Krooninen väsymysoireyhtymä

Krooninen väsymysoireyhtymä on itsepintainen ja masentava, alidiagnosoitu tila, joka kohtaa niin (yli 11-vuotiaita) lapsia kuin aikuisiakin. Lääkärit ovat tähän asti vähätelleet tautia, koska tavanomaiset laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimukset eivät paljasta mitään normaalista poikkeavaa. Niinpä on uskottu, että vika on potilaan "korvien välissä" tai että potilas on neurootikko tai kverulantti, joka satuilee oireita saadakseen korvauksia tai muita etuja. Tauti sekoitetaan usein masennukseen ja sitä hoidetaan väärin. Aivojen kuvausten ja rasvahappoanalyysien perusteella kyseessä on aivosairaus, joka voi mahdollisesti olla viruksen aiheuttama. Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee taudin aivosairauksien ryhmään. Koska aivoissa myllertävät krooninen matala-asteinen tulehdus (neuroinflammaatio sekä hapetus- ja nitrosatiiviset stressit, tilaa voidaan hoitaa menestyksellisesti tietyin ravintolisin, mm. berberiinillä, karnosiinilla, ubikinonilla, sinkillä ja kalaöljyllä (ennen kaikkea E-EPAlla).

Oireyhtymä tunnustettiin omaksi taudikseen vasta 1980-luvulla, ja Englannissa CFS-diagnoosi asetettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1996. Siellä taudista käytetään nimityksiä Myalgic encephalitis (ME), Chronic Fatigue Syndrome ja Syndrome X. Tauti muistuttaa monessa suhteessa fibromyalgiaa. Erään tutkimuksen valossa krooninen väsymysoireyhtymä, fibromyalgia ja keskittymisvaikeudet kulkevatkin usein käsi kädessä. Fibromyalgiaa ja kroonista väsymysoireyhtymää potevien selkäydinnesteestä on löydetty 20 poikkeavaa valkuaisainetta, proteomia (BMC Neurology 2005). Siksi on ymmärrettävä, että samat itsehoito-ohjeet auttavat usein kaikissa kolmessa oireyhtymässä. Bristolin yliopiston tutkimuksen mukaan 16-vuotiailla nuorilla esiintyy luultua enemmän yli puolen vuoden yhtäjaksoisia väsymyskausia, jota aiheuttavat poissaolija koulusta.

"Lääkärit eivät osaa hoitaa kroonista väsymystä oikein"
Näin otsikoi British Medical Journal aihetta koskevan kirjoituksensa. Kanadalaiset lääkäritutkijat ovat samaa mieltä: Lääkärit sekoittavat väsymysoireyhtymän masennukseen ja hoitavat sitä väärin (lue lisää). "Tavallinen lääkäri pitää potilasta neuroottisena ja inhoaa häntä", sanoo professori Michael Maes videoluennossaan 21.8.2013.

Eräässä 265 potilaan tutkimuksessa, jonka teki the Chronic Fatigue and Immune Dysfunction Syndrome Association of America (nykyiseltä nimeltään Solve ME/CFS Initiative), 88 % potilaista ilmoitti saaneensa diagnoosin lääkäriltä. Kuitenkin enemmistö potilaista oli käynyt sitä ennen yli neljän lääkärin vastaanotolla. Viive oireiden alkamisesta diagnoosiin oli yli joka kolmannella potilaalla 1–5 vuotta. joka viidennellä 5–10 vuotta ja 12 prosentilla yli 12 vuotta. Ne ovat pitkiä aikoja elää sietämättömien oireiden kanssa.

Lääkärit ovat tottuneet siihen, että tiettyyn yhteen vaivaan tai oireeseen (esim. veritulppaan) annetaan yksi tietty lääke. Tämä ei kuitenkaan päde krooniseen väsymysoireyhtymään, jonka oireet ovat moninaiset ja usein epämääräiset. Tässä taudissa koko elimistö on "romahtanut", joten siihen ei auta mikään tietty (yksi) pilleri. Lääkäreiden voi olla vaikea käsittää tätä.

Uusien tutkimusten mukaan tilaa voidaan lievittää ravintolisillä, joista tehokkaita ovat muun muassa berberiini, B- ja D-vitamiinit, magnesium, ubikinoni, E-EPA ja maitohappobakteerit. Niitä kannattaa nauttia yhtaikaa, jolloin saadaan aikaan yhteis- ja vuorovaikutus.

