Lykopeeni

Lykopeeni on kasvisten punainen väripigmentti, joka antaa punaisen värin tomaatille, vesimelonille ja punaiselle greipille. Lykopeeni on karotenoideihin kuuluva isoprenoidiyhdiste. Sitä pidetään terveyttä edistävänä ja sairauksia ehkäisevänä yhdisteenä (1), pääasiassa siksi että se on erittäin tehokas kasviantioksidantti (2). Vapaita radikaaleja tutkivien fyysikkojen mukaan lykopeeni on antioksidanttina kaksi kertaa tehokkaampi kuin sen sukulaisaine beetakaroteeni ja sata kertaa vahvempi kuin E-vitamiini (2).

Kemiallisesti lykopeeni (kuten muutkin karotenoidit) muodostuu isoprenoideista, jotka kaikki ovat tehokkaita antioksidantteja. Lykopeeni (kuten lähes kaikki muutkin suojaravinteet) säätävät geenien rakenteita ja toimintoja muun muassa syöpää vastaan. Siksi ravitsemushoito on tulossa hyvää vauhtia yleisesti hyväksytyksi syöpätautien hoidossa. Lykopeeni (n. 5 mg/vrk) ja C-vitamiini ovat erityisesti suositeltavia eturauhassyövässä.
Lykopeeni (5–6 mg/vrk) parantaa eturauhassyövän ennustetta

Elimistö ei itse kykene tuottamaan lykopeenia, mutta se käyttää ravinnosta tai lisäravinteista saatua lykopeenia terveyden edistämiseen. Kuumennettaessa kasvisten lykopeeni ei tuhoudu, vaan päinvastoin muuttuu sellaiseen muotoon, että elimistö ottaa sen paremmin vastaan ja käyttää paremmin hyväkseen kuin raa´asta tomaatista (1,2). Kaikki tutkimukset eivät ole kuitenkaan päätyneet samaan tulokseen (3). Elimistössä lykopeeni varastoituu maksaan, keuhkoihin, eturauhaseen, paksusuoleen ja ihoon.

Tomaattijalosteiden - ketsupin ja tomaattikastikkeiden - lykopeeni imeytyy verenkiertoon parhaiten, kun niiden kanssa nautitaan vähän rasvaa, sillä lykopeeni on rasvaliukoinen vitamiini. Se on täysin turvallista jättiannoksinakin. Eräässä tutkimuksessa sitä annettiin 10 – 120 mg/vrk ilman haittavaikutuksia.

Miten lykopeeni tuli tunnetuksi Suomessa?

Toin ensimmäisenä lykopeenin Suomessa luontaistuotteisiin 1993 ja kerroin sen vaikutuksista terveyteen MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa. Sittemmin lykopeenia on lisätty moniin luontaistuotteisiin ja lykopeenin vaikutuksia on alettu tutkia myös Suomessa tieteellisesti. Esimerkiksi Kuopion yliopiston sydäntautien ehkäisyhankkeessa on osoitettu, että lykopeeni ehkäisee valtimonkovetustautia ja siten siis myös sydän- ja aivoinfarkteja. Tutkimukset on julkaistu arvostetuissa tiedelehdissä ja Tiina Rissasen väitöskirjana kesäkuussa 2003 (lue raportti).

Syöpätaudit

Lykopeenin ja muiden karotenoidien vaikutusta syöpätauteihin on tutkittu jo pitkään ulkomailla. On käynyt ilmeiseksi, että ne ehkäisevät useita syöpäsairauksia, mm. keuhko-, rinta-, iho-, virtsarakko-, eturauhas-, endometriumin ja vatsa- ja suolistosyöpiä (4-18). Harvardin yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan eturauhassyövän riski vähenee kolmanneksen miehillä, jotka syövät tomaatteja (tai tomaattituotteita, kuten tomaattimehua tai pizzaa) yli kaksi kertaa viikossa (4). Tutkimukseen osallistui kuuden vuoden ajan lähes 48.000 miestä (jotka olivat terveydenhuollon ammattihenkilöitä).

Tomaatin syöpää ehkäisevänä aineena pidetään nimenomaan lykopeenia (5). Monet tutkimukset ovat osoittaneet selvän yhteyden veren matalan lykopeenipitoisuuden ja eturauhassyövän välillä. Eräässä analyysissa eturauhassyövän riski oli 35 % pienempi miehillä, joiden veressä oli eniten lykopeenia, verrattuna alimpaan pitoisuuteen. Aggressiivisen eturauhassyövän riski väheni peräti 65 % (Am J Epidemiol 2002;155:1023-1032). Parissa ei-positiivisessa raportissa ei havaittu tilastollista yhteyttä tomaattituotteiden käytön ja syöpätautien välillä (14,15). Kiinalaisten ja australialaisten tutkimus sitä vastoin viittaa lykopeenin suojavaikutukseen eturauhassyövässä.

