Itsehoidon artikkelit

Raskaus ja ravintolisät

Päivitetty 30.10.2014

Raskaus ja ravintolisät on aihe, josta julkaistaan jatkuvasti uutta kiinnostavaa tietoa. Tutkimusten mukaan vitamiinit ehkäisevät keskenmenoja, D-vitamiini (100–150 µg/vrk) ja ubikinoni (200 mg/vrk) ehkäisevät raskausmyrkytystä ja magnesium ehkäisee vauvan aivovauriota. Probiootit ehkäisevät raskausajan diabetesta. Kalaöljy ehkäisee lasten allergioita. Raskauden aikana nautittu E-EPA-kalaöljy ehkäisee ja hoitaa raskaus- ja imetysajan masennusta Turun yliopiston psykiatrian emeritusprofessori Raimo K. R. Salokangas selosti tutkimusta Suomen lääkärilehdessä. Raskauden aikana nautittu kalaöljy ehkäisee lasten käyttäytymishäiriöitä 5–6 vuoden iässä (Loomans ym. 2014).

Joka kolmas ensisynnyttäjä kokee masennuksen ennen kuin lapsi täyttää viisi vuotta, ilmenee australialaisesta tutkimuksesta. Näin kirjoitti laatulehti The Guardian 21.5.2014. Äitien masennusta voidaan ehkäistä ja lievittää ravintolisillä, kuten tästä katsauksesta käy ilmi.

Odottavan ja imettävän äidin tulee syödä monipuolisesti. Hän tarvitsee kahden edestä suojaravinteita. Siksi hän tarvitsee ruoan lisänä tiettyjä ravintolisiä, jotka ehkäisevät sikiövaurioita, raskausmyrkytystä, diabetesta, masennusta sekä edistävät sikiön aivojen, hermoston, luuston ja silmien kehitystä. Lisäksi ne vähentävät sekä äidin että lapsen riskiä sairastua myöhemmin elämässään kroonisiin tauteihin, mm. diabetekseen. Tärkeimmät ravintolisät ovat foolihappo, C- ja D-vitamiinit, kalkki, magnesium, rauta, sinkki ja omega-3-rasvahapot sekä maitohappobakteerit. Äidin tulee ehdottomasti välttää tupakkaa, alkoholia, huumeita ja jos mahdollista myös särkylääkkeitä.

Monivitamiinivalmisteita hedelmöityksen aikoihin käyttävillä naisilla on 16 % muita pienempi riski synnyttää ennenaikaisesti, kertoo uusi tanskalainen tutkimus. Aineistona oli lähes 36 000 synnyttäjää, joiden vitamiinien käyttö selvitettiin. Ennenaikaisena pidettiin synnytystä, joka tapahtui ennen 37 raskausviikkoa. Reportin julkaisi johtava ravitsemuslääketieteen lehti American Journal of Clinical Nutrition ja siitä voi lukea maksutta Nutraingredients.comista.

Tänä vuonna Suomessa synnyttää lähes 60 000 naista. Heistä noin 7000 potee raskaudenaikaista ja/tai synnytyksen jälkeistä masennusta. Raskausajan masennus lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä ja heikentää sikiön kehitystä kohdussa, osoittaa meta-analyysi. Suosittelen masennuksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon E-EPAa ja muita turvallisia ravintoaineita (sinkkiä, foolihappoja sekä C-, D- ja E-vitamiineja). Tutkimuksen mukaan pre-eklampsiassa virtsan haitallisten isoprostaanien pitoisuus on jopa 5-kertainen normaaliin verrattuna. Toisaalta antioksidanttien nauttiminen vähentää sitä kolminkertaisesti. Nämä havainnot puoltavat hyvin puhdistetun kalaöljyn (esim. E-EPAn) ja antioksidanttien käyttöä raskauden aikana.

Sikiökehityksen aikana lapsi saa kaiken ravintonsa – myös suojaravinteet – äidiltään napanuoran välityksellä. Barkerin hypoteesin mukaan raskauden aikainen "aliravitsemus" ja syntymän jälkeinen nopea kasvu altistavat lapsen myöhemmin elämässään diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille, masennukselle ja ehkä monille muillekin kroonisille sairauksille. Tästäkin syystä odottavan ja imettävän äidin tulisi perehtyä suojaravinteiden tärkeään merkitykseen (Blumfield. ym. 2013).