Vuotava suoli -soireyhtymä
Ubikinoni ja krooninen väsymysoireyhtymä
Ruotsalaistutkimus: Probiootit voivat lievittää
Kanadalaistutkimus probiooteista

Mikä on krooninen väsymysoireyhtymä?

Tätä vaivaa on kutsuttu monilla eri nimillä, muun muassa virustaudin jälkeinen väsymys (postviral fatigue), neurastenia, Epstein-Barr-virustulehdus, myalginen enkefaliitti (Myalgic Encephalitis, ME), Yuppies disease, jne. Nykynimitys on englanniksi CFS (Myhall ym. 2009). Tautia esiintyy eniten naisilla (noin 1/4 potilaista on miehiä).

Yhdysvaltain Center of Disease Control (CDC) määrittelee oireyhtymän seuraavasti: “Itsepintainen selittämätön väsymystila, joka ei poistu lepäämällä ja joka heikentää huomattavasti työkykyä ja sosiaalista kanssakäymistä ja henkilökohtaisia aktiviteetteja" (The presence of unexplained persistent fatigue that is not relieved by rest and that results in a substantial reduction in occupational, social, and personal activities.)

Toisen uuden määritelmän mukaan ME/CFS on immuunijärjestelmän epänormaali vaste mikrobi- tai muille ympäristön ärsykkeille, mikä johtaa krooniseen matala-asteiseen tulehdukseen (inflammaatioon), autonomiseen toimintahäiriöön (dysfunktioon), häiriintyneeseen HPA-akselin (hypothalamic-pituitary-adrenal axis) toimintaan ja neuroendokriiniseen säätelyhäiröön (neuroendocrine dysregulation). Diagnoosin edellytys on, että häiriötila kestää vähintään 6 kuukautta (lapsilla 3 kk). Erään tutkimuksen mukaan potilaan tulehdusmarkkerit ovat koholla 45–199 %. Tulos puhuu taudin tulehdusluonteen puolesta. Siksi sitä tulee hoitaa anti-inflammatorisilla aineilla (ravintolisillä).

CFS kehittyy ihmisen altistuttua infektioille, neurohormonaalisille tekijöille, immuunijärjestelmän häiriötiloille, hapetusstressille ja/tai psyykkiselle stressille. Perinnöllinen alttius on usein mukana kuvassa. Tutkimus vahvistaa käsitystä taudin biologisesta alkuperästä, jota selvitetään vilkkaasti: vika näkyy mm. potilaan geeneissä, valkosoluissa ja mitokondrioissa. Mitokondrioiden ulko- ja sisäkalvoja voidaan varjella nauttimalla E-EPAa ja ubikinonia, jolloin mitokondriot eivät vuoda ja ne kykenevät tuottamaan normaalisti energiaa.

Britannian Medical Research Council on julistanut CFS:n tutkimuksen painopistealueeksi, sillä Britanniassa arvioidaan olevan 240 000 ja Yhdysvalloisssa yli 500 000 tästä vaivasta kärsivää ihmistä. Sitä esiintyy yli 11-vuotiailla lapsillakin, ja tila haittaa suuresti koulunkäyntiä ja oppimista (lue lisää).

Oireita

Potilaalla on epämiellyttävä ja uuvuttava väsymys, vaikka hän nukkuisi paljon. Muina oireina voi olla infektioita, lihas- ja nivelkipuja, päänsärkyä, keskittymisvaikeutta, ahdistusta, masennusta ja huonomuistisuutta. Koska kaikki nämä oireet voivat johtua myös muista syistä, tarvitaan perusteellisia tutkimuksia mahdollisten vakavien, muulla tavalla hoidettavien sairauksien poissulkemiseksi. CFS:n toteamiseksi ei ole olemassa mitään spesifistä testiä tai koetta, joten diagnoosiin päädytään poissuljennan avulla. Hoitamattomana tauti jatkuu keskimäärin 4–5 vuotta. Tautia potevien keskimääräinen elinikä on vain 58,7 vuotta, kun muu väestö elää keskimäärin 83,1 vuotta, ilmenee eräästä raportista.

Mistä CFS johtuu?