Tutkimusten mukaan vastikään todetut eturauhassyöpäkasvaimet pienenevät kun potilas syö ruuan lisänä lykopeenia - tai ne eivät ainakaan kasva samaa tahtia kuin verrokeilla, jotka eivät syö lykopeenia. Myös japanilaisen tutkimuksen mukaan lykopeeni ja eräät muutkin karotenoidit estävät eturauhassyöpäsolujen kasvua (18), joten lykopeenia voidaan suositella eturauhassyövän täydentävään hoitoon. Riittävänä päiväannoksena silloin pidetään noin 6 mg (4). Näin paljon on mahdotonta saada pelkästä ruuasta; siihen tarvitaan lisäravinteita. Suomalainen ruoka sisältää keskimäärin vain 0,2 mg lykopeenia; syöpäpotilaan tarve on yli 30-kertainen.

Uusi tutkimus osoittaa, että 10 mg lykopeenia, 10 mg muita karotenoideja ja 50 mg E-vitamiinia päivässä hillitsevät maksasyövän kasvua.

Sydän- ja verisuonitaudit

Yhdysvaltojen Pohjois-Karoliinan yliopistossa seurattiin 1379 miestä, joilla oli ollut sydänkohtaus, sekä yhtä montaa tervettä miestä. Tulosten mukaan tomaattien syönti vähensi sydänkohtauksen vaaran puoleen.

Kuopion yliopiston sydäntautien ehkäisytutkimuksissa on osoitettu, että lykopeeni vahvistaa valtimoiden sisäseinämiä ja voi siten ehkäistä sydän- ja aivoinfarkteja (21-23). Kuopiolaisten tutkijoiden mukaan suomalaisilla on lykopeenin puutetta. Ennaltaehkäisyn kannalta lykopeenin päivittäinen tarve on ilmeisesti vähintään kymmenkertainen keskimääräiseen saantiin (0,2 mg/vrk) verrattuna (ja alkaneen taudin hoidossa vieläkin suurempi).

Lykopeenilla on osoitettu ainakin seuraavat neljä verisuonia suojaavaa vaikutusmekanismia:

  • antioksidanttivaikutus
  • solujen tiedonsiirto (gap junction communication)
  • hormonaalinen vaikutus
  • immunologinen vaikutus.


Lykopeeni estää tulehdusta, mikä näkyy veren C-reaktiivisen proteiinin ja fibrinogeenin mittauksissa. Nykykäsityksen mukaan valtimonkovetustauti johtuu hitaasta verisuonien seinämien tulehduksesta.

Silmänpohjan ikärappeuma

Silmälääkärit ovat tutkineet lykopeenin vaikutusta silmänpohjaan ja uskovat sen vähentävän ikääntyvien vaaraa sairastua silmänpohjan ikärappeumaan. Silmälääkärit ovatkin alkaneet määrätä lykopeenin ja muiden karotenoidien yhdistelmiä hoidoksi potilaille, jotka kärsivät silmänpohjan ikärappeumasta. Tätä tautia hidastavat toki muutkin luonnonaineet, kuten C- ja E-vitamiinit ja sinkki. Tehokkaana antioksidanttina lykopeeni saattaa ehkäistä ja hidastaa myös harmaakaihia.

Hengitystieinfektiot

Hollantilainen 652 kotona asuvan yli 60-vuotiaan henkilön tutkimus osoitti, että mitä suurempi veren karotenoidipitoisuus, sitä vähemmän hengitystietulehduksia. Karotenoidit siis parantavat yleistä vastustuskykyä virus- ja bakteeritulehduksia vastaan, todetaan British Journal of Nutrition lehdessä.

Van Der Horst-Graat JM, Kok FJ, Schouten EG. Plasma carotenoid concentrations in relation to acute respiratory infections in elderly people. Br J Nutr. 2004;92(1):113-8. [PubMed]

Lykopeenia on myös luontaistuotteissa

Lykopeenia on saatavana myös erilaisina yhdistelminä, niin antioksidantti- ja rasvahappokapseleissa. Niissä on jopa 10–20-kertainen määrä lykopeenia tavallisen ruuan sisältöön verrattuna. Lykopeeni on osoittautunut täysin turvalliseksi myös jatkuvassa ja pikäaikaisessa käytössä. Sillä ei ole koskaan raportoitu haittavaikutuksia.

Lisätietoa suomeksi lykopeenista ja muista karotenoideista
Lycopene organization

Kirjallisuutta:

Tiina H Rissanen, Sari Voutilainen, Kristiina Nyyssönen, Riitta Salonen, George A Kaplan, and Jukka T Salonen Serum lycopene concentrations and carotid atherosclerosis: the Kuopio Ischaemic Heart Disease Risk Factor Study Am J Clin Nutr 2003 77: 133-138