Vaikka sydäninfarktin riski onkin vähäinen raskauden aikana – koska naiset ovat tuolloin nuoria – se on kuitenkin 3–4 kertaa suurempi kuin samanikäisillä ei-raskaana olevilla naisilla, kertoo tutkimus, joka julkaistiin Yhdysvaltain sydänliiton Circulation-lehdessä. Raskausmyrkytys lisää naisen riskiä sairastua myöhemmin elämässäään sydäntautiin (Bellamy ym. 2007). Kannattaa siis ottaa sydäntä suojaavia ravintolisiä, joista kerrotaan alla.

Turun yliopisto: Probiootit auttavat painonhallinnassa

Antioksidantit

Puolueettoman Cochrane Collaborationin katsauksen mukaan antioksidantit vähentävät pre-eklampsian (raskausmyrkytyksen) riskiä (lue raportti). Parhaiten tutkittuja, turvallisia antioksidantteja on ubikinoni.
Ubikinoni ehkäisee raskausmyrkytystä

Kalkki, magnesium, rauta ja sinkki

Sikiön luuston kasvu vaatii niin paljon kalkkia ja sinkkiä, etteivät äidin ravinnostaan normaalisti saamat määrät riitä tyydyttämään molempien tarvetta. Siksi ennen sanottiin, että jokainen lapsi vetää äidiltä yhden hampaan. Suosittelen odottaville äideille ruoan lisänä kalkkia, joka sisältää kalkkia, magnesiumia, sinkkiä ja muita luustoa vahvistavia kivennäis- ja hivenaineita sekä vitamiineja. Saatavissa on myös yhdistelmätabletteja, joissa on magnesiumia, foolihappoa ja B6- ja B12-vitamineja. Neuvolat suosittelevatkin yleensä äideille rautaa.

Skottitutkimuksen mukaan äidit saavat raskauden aikana ruoastaan vain murto-osan (2–6 mg/vrk) E-vitamiinin tarpeestaan (15 mg/vrk) Samoin sinkin saanti jää liian pieneksi. Näitä aineita ravintolisänä nauttivien äitien lapset sairastavat muita vähemmän astmaa 5-vuotiaina (lue tutkimus).

Cochranen tuoreen raportin mukaan kalkkivalmisteiden käyttö ravintolisänä vähentää pre-eklampsian riskin puoleen; kalkkilisä vähentää myös verenpaineen nousua (Hofmeyr ym. 2007). Toisen Cochranen raportin mukaan myös magnesium ehkäisee odottavan äidin verenpaineen nousua ja vähentää pre-eklampian riskin puoleen. Tässä raportissa tutkittiin vain magnesiumsulfaatin tehoa. Vuoden 2009 Cochranen raportti päättelee, että magnesiumsulfaatti ehkäisee sikiön aivovaurioita (cerebral palsy). Suomessa on saatavana paremmin siedettyjä magnesiumvalmisteita, mm. oksidina, joissa on mukana myös foolihappoa ja muita B-vitamiineja.

Magnesium ehkäisee raskausmyrkytystä
Magnesium – tohtori Tolosen katsaus

Foolihappo ja muut B-vitamiinit

Foolihappo kuuluu B-vitamiineihin. Naisen tulisi alkaa nauttia sitä jo ennen hedelmöitystä vähintään 400, mieluiten 800 mikrogrammaa päivässä, sillä foolihappo vähentää sikiövaurioita (spina bifidaa ja huuli- ja kitahalkiota) ja ehkäise ennenaikaisia synnytyksiä. Hedelmöityksen jälkeen otettuna teho ei ole enää sama.

Tiede tukee B-vitamiinien käyttöä raskausaikana
Foolihappolisä ehkäisee ennenaikaisia synnytyksiä
B12-vitamiinin puute ja sikiövaurio

Äidin vitamiinit ehkäisevät lapsen autismin riskiä

Skitsofrenia saattaa saada alkunsa odottavan äidin foolihapon puutteen ja kohonneen homokysteiinin vuoksi. Homokysteiini nimittäin on myrkkyä sikiön kehittyville aivoille, kirjoittavat Harvardin yliopiston geneetikot katsauksessaan (Harv Rev Psychiatry. 2005;13(4):197-205). Tästäkin syystä raskautta suunnittelevien naisten tulisi alkaa ottaa foolihappoa jo mieluummin ennen hedelmöitystä.

Foolihappo osallistuu lähes kaikkiin elimistön keskeisiin biokemiallisiin reaktioihin. Sen yhtenä tehtävänä on pitää kurissa myrkyllistä rikkipitoista aminohappoa, homokysteiiniä. Foolihappo vähentää myös riskiä sairastua syöpätauteihin, muun muassa paksu- ja peräsuolisyöpiin.