Kukaan ei tiedä varmasti, mistä tauti johtuu ja kuinka se syntyy. Sen voi laukaista virusinfektio, yksipuolinen ruokavalio tai stressi. Vuonna 2009 Lombardin työryhmä kirjoitti johtavassa tiedelehdessä (Science), että kahdella kolmesta CFS-potilaasta on todettu retroviruksen vasta-aineita, kun terveillä verrokeilla niitä on ollut vain 3,7 prosentilla. Raportti on aiheuttanut väittelyä siitä, onko löydös aito, vai onko se mahdollisesti laboratoriossa vyntynyt virhe (artefakta). Toisin sanoen, onko taudin syynä retrovirusinfektio vai ei (Weiss 2010).Yhtäältä runsas antibioottien sekä särky- ja tulehduslääkkeiden käyttö voi altistaa taudille, toisaalta CFS voi iskeä yhtä hyvin täysin terveeseen ja hyväkuntoiseen kuin huonokuntoiseenkin ihmiseen. Taudin yhdeksi syytekijäksi on paljastunut geenivirhe.

Belgialainen neuropsykiatrian professori Michael Maes kehitti teorian, jonka mukaan kroonisessa väsymysoireyhtymässä vallitsee omega-3-rasvahappojen ja sinkin puute sekä krooninen matala-asteinen tulehdus (inflammaatio) sekä hapetus- ja nitrosatiiviset stressit (Maes ym. 2009, Maes ja Leunis 2014).Tästä syystä krooniseen väsymysoireyhtymään immuunijärjestelmän heikentynyt toiminta ja lisääntynyt sydäntaudin ja syövän riski. Nämä tiedot ovat avanneet uusia hoitomahdollisuuksia ravintolisillä.

Geenivirhe voi olla taudin syynä

Aivojen kuvantamismenetelmät

Kroonista väsymysoireyhtymää on tutkittu mm. Lontoossa Hammersmithin yliopistosairaalassa psykiatri Basant K. Purin johdolla. Professori Puri toimii klinikan MRI-yksikön johtajana ja on tehnyt uraa uurtavaa työtä kuvantamalla psykiatristen potilaiden aivoja. Kuvantamismenetelmät (funktionaalinen magneettiresonanssi eli fMRI) ja neurospektroskopia ovat paljastaneet muutoksia aivojen rakenteissa – lateraalikammioiden laajenemaa (Puri ym. 2012). Se on merkkinä aivokudoksen tuhosta. Samat tutkijat ovat havainneet myös poikkeavuutta aivojen rakenteissa ja toiminnoissa (lue lisää).

Potilaiden hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akselin (HPA-akselin) hormonit ovat usein epätasapainossa, osoittaa tutkimus. Professori David Horrobinin tutkijaryhmä osoitti ensimmäisenä mailmassa, että etyyli-EPA (E-EPA) voi korjata hormonitasapainoa, jolloin stressioireet lievittyvät. Nyttemmin eräät huippupsykiatrit ovat tutkineet HPA-akselin häiriöiden merkitystä psyykkisissä häiriöissä. Heidän havaintonsa tukevat Horrobinin käsityksiä (lue lisää).

E-EPA-hoito voi palauttaa potilaan tuhoutunutta aivokudosta ja samalla parantaa oireita, ilmenee Purin tutkimuksista. E-EPA korjasi aivojen rakenteen ja poisti oireet naiselta, joka oli potenut kroonista väsymystä yhtäjaksoisesti kuusi vuotta. Mikään lääkehoito ei ollut auttanut. Hänen aivonsa kuvattiin ennen E-EPA-hoidon alkua ja 16 viikkoa myöhemmin. Alussa lateraaliset aivokammiot olivat alussa suurentuneet, mutta 16 viikossa ne normaalistuivat E-EPAlla (lue lisää).

E-EPA stimuloi uusien kantasolujen syntyä aivoissa, mikä selittää kuvissa tapahtuneet muutokset, sanoo professori Puri The Timesin haastattelussa. Hän on havainnut myönteisiä muutoksia aivojen rakenteissa myös masentuneilla ja skitsofreenisillä potilailla, jotka ovat saaneet pitkään E-EPAa. Puri suosittaa E-EPAa 1 g/vrk ensisijaiseksi hoidoksi krooniseen väsymykseen ja 2 g/vrk masennukseen, kunnes oireet ovat poistuneet; sen jälkeen 1 g/vrk taudin uusimisen ehkäisyyn.
Lue Purin haastattelu

Tulehdussytokiinit

CFS on tulehdustila, jossa potilaan veren tulehdussytokiinit (interleukiinit ja isoprostaanit) ovat koholla (Clin Diagn Lab Immunol. 2005). Ne heikentävät muistia ja aiheuttavat väsymystä, letargiaa (voimattomuutta) ja insuliiniresistenssiä. Tutkimusten mukaan karnosiini ja E-EPA vaimentavat tulehdussytokiinien aktiivisuutta, joten näitä ravintolisiä tulisi käyttää väsymysoireyhtymän itsehoitoon.

