riskiä sairastua kurkunpään syöpään.

Epigallokatekiinigallaattia (EGCG) pidetään tärkeänä syöpää ehkäisevänä teen yhdisteenä. Musta tee sisältää syöpäsoluja tappavaa yhdistettä TF-2, jota saattaa olla myös vihreässä teessä.

Murcian (Espanja) ja Norwichin (Englanti) yliopistojen tutkijat ovat vastikäään havanneet, että EGCG salpaa dihydrofolaattireduktaasi-nimistä entsyymiä, johon syöpäsoluilla on taipumus tarttua. Monet synteettiset syöpälääkkeet vaikuttavat juuri samaan entsyymiin, sanoo asiaa tutkinut professori Roger Thorneley. Monet arvostetut syöpätutkijat suosittavat vihreää/mustaa teetä syövän ehkäisyyn ja täydentävään hoitoon.

Ruotsin Linköpingin yliopistoklinikan tutkimusten mukaan teen polyfenolit tuhoavat syöpää aiheuttavia ympäristömyrkkyjä.

8. Hidastaa muistin heikkenemistä ja vanhenemismuutoksia

Vihreä tee sisältää kasviantioksidantteja, jotka reagoivat kemiallisesti vapaiden radikaalien kanssa ja suojaavat siten soluja vaurioilta ja vanhenemismuutoksilta. Vihreän teen katekiini on jopa tehokkaampi antioksidantti kuin E-vitamiiini (www.daisan.co.jp/table12.html). Uuden kiinalaisen tutkimuksen mukaan vihreän teen ainesosat ehkäisevät ikääntyvien ihmisten muistin heikkenemistä.

9. Ehkäisee Parkinsonin tautia

Heinäkuussa 2001 Helsingissä pidettiin kansainvälinen Parkinsonin taudin tutkijain kongressi. Siellä israelilaiset tutkijat raportoivat, että vihreän teen ainesosat suojaavat aivosoluja Parkinsonin taudille tyypillisiltä muutoksilta.

10. Estää matkailijan ruokamyrkytystä ja ripulia

Kokemuksesta on jo pitkään tiedetty, että vihreä tee tappaa bakteereja ja suojaa ruokamyrkytyksiltä. Nyt on osoitettu tieteellisin menetelmin, että vihreän teen katekiini on vahva antibiootti, joka tappaa monia sellaisia bakteereja, jotka aiheuttavat muun muassa ruokamyrkytyksiä (www.daisan.co.jp/table5.html):

  • Clostridium botulinum
  • Clostridium peifringens
  • Staphylococcus aureus
  • Vibrio parahaemolyticus
  • Bacillus cereus
  • Plesiomonas shigelloides
  • Aeromonas sobria
  • Vibrio colera

11. Estää hammasmätää ja pahanhajuista hengitystä

Vihreän teen katekiini estää kariesbakteerien kasvua estämällä glukosyylitransferaasi-nimistä entsyymiä, jonka avulla kariesbakteerit valmistavat glukaania. (www.daisan.co.jp/table15.html) Katekiinit kykenevät suorastaan tuhoamaan kariesbakteereja (www.daisan.co.jp/health9.html)

Vihreän teen ainesosat tappavat myös sellaisia bakteereja, jotka aiheuttavat suussa pahanhajuista hengitystä.

12. Estää viruksia

Tupakanviljelijät käyttävät vihreästä teestä valmistettua nestettä tappamaan tupakan mosaiikkivirusta, joka uhkaa satoa. Katekiini ja theaflaviini (katekiinin hapettunut muoto) estävät myös influenssavirusta leviämästä. (www.daisan.com.jp/table18.html) Laboratorioviljelmissä katekiini estää myös HIV:ä (www.daisan.co.jp/table8.html).

13. Ehkäisee rasvamaksaa

14. Vihreä tee rauhoittaa mieltä.