Foolihappoa on alettu lisätä elintarvikkeisiin USA:ssa, Kanadassa, Chilessä ja Unkarissa. Ruotsi harkitsee asiaa parhaillaan, muttei vielä Suomi. Meillä ainoa mahdollisuus saada riittävästi foolihappoa on ottaa sitä tabletin muodossa, mieluiten yhdistelmänä, jossa on myös B6- ja B12-vitamiineja.

Vitamiinit ehkäisevät keskenmenoja
Vitamiinit vähentävät riskiä lapsen syntymisestä alipainoisena

Foolihapporikastus vähensi sikiövaurioita Kanadassa
Foolihappo ehkäisee Downin syndroomaa
Foolihappo ehkäisee huuli-kitahalkiota
Foolihappo ja masennus
B vitamins vital before conception

C-vitamiini

Tutkimuksen mukaan 100 mg C-vitamiinia päivittäin otettuna ehkäisee sikiökalvojen liian aikaista repeämistä. Ennestään tiedetään, että C-vitamiini vahvistaa sikiökalvojen rakennetta, kirjoittavat gynekologit raportissaan. Se julkaistiin huhtikuussa 2005 maailman johtavassa ravitsemuslääketieteen lehdessä American Journal of Clinical Nutrition.

Imetysaikana nautittu C-vitamiini (askorbiinihappo) erittyy äidinmaitoon, todetaan samassa lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

D-vitamiini

Neonatologian professori Caren L. Wagner (Medical University of South-Carolina) työryhmineen on julkaisseet 97 synnyttänyttä naista käsittäneen tutkimuksen, jossa matala seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) liittyi synnytyksen jälkeiseen masennukseen (J Am Psychiatr Nurses Assoc. 2010;16(3):170-7). Uusi tutkimus vahvistaa yhteyden D-vitamiinivajeen ja raskausmasennuksen välillä, vaikka tässä amerikkalaisessa ainoistossa S-D-25 oli keskimäärin 86 nmol/l (Huang ym. 2014). Suomessa pitoisuus on useimmiten alle 50 nmol/, vaikka noudatettaisiin D-vitamiinin viranomaisohjetta (10 µg/päivä).

Aikaisemmassa tutkimuksessaan
professori Wagner ontodennut, että raskaana olevat naiset tarvitsevat D-vitamiinia 100 mikrogrammaa (µg) päivässä, koska se ehkäisee raskaus- ja synnytyskomplikaatioita eikä aiheuta yliannostelun  vaaraa. Laaja tutkimus (2012) osoittaa, että tarve on vähintään 100 µg/vrk, mutta sekään ei riitä kuin joka kolmannelle naisille. Useimmat tarvitsevat 150 µg päivässä.

Kalkki ja D-vitamiini hyödyksi raskausdiabeteksessa

Suomessa ja Englannissa podetaan yleisesti D-vitamiinin puutetta ja että raskauden aikana nautittu D-vitamiinilisä vahvistaa syntyvän lapsen luustoa tulevaa elämää varten (Lancet 2006). Tutkimusten mukaan odottavan naisen runsas D-vitamiinin saanti – ravintolisistä 100 µg päivässä – vähentää syntyvän lapsen riskiä sairastua astmaan ja allergioihin. Norjan kansanterveyslaitoksen suurtukimuksen mukaan ravintolisänä otettu D-vitamiini ehkäisee joka neljännen raskausmyrkytyksen. D-vitamiini ehkäisee istukan tulehdusta (lue lisää englanniksi).

Suosittelen D-vitamiinia 100–150 µg päivässä. Annos on täysin  turvallinen sekä äidille että sikiölle. Osan tästä annoksesta voi saada nauttimalla hyvin puhdistettua kalaöljyä, jossa on mukana D-vitamiinia. Se vähentää samalla masentumisen riskiä. Odottavan naisen tulisi ottaa D-vitamiinia niin paljon, että seerumin D-vitamiinipitoisuus (S-D-25) nousee Yhdysvaltain endokronologiyhidistyksen suosittelemalle tasolle, 75–150 nmol:iin/l. Ihanne on  vähintään 100 nmol/l. Siihen saatetaan tarvita jopa yli 100 mikrogrammaa D:tä päivässä.

Raskaana olevien äitien runsas S-D-25 suojaa lasta MS-taudilta myöhemmin elämässä.
D-vitamiini ehkäisee raskausmyrkytystä
Vitamin D deficiency during pregnancy (Am J Clin Nutr 2006)

Omega-3-rasvahapot

EU antoi elokuussa 2007 suosituksen raskaana olevien naisten omega-3:n käytöstä. Lue lisää alla olevasta linkistä.