E-EPA vastustaa tulehdussytokiineja monella tavalla. Se tuottaa elimistössä hyviä E3-sarjan prostaglandiineja (PGE3) ja F3-sarjan isoprostaaneja ja lisäksi se vaikuttaa myönteisesti hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akselin hormoneihin. Tämä vaikutusmekanismi selittää sitä, että E-EPA ehkäisee mm. stressiä, muistin heikkenemistä ja masennusta. E-EPAlla on saatu hyviä vaikutuksia myös anoreksian hoidossa. Karnosiini puolestaan vaimentaa erityisesti tulehdussytokiinia nimeltään interleukiini 8 (IL8).

Tulehdus on kaikkien kroonisten tautitilojen syytekijänä

Vuotavat mitokondriot syynä heikkoon sydämeen
Sydänlääkäri Arnold Peckermanin työryhmä (VA Medical Center in East Orange, N.J.) osoitti ensimmäisenä, että kroonista väsymysoireyhtymää potevien henkilöiden sydämen – erityisesti vasemman kammion – toiminta on normaalia heikompaa. Terveen ihmisen sydän pumppaa minuutissa 5–7 litraa verta, CFS-potilaan vain 3,5–5 litraa/minuutti. Potilailla on usein myös sydämen rytmihäiriöitä (tykytyskohtauksia) ja tavallista alhaisempi verenpaine. Yhtenä ilmeisenä syynä sydämen heikkoon pumppauskykyyn on sen lihassolujen mitokondrioiden vauriot. Ne puolestaan johtuvat muutoksista mitokondrioiden sisä- ja ulkokalvojen rasvahappojen koostumuksessa. E-EPA korjaa niitä parhaiten. Toisaalta karnosiini ja ubikinoni lisäävät mitokondrioiden energiantuotantoa, josta hyötyy paitsi sydänlihas myös koko ihminen. Ubikinoni (200–300 mg/vrk) voi hyvinkin auttaa kroonisessa väsymysoireyhtymässä, osoittavat Barcelonan ja Sevillan yliopiston kliiniset tutkimukset (Castro-Marrero ym. 2014, 2015)

Englanninkielinen raportti

Vasoaktiiviset neuropeptidit

Uudehkon teorian mukaan fibromyalgia on autoimmuunitauti, jossa vasoaktiivisilla neuropeptideillä on suuri merkitys. Vasoaktiiviset neuropeptidit – vasoactive intestinal peptide (VIP) ja pituitary adenylate activating polypeptide (PACAP) – kuuluvat sekretiini/glukagoni-superperheeseen ja ne toimivat hormoneina, immuunivasteen säätelijöinä ja neurotrofisina yhdisteinä. Ne säätävät verenvirtausta, lämpötaloutta sekä muistia ja keskittymiskykyä. Ne toimivat asetyylikoliinin apuaineina hermosignaalien välityksessä ja ne hillitsevät tulehdusta ja sitä aiheuttavia sytokiineja. Vasoaktiivisten neuropeptidien vajaus heikentää elimistön tasapainoa eli homeostaasia. Fibromyalgia voi kehittyä, kun immuunijärjestelmä menettää kykynsä reagoida normaalisti vasoaktiivisiin neuropeptideihin. Silloin kudoksiin ilmaantuu ylimäärin tulehdssytokiineja, erityisesti kuormittavan liikunnan tai vamman seurauksena. Sytokiinit saavat aikaan poikkeavan vasteen tietyissä vasoaktiivisissa neuropeptideissä. Teoria sopii hyvin siihen käytännön kokemuksen, mitä potilailla on sytokiineja vaimentavista ravintolisistä, karnosiinista ja E-EPAsta.

