Itsehoidon artikkelit

Multippelimyeloma

Päivitetty 1.9.2008

Multippelimyeloma on toiseksi yleisin verisyöpä. Taudin syynä on verisolujen (plasmasolujen) maligni proliferaatio, joka esiintyy monin paikoin luuytimessä. Multippelimyeloman osuus kaikista syöpätaudeista on noin yksi prosentti.

Ilmaantuvuus

Yhdysvalloissa tautia sairastaa noin 50.000 potilasta, ja uusia tapauksia ilmenee vuosittain noin 14.000. EU:n maissa potilaita on noin 60.000 ja uusia tapauksia ilmenee vuosittain noin 18.000. Suomessa tautiin sairastuu vuosittain noin 230 ihmistä, ja tautia sairastavia on elossa noin 1000 potilasta. Ylipaino lisää merkittävästi sairastumisen vaaraa (lue raportti)

Viiden vuoden kuluttua diagnoosista noin 75 % potilaista kuolee.
Vakiohoitoja ovat kemoterapia, sädehoito ja luuydinsiirto; niiden avulla potilas saa keskimäärin neljä vuotta elinaikaa. Hoidoilla on useita vakavia sivuvaikutuksia.

Taudin kehitys ja oireet

Multippelimyelooma kehittyy yleensä hitaasti vuosien kuluessa. Diagnoosin jälkeenkin tauti voi pysyä rauhallisessa vaiheessa kuukausien, jopa vuosien ajan. Myös fulminantteja (äkisti lehahtavia) muotoja esiintyy. Oireet aiheutuvat plasmasolujen proliferaatiosta tai niiden tuottamasta M-proteiinista.

Tavallisia oireita ovat luustokivut, jotka johtuvat luun syöpymistä ja
patologisista murtumista. Luustomuutoksia esiintyy selkärangassa, kylkiluissa, lantiossa, pitkien luiden päissä ja kallossa. Noin 90 %:lla potilaista on anemia, 10 %:lla hoitamattomista potilaista on granulosytopenia ja trombosytopenia. Hyperkalsemia kehittyy joka neljännelle potilaalle. Sen oireina voivat olla ruokahaluttomuus, pahoinvointi, tiheävirtsaisuus, kuivuminen, väsymys ja henkiset häiriöt. M-proteiini (paraproteiini), hyperkalsemia tai hyperurikemia voivat aiheuttaa munuaisvaurion. Korkea lasko ("senkka") on usein ensimmäinen merkki myelomasta. Potilas on infektioherkkä: keuhkokuume, virtsatietulehdus, vyöruusu ja sepsis (verenmyrkytys) uhkaavat potilasta. Joskus esiintyy neuropatiaa, paraplagiaa (toispuoleinen halvaus) karpaalitunnelioire tai hyperviskositeettisyndroma.

Hoito

Hoitona annetaan kemoterapiaa, sädehoitoa ja luuydinsiirtoja. Ennuste riippuu tuumorimassan suuruudesta ja laboratorio- ja röntgenlöydöksistä.

Uuden amerikkalaisen tutkimuksen mukaan 50 mg prednisonia, otettuna jatkuvasti joka toinen päivä, lisää potilaan oireetonta aikaa. Texasissa tri John J Crowleyn johdolla tehdyssä tutkimuksessa 125 potilasta sai joko 50 tai 10 mg prednisonia joka toinen päivä 53 kuuukauden ajan. Isommalla päiväannoksella oireita vapaa aika oli keskimäärin 14 kuukauta, kun se 10 mg:n annoksella oli vain 5 kuukautta (Bood 2002;99:3163-8).

Ennusteesta

Ennuste on huono, jos seerumin kalsium on yli 3,0 mmol/l, röntgenkuvissa nähdään useita lyyttisiä muutoksia (syöpymiä) ja suuri paraproteiinin määrä seerumissa (IgG yli 70 g/l, IgA yli 50 g/l tai virtsassa yli 12 g/vrk. Ennuste on suotuisa, jos Hb on yli 100, seerumin kalsium on normaali, luukuvat ovat normaalit, paraproteiinia on vähän ja se vähenee hoidon aikana yli puolella. Se vähenee yli 50% 40-75%:lla potilaista perintesillä hoidoilla. Potilaiden keskimääräinen eloonjäämisaika on neljä vuotta diagnoosin asettamisen jälkeen, mutta taudin kulku on hyvin vaihteleva.

Multippelimyeloma kuuluu angiogeneesistä riippuvaisiin
syöpälajeihin, joten angiogeesin estäjien odotetaan parantavan ennustetta. Siksi nestemäisen hainrustouutteen vaikutusta onkin alettu tutkia taudin hoidossa. Tulokset ovat jo valmistuneet ja ne on julkaistu alla mainitussa raportissa. Kerron niistä näillä sivuilla myös suomeksi kunhan saan lehden käsiini.

Jagannath S, Champagne P, Hariton C, Dupont E. Neovastat in multiple myeloma. Eur J Haematol. 2003 Apr;70(4):267-8.

Gingras D, Boivin D, Deckers C, et al. Neovastat--a novel antiangiogenic drug for cancer therapy. Anticancer Drugs. 2003 Feb;14(2):91-6. Review.[PubMed]

Ryoo JJ, Cole CE, Anderson KC. Novel therapies for multiple myeloma. Blood Rev. 2002 Sep;16(3):167-74. Review. [PubMed]

Lue lisää uutta tietoa englanniksi Naturesta