EU committee recommends omega-3 supplements during pregnancy

Fish Consumption in Pregnancy Linked to Less Hyperactivity and Higher Verbal IQ

Eurooppalainen yhteistutkimus suosittaa omega-3-rasvahappoja odottaville äideille 22. raskausviikosta eteenpäin. Ne nostavat sikiön omega-3-rasvahappojen pitoisuutta ja ehkäisevät äidin omien varastojen hupenemista (Am J Clin Nutr 2007). Hupeneminen altistaa äidin raskaudenaikaiselle ja synnytyksenjälkeiselle masennukselle. Kanadalaisetkin gynekologit suosittavat naisille omega-3-rasvahappoja, myös synnytyksen jälkeen (Shaw ja Kaczorowski 2007). Ruotsalaistutkimus (2009) puoltaa kalaöljyn antoa allergiaan taipuvaisille raskaana oleville naisille, sillä kalaöljy vaimentaa tulehdussytokiineja. Samojen tutkijoiden toinenkin raportti vahvistaa, että äidin nauttima kalaöljy ehkäisee lapsen allerigoita (Furuhjelm ym. 2009). Hollantilainen tutkimus osoittaa, että raskauden aikana nautittu kalaöljy ehkäisee syntyvien lasten käytöshäiriöitä 5–6 vuoden iässä (Loomans ym 2014).

Istukka suodattaa ja välittää sikiölle hänen tarvitsemiaan rasvahappoja, erityisesti omega-6-sarjaan kuuluvaa arakidonihappoa (AA) ja omega-3:een kuuluvaa dokosaheksaeenihappoa (DHA). Jälkimmäistä äiti itse saa joko sellaisenaan ravinnosta tai hän valmistaa sitä elimistössään eikosapentaeenihaposta (EPA). EPA estää myös AA:n liiallista muodostusta kudoksissa ja huolehtii "hyvien", tulehdusta ehkäisevien eikosanoidien tuotannosta. Se puolestaan ehkäisee masennuksen ja raskauskomplikaatioiden riskiä. Uuden tutkimuksen mukaan kalaöljyn käyttö odotusaikana vaimentaa monia tulehdussytokiineja, ja voi siten ehkäistä lapsen sairastumista allegioihin.

Äidin ruokavalion kalansyönti näkyy hänen seeruminsa ja punasolujensa rasvahappokoostumuksessa. Mitä enemmän äiti syö rasvaista kalaa (yli 2 kertaa viikossa) sitä suurempi on omega-3-pitoisuus ja sitä pienempi tulehdusta aiheuttavan arakidonihapon (AA) pitoisuus (Clin Biochem 2006). Matala AA/EPA-suhde vähentää masennuksen ja raskauskomplikaatioiden riskiä.

Australiassa on tutkittu odotusaikana otetun kalaöljylisän vaikutusta äidinmaidon omega-3-pitoisuuteen ja vauvan omega-3-tilaan 1-vuotiaana. Kalaöljyn käyttö lisää merkitsevästi rintamaidon DHA- ja EPA-pitoisuuksia, mikä puolestaan vaikuttaa suotuisasti lapsen omega-3:n saantiin. Runsas omega-3:n saanti taas edistää lapsen neurospykologista (mm. älyn) kehitystä ja vähentää allergia- ja infektioherkkyyttä. Kalaöljy edistää lapsenkehittyvän immuunijärjestelmän kypsymistä terveellä tavalla (Dunstan ym. 2007; Prescott ym. 2007).

Yhdysvaltain terveysviraston psykiatri Joseph R. Hibbeln tutki lähes 12 000 raskaana olevaa englantilaista naista ja seurasi heidän terveydentilaansa kahdeksan kuukautta synnytyksen jälkeen. 10–15 % naisista sairastui synnyksen jälkeen masennukseen. Masennuksen riski oli puolta pienempi niillä naisilla, jotka söivät viikottain kolme rasvaista kala-ateriaa. Omega-3-rasvahapot lisäävät serotoniinin eritystä aivoissa, tulkitsee Hibbeln. Hän varoittaa kalan ympäristöjäämistä. Hibbelnin työryhmän uusi tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan omega-3-rasvahapot ehkäisevät synnytyksen jälkeistä masennusta.

Professori Joseph R. Hibbelnin työryhmän suurtutkimus kertoo, että odottavat äidit jotka syövät yli 340 g kalaa viikottain – käytännössä vähintään kolme kala-ateriaa – synnyttävät älykkäämpiä ja sosiaalisesti paremmin pärjääviä lapsia kuin muut (Lancet 2007). Ellet syö näin paljon kalaa, ota ihmeessä kalaöljyä ruoan lisänä.