Isoprostaanit

Kroonista väsymysoireyhtymää potevien henkilöiden aivoissa ja muissa kudoksissa syntyy liikaa myrkyllisiä isoprostaaneja ravinnon arakidoni- ja dokosaheksaeenihapoista (Kennedy ym. 2005). Suomalaisilla niiden syntyyn vaikuttaa liian suuri omega-6-rasvahappojen saanti rypsiöljystä ja levitteistä suhteessa omega-3:n saantii kalasta. E-EPA ja karnosiini estävät haitallisten isoprostaanien muodostusta ja vaikutusta hermostossa, mikä selittää potilaiden kokemia näiden ravintolisien edullisia vaikutuksia. Karnosiinilla on muutenkin tervehdyttävä vaikutus, kuten seuraavasta kappaleesta käy ilmi.
Suomalaisten lasten ja nuorten aikuisten AA/EPA-suhde

Karnosiinin merkitys

Karnosiini on normaalisti ihmisen lihaksistossa oleva proteiini, dipeptidi, jolla on monia tehtäviä elimistössä. Jo 1950-luvulla venäläinen fysiologi Sergei Severin osoitti, että se puskuroi tehokkaasti maitohappoa. Karnosiinista (800–1200 mg/vrk) saattaa olla huomattavaa hyötyä väsymysoireyhtymän lihasoireiden ehkäisyssä ja hoidossa.

Virus saattaa pesiytyä potilaan lihaksistoon ja aiheuttaa siellä toiminnallista haittaa. Se ärsyttää veren makrofagisoluja erittämään tulehdussytokiineja, muun muassa IL8:aa. Tohtori R. J. M. Lanen työryhmä Lontoon Imperial Collegessa otti koepalan 48 potilaan ja 29 terveen verrokin lihaksesta. Joka viidennen potilaan lihaksen RNA:sta löytyi enterovirusta, verrokeista ei keneltäkään. Lisäksi koehenkilöille tehtiin kuntokoe ergometrillä. Siinä väsymysoireyhtymän potilaista suurella osalla kertyi tavallista enemmän maitohappoa lihaksiin (lue abstrakti). Karnosiini estää IL8:n aktiviteettia, kuten edellä jo oli puhe.

Toiseksi, karnosiini estää lihasten sokereiden ja valkuaisaineiden patologista reaktiota, jota kutsutaan nimellä glykaatio tai glykosylaatio. Siinä sokerit ja proteiinit reagoivat keskenään, jolloin syntyy haitallisia ristisidoksia. Ne heikentävät lihasten toimintaa ja jäykistävät ja vanhentavat niitä.

Karnosiini vaikuttaa myös keskushermostossa (HPA-akselin hormoneissa), jossa se ehkäisee stressiä, ahdistusta, ärtymystä, suuttumusta ja aggressiivisuutta. Karnosiini suojaa aivosoluja kaikenlaisilta haitallisilta muutoksilta. Siksi monet tutkijaneurologit kutsuvatkin karnosiinia neuropeptidiksi.

Kun aivojen karnosiinipitoisuus vähenee – kuten meille kaikille käy iän myötä – aivot altistuvat vaurioille. Karnosiini muuttuu aivoissa homokarnosiiniksi, joka ehkäisee epilepsiaa ja tuottaa hermojen välittäjäainetta, jota kutsutaan nimellä gamma-aminovoihappo (GABA). Se ehkäisee muun muassa ahdistusta, stressiä, masennusta ja paniikkihäiriötä.

Karnosiinin nauttiminen ravintolisänä (800–1200 mg/vrk) on siten suositeltavaa kaikille ikääntyville ihmisille, mutta erityisen tärkeää se näyttää olevan kroonista väsymysoireyhtymää ja fibromyalgiaa poteville henkilöille.

Yksilöllistä hoitoa

Koska jokainen CFS-potilas on yksilöllinen tapaus, jokin tietty hoito voi auttaa yhtä, mutta ei välttämättä toista potilasta. Ellei yksi hoitokeino auta, kannattaa kokeilla toisia, kunnes apua löytyy.

Monipuolinen ruokavalio ja sitä täydentävät ravintolisät ovat kuitenkin kaikille tärkeitä. Vältä liikaa kahvia, alkoholia, sokeria ja valkoista leipää. Syö mieluummin kalaa, ruisleipää, runsaasti kasviksia ja hedelmiä. Kevyt kuntoliikunta on hyväksi, jos vain jaksat harrastaa sitä. Väkisin ei pidä rehkiä. Kuuntele elimistöäsi. Lepää, jos tunnet tarvitsevasi lepoa.

Akupunktio auttaa monia CFS-potilaita, mutta hoitokertoja saatetaan tarvita useita. Jotkut ottavat akuhoitokuurin muutaman kerran vuodessa. Jotkut saavat apua homeopatiasta, jotkut taas magneeteista.