Hibbelnin työryhmän uudempi raportti (2009) osoittaa, että raskaana olevan naisen tulisi ottaa kalaöljyn omega-3:a 900 mg/2000 kcal energiaa eli käytännössä 900 mg päivässä. Se turvaa 97,5 -prosenttisesti äidin ja lapsen omega-3-tarpeen.

Peruskalaöljykin (1000 mg/pv) voi näköjään parantaa hiukan raskausdiabetesta potevien aineenvaihduntaa (Samimi ym. 2014). Itse suosittelen vahvempaa, 90-prosenttista E-EPAa 12 g päivässä; sillä saadaan aikaan parempi tulos.

Sikiön aivot alkavat kasvaa voimakkaasti 27. raskausviikosta alkaen ja silloin DHA:ta alkaa kertyä runsaasti sikiön aivoihin, silmänpohjaan (retinaan) ja maksaan. Sikiö kuluttaa tuolloin välttämättömiä rasvahappoja yli 4 grammaa viikossa eli 600 mg vuorokaudessa. Tällöin äidin veriplasman DHA-varastot tyhjentyvät täysin – ellei hän ota omega-3-rasvahappoja ruoan lisänä. Synnytyksen jälkeen ne alkavat täyttyä vähitellen 5-6 kuukaudessa. DHA:n puute on todennäköisesti kausaalisessa syy-yhteydessä synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

Kuva 1. Odottavan äidin veriplasman DHA-rasvahapon pitoisuus alenee raskauden edetessä. Kestää 5–6 kuukautta synnytyksen jälkeen, ennen kuin äidin varastot taas täyttyvät. WHO suosittelee raskaana oleville naisille 2,6 grammaa kalaöljyä päivässä. Elimistö osaa valmistaa DHA:ta tarpeensa mukaan EPA-rasvahaposta.

Raskauden aikana äidin ja sikiön yhteinen omega-3:n päivittäinen tarve on niin suuri, ettei tavallisesta ruoasta on käytännössä mahdollista saada riittävästi. Aivokuvauksissa onkin todettu, että naisen aivot surkastuvat tilapäisesti raskauden aikana. Seuraus voi olla äidin masentuminen. Iranilainen kaksoissokkotutkimus osoittaa, että jo 1 gramman omega-3-annos voi ehkäistä raskauden aikaista masennusta (Kavani ym. 2014).

Suomessa syntyy vuosittain noin 500 keskosta. Kalaöljy suojaa keskosten verkkokalvoja vaurioitumasta, kertoo uusi tutkimus (lue raportti).

Psykologien uusi ajattelumalli raskausajan masennuksesta
E-EPA paransi vakavan raskausajan masennuksen
New fat and omega-3 recommendations for pregnant and nursing women

F2-Isoprostaanit ovat koholla raskausmyrkytyksessä eli pre-eklampsiassa (väitöskirja). Uuden tutkimuksen mukaan pre-eklampsiassa virtsan isoprostaanien pitoisuus on 5-kertainen normaaliin verrattuna ja antioksidanttien nauttiminen vähentää sitä kolminkertaisesti. Nämä uudet havainnot puoltavat ehdottomasti E-EPAn ja antioksidanttien suosittamista kaikille raskaana oleville naisille. E-EPA tuottaa elimistössä "hyviä" F3-isoprostaaneja, jotka ovat F2:n vastavaikuttajia ja suojaavat siten myös äidin sydäntä.

Kalarasvan syönti odotusaikana edistää lapsen neuropsykologiska kehitystä. Odottavan naisen tulisi syödä rasvaista kalaa vähintään 340 g/viikko. Ongelmana ovat kuitenkin kalan ympäristömyrkyt; ne on kaikki poistettu etyyliesteröidyistä, tyhjiössä tislatuista kalaöljyvalmisteista (E-EPA).

Ät fisk, få smartare barn
Improved outcomes in women with high-risk pregnancies who take fish oil

E-EPA vaimentaa anoreksialle altistavan geenivirheen ilmentymistä, sanoo englantilainen lasten ja nuorten psykiatri Agnes Ayton. Koska anoreksialle altistavat muutokset käynnistvät jo kohdussa (Arch Gen Psychiatr 2007) voidaan tälläkin perusteella suositella odottaville äideille E-EPAa.

Rintasyövän ehkäisy

Tutkimuksen valossa näyttää siltä, että äidin nauttimat omega-3-rasvahapot voivat ehkäistä tyttölapsen sairastumista rintasyöpään vielä vuosikymmentenkin kuluttua. Nämä monet näkökohdat puoltavat kalaöljyn käyttöä raskaus- ja imetysaikana.

Ravintolisien tulee olla hyvin puhdistettuja, ettei sikiö altistu ympäristömyrkyille. Myrkyt ovat rasvaliukoisia, joten niiitä kertyy kalaöljyyn jopa enemmän kuin kalan luurankolihaksiin. Suosittelen Suosittelen odottaville äideille E-EPAa, josta vierasaineet on poistettu tehokkaasti molekyyli- ja tyhjiötislauslaitteilla. Näin valmistettu öljy on hieman kalliimpaa, mutta myös puhtaampaa ja tehokkaampaa kuin pelkästään molekyylitislattu öljy.

Norjalaisen tutkimuksen mukaan lapsista tulee tavallista älykkäämpiä, jos äidit ottavat raskauden aikana kalaöljyä. Äidin nauttimat omega-3-rasvahapot vähentävät lapsen riskiä sairastua astmaan, allergioihin, infektioihin ja neurologis-psykiatrisiin häiriöihin, kuten ADHD:hen, lukivaikeuteen, masennukseen ym.

Astma voi alkaa jo kohdussa
Allergia voi alkaa jo kohdussa

Lapsen aivojen kasvu

Lapsen aivot kasvavat suurimmaksi osaksi kooltaan valmiiksi sikiökaudella. Lapsen syntyessä hänen painonsa on vain viisi prosenttia aikuisen painosta, mutta hänen aivonsa ovat kooltaan 70 % aikuisen aivoista. Ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen aivot kasvavat 15 % ja seuraavien 5-6 vuoden aikana 10 % (kuva). Seitsemän vuoden iässä aivot ovat kokonsa puolesta lähes valmiit.


Kuva 2. Lapsen aivojen painon lisäys 25. raskausviikosta 5. ikävuoteen. Normaali kehitys edellyttää riittävää omega-3-rasvahappojen, sinkin ja muiden suojaravinteiden saantia.

Kehittyvät aivot tarvitsevat monia välttämättömiä ravintoaineita, erityisesti omega-3-rasvahappoja, B-, C- ja E-vitamiineja, jodia, sinkkiä, kuparia, seleeniä, fosforia, tauriinia, koliinia ja seriiniä. Ne lisäävät oivallus- ja päättelykykyjä ja ehkäisevät aivojen kehityshäiriöitä. Siksi suosittelen antamaan lapsille jo pienestä pitäen omega-3-rasvahappoja ruoan lisänä. Ne edistävät lapsen aivojen ja silmien kehitystä.

Omega-3:a odottaville äideille
Omega-3-rasvahappoja naisille
Odotusaikana nautittu kalaöljy lisää lapsen älykkyyttä
Odotusajan kalaöljy parantaa lapsen koordinaatiokykyä

Maitohappobakteerit

Turun ja Helsingin yliopistoissa ja ulkomailla tehdyt tutkimukset osoittavat, että raskauden aikana äidille annetut maitohappobakteerit suojaavat lasta allergioilta ja infektioilta, usein vielä vuosienkin kuluttua synnytyksen jälkeen. Turun yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että probiootit voivat ehkäistä kaksi kolmesta raskausajan diabeteksesta!

Turku: Probiootit ehkäisevät raskausajan diabetesta
Maitohappobakteerit suojaavat lasta tulevinakin vuosina

Varo masennuslääkkeitä odotusaikana

Noin 10 % odottavista äideistä masentuu raskaus- ja imeytysaikana. Kaksosten ja kolmosten äideistä masentuu 17 %. Äidin mielialalääkkeet (SSRI:t) voivat vaurioittaa sikiön aivoja ja keuhkoja nostamalla niiden verenpainetta (lue raportti). Maailman Terveysjärjestön (WHO) 72 maasta keräämien tietojen mukaan raskaana olevan naisen SSRI-lääkkeiden käyttöön liittyy lapsessa syntymän jälkeen ilmaantuneita vieroitusoireita: kouristuksia, vapinaa, ärtyneisyyttä ja epänormaalia itkua. Lancetissa v 2005 julkaistussa raportissa tällaisia tapauksia oli 93. Paroksetiini (Seroxat) liittyy 64:ään, fluoksetini 14:een, sentraliini (Zoloft) 9:ään ja sitalopraami (Celexa) 7:ään tapaukseen.

Pohjois-Karoliinan yliopistossa tutkittiin 17 vauvaa, joiden äidit olivat odotusaikana syöneet serotoniinin takaisinoton estäviä masennuslääkkeitä (SSRI). Näitä vauvoja verrattiin 17 muuhun vauvaan, joiden äidit eivät olleet käyttäneet lääkkeitä. Masennuslääkkeet aiheuttivat muutoksia lasten unirytmissä, sydämen sykkeessä ja vireystilassa. - ”SSRI-lääkkeet haittaavat laaja-alaisesti lapsen neurologista kehitystä”, sanoo tutkimusta johtanut tohtori Philip Zeskind. "Sadattuhannet äidit [Yhdysvalloissa] käyttävät näitä lääkkeitä raskauden aikana”, hän huomauttaa.

Maailman eniten käytetyn masennuslääkkeen, Prozacin, amerikkalaisessa myyntipakkauksessa on nyt teksti ”studies on pregnant women do not indicate a teratogenic (fetus-damaging) effect" (suomeksi: odottavilla äideillä tehdyt tutkimukset eivät viittaa teratogeenisiin eli sikiötä vahingoittaviin vaikutuksiin”), kertoo Pediatrics-lehti.

Vauvoille terveyshaittoja äitien masennuslääkkeistä

Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan vain 43 % raskaana olevista naisista, joille oli määrätty masennuslääkkeitä, otti niitä ohjeen mukaan 6 viikon tutkimusajankohtana (lue lisää).

Prenatal antidepressants linked to preterm births

Masennus on yllättävän yleistä raskauden aikana ja sen jälkeen. Bristolin yliopistossa tutkittiin 9 000 raskaana olevaa naista. Heistä lähes 12 % poti masennusta 18. raskausviikolla, ja 13,5 % 32. viikolla. Synnyksen jälkeen masentuneiden määrä väheni 9 prosenttiin kahdessa kuukaudessa ja 8 prosentiin kahdeksassa kuukaudessa. Tutkimus julkaistiin 2006 British Medical Journalissa [Free Full Text]. Englantilaisen Bristolin yliopiston lääkäreiden laatima meta-analyysi puoltaa kalaöljyn käyttöä raskauden jälkeisen masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa (Sallis ym. 2014).

E-EPA on täysin turvallista ja suositeltavaa käyttää koko raskaus- ja imetysajan ja vielä niiden jälkeenkin. E-EPA vähentää stressihormonien eritystä ja lisää serotoniinin ja dopamiinin tuotantoa aivoissa. Psykiatrien ammattilehdessä julkaistun raportin mukaan E-EPA (4 g/vrk) paransi 10 viikossa vakavan uusiutuneen masennuksen raskaana olleelta naiselta, joka ei halunnut masennuslääkkeitä (lue lisää).

Raskausajan ja synnytyksen jälkeinen masennus on tulehdustila, jossa naisen kudosten ja veren tulehdussytokiinit ovat koholla (Kendall-Tacket 2007). Niiden muodostusta voidaan vähentää 90-prosenttisella E-EPAlla, jossa on mukana D-vitamiinia.

Kirjallisuutta:

Kaviani M, Saniee L, Azima S, et al. The Effect of Omega-3 Fatty Acid Supplementation on Maternal Depression during Pregnancy: A Double Blind Randomized Controlled Clinical Trial. Int J Community Based Nurs Midwifery. 2014 Jul;2(3):142-7. Free Full Text

Sallis H, Steer C, Paternoster L, et al. Perinatal depression and omega-3 fatty acids: A Mendelian randomisation study. Journal of Affective Disorders. 2014 Sep;166:124-31. doi: 10.1016/j.jad.2014.04.077.

Samimi M, Jamilian M, Asemi Z, Esmaillzadeh A. Effects of omega-3 fatty acid supplementation on insulin metabolism and lipid profiles in gestational diabetes: Randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Clinical Nutrition. 2014 Jun 17. pii: S0261-5614(14)00169-1. doi: 10.1016/j.clnu.2014.06.005.

Huang JY, Arnold D, Qiu CF, et al. Association of Serum Vitamin D with Symptoms of Depression and Anxiety in Early Pregnancy. Journal of Womens Health (Larchmt). 2014 Jun 11. Pub Med

Brenna JT, Carlson SE. Docosahexaenoic acid and human brain development: Evidence that a dietary supply is needed for optimal development. Journal of Human Evolution. 2014 Apr 26. pii: S0047-2484(14)00083-9. doi: 10.1016/j.jhevol.2014.02.017.
Loomans EM, Van den Bergh BR, Schelling M, et al. Maternal Long-Chain Polyunsaturated Fatty Acid Status during Early Pregnancy and Children's Risk of Problem Behavior at Age 5-6 Years. The Journal of Pediatrics. 2014 Jan 14. pii: S0022-3476(13)01504-7. doi: 10.1016/j.jpeds.2013.11.069.
Blumfield ML, Hure AJ, Macdonald-Wicks L, Smith R, Collins CE. A systematic review and meta-analysis of micronutrient intakes during pregnancy in developed countries. Nutrition Reviews. 2013 Feb;71(2):118-32. doi: 10.1111/nure.12003.


Hosli I, Zanetti-Daellenbach R, Holzgreve W, Lapaire O. Role of omega 3-fatty acids and multivitamins in gestation. J Perinat Med. 2007 Feb;35 Suppl 1:S19-24 [PubMed]

Kendall-Tackett KA. A new paradigm for depression in new mothers: the central role of inflammation and how breastfeeding and anti-inflammatory treatments protect maternal mental health. Int Breastfeed J. 2007 Mar 30;2(1):6 [Epub ahead of print]
Koletzko B, Larque E, Demmelmair H. Placental transfer of long-chain polyunsaturated fatty acids (LC-PUFA). J Perinat Med. 2007;35 Suppl 1:S5-S11 [PubMed]
Krauss-Etschmann S, Shadidm R, Campoy C, et al. for the Nutrition and Health Lifestyle (NUHEAL) Study Group. Effects of fish-oil and folate supplementation of pregnant women on maternal and fetal plasma concentrations of docosahexaenoic acid and eicosapentaenoic acid: a European randomized multicenter trial. Am J Clin Nutr 2007 85: 1392-1400. [Abstract]
Krauss-Etschmann S, Hartl D, Rzehak P, et al. Decreased cord blood IL-4, IL-13, and CCR4 and increased TGF-? levels after fish oil supplementation of pregnant women. The Journal of Allergy and Clinical Immunology 2008;121:2, 464-470 [Abstract]
Prescott SL, Barden AE, Mori TA, Dunstan JA. Maternal fish oil supplementation in pregnancy modifies neonatal leukotriene production by cord blood derived neutrophils. Clin Sci (London) 2007;113:409-416. [PubMed] [Laajempi selostus englanniksi]
Shaw E, Kaczorowski J. Postpartum care - what's new? Curr Opin Obstet Gynecol. 2007 Dec;19(6):561-567. [Abstract]
Scholl T. Iron status during pregnancy: setting the stage for mother and infant. Am J Clin Nutr 2005 81: 1218S-1222S. [Abstract] [Full Text]
Allen LH. Multiple micronutrients in pregnancy and lactation: an overview. Am J Clin Nutr 2005; 81: 1206S-1212S. [Abstract] [Full Text]
Bartley KA, Underwood BA, Deckelbaum RA. A life cycle micronutrient perspective for women's health Am J Clin Nutr 2005 81: 1188S-1193S. [Abstract] [Full Text]
Bailey LB, Berry RJ Folic acid supplementation and the occurrence of congenital heart defects, orofacial clefts, multiple births, and miscarriage. Am J Clin Nutr 2005 81: 1213S-1217S. [Abstract] [Full Text]
Bellamy L, Casas J-P, Hingorani A, Williams D. Pre-eclampsia and risk of cardiovascular disease and cancer in later life: systematic review and meta-analysis BMJ, doi:10.1136/bmj.39335.385301.BE (published 1 November 2007)
Blanchard DA. Omega-3 Fatty Acid supplementation in perinatal settings. MCN Am J Matern Child Nurs. 2006;31(4):250-6 [PubMed].
Dunstan JA, Mitoulas LR, Dixon G, et al. The effects of fish oil supplementation in pregnancy on breast milk fatty acid composition over the course of lactation: a randomized, controlled trial. Pediatr Res 2007; 62:689-694. [PubMed] [Laajempi selostus engl]
Freeman MP. Omega-3 fatty acids and perinatal depression: A review of the literature and recommendations for future research. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2006 Aug 21; [PubMed]
Freeman MP, Hibbeln JR, Wisner KL et al. Randomized dose-ranging pilot trial of omega-3 fatty acids for postpartum depression. Acta Psychiatr Scand. 2006;113(1):31-5 [PubMed].
Freeman MP, Hibbeln JR, Wisner KL et al. Omega-3 fatty acids: evidence basis for treatment and future research in psychiatry. Journal of Clinical Psychiatry. 2006 Dec;67(12):1954-67. [Abstract] [Full Free Text] [Selostus suomeksi]
Furuhjelm C, Warstedt K, Larsson J, Et al. Fish oil supplementation in pregnancy and lactation may decrease the risk of infant allergy. Acta Paediatr. 2009 Jun 1. PubMed
Hibbeln JR, Davis JM. Considerations regarding neuropsychiatric nutritional requirements for intakes of omega-3 highly unsaturated fatty acids. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2009 Jul 18. [Epub ahead of print]