Musiikin kuuntelu voi lievittää huomattavasti kroonista kipua ja masennusta kertoo eräs tutkimus (Journal of Nursing 2006)

Ravintolisät

Ota päivittäin D-vitamiinia 100 mikrogrammaa (µg), karnosiinia (800–1200 mg/vrk), E-EPAa (1000–2000 mg/vrk), berberiiniä (1-1,5 g), magnesiumia (350 mg ja mielellään myös foolihappoa, B6- ja B12-vitamiineja) ja ubikinonia (Q10, 200–300 mg/vrk). Ne vähentävät TNF-alfan ja muiden tulehdussytokiinien haittavaikutuksia elimistössä ja auttavat mitokondrioita tuottamaan energiaa ja antamaan "virtaa". Karnosiinista on usein merkittävää apua, koska se eliminoi lihasten maitohapon väsyttävää vaikutusta. Myös pre- ja probioottien yhdistelmä (synbiootti) voi tuoda apua. Paras hoitovaikutus on näiden yhteis- ja vuorovaikuttavien ravintolisien samanaikaisella käytöllä.

Tutkimus: Potilaan rasvahapot ovat epätasapainossa

Plaseboefekti

Plasebolla eli lumelääkityksellä ei ole juuri mitään vaikutusta kroonisessa väsymysoireyhtymässä (Psychosomatic Medicine 2005). Tämän perusteella voidaan päätellä, että probiooteilla, E-EPAlla ha ubikinonilla saadut erinomaiset kliiniset tulokset perustuvat todellisiin farmakologisiin (neurokemiallisiin) vaikutuksiin ihmisten aivoissa.

Kirjallisuutta ja linkkejä alkuperäistöihin
Castro-Marrero J, Sáez-Francàs N, Segundo MJ, et al. Effect of coenzyme Q10 plus nicotinamide adenine dinucleotide supplementation on maximum heart rate after exercise testing in chronic fatigue syndrome - A randomized, controlled, double-blind trial. Clinical Nutrition. 2015 Jul 17. pii: S0261-5614(15)00189-2. doi: 10.1016/j.clnu.2015.07.010.
Maes M, Leunis JC. Attenuation of autoimmune responses to oxidative specific epitopes, but not nitroso-adducts, is associated with a better clinical outcome in Myalgic Encephalomyelitis/chronic fatigue syndrome. Neuro Endocrinology Letters. 2014 Dec 24;35(7):577-585. PubMed

Castro-Marrero J, Cordero MD, Segundo MJ, et al. Does Oral Coenzyme Q10 Plus NADH Supplementation Improve Fatigue and Biochemical Parameters in Chronic Fatigue Syndrome? Antioxid Redox Signal. 2014 Nov 11. Abstract / Free Full Text pdf
Puri BK, Jakeman PM, Agour M, et al. Regional grey and white matter volumetric changes in myalgic encephalomyelitis (chronic fatigue syndrome): a voxel-based morphometry 3 T MRI study. British Journal of Radiology. 2012 Jul;85(1015):e270-3. doi: 10.1259/bjr/93889091. Published Online: January 28, 2014
Morris G, Maes M. Mitochondrial dysfunctions in Myalgic Encephalomyelitis / chronic fatigue syndrome explained by activated immuno-inflammatory, oxidative and nitrosative stress pathways. Metabolic Brain disease 2014;29(1):19-36. doi: 10.1007/s11011-013-9435-x.
Siwek M, Sowa-Kućma M, Dudek D, et al. Oxidative stress markers in affective disorders. Pharmacological Reports. 2013;65(6):1558-71. Free Full Text

Nicolson GL, Ash ME. Lipid Replacement Therapy: A natural medicine approach to replacing damaged lipids in cellular membranes and organelles and restoring function. Biochimica et Biophysica Acta (BBA) - Biomembranes, Available online 21 November 2013. Free Full Text pdf
Robin A. Weis. A cautionary tale of virus and disease. BMC Biology 2010, 8:124 Free Full Text
Myhill S, Booth NE, McLaren-Howard J. Chronic fatigue syndrome and mitochondrial dysfunction. Int J Clin Exp Med (2009) 2, 1-16 Full Free Text

Maes M and Twisk FN. Why myalgic encephalomyelitis/chronic fatigue syndrome (ME/CFS) may kill you: disorders in the inflammatory and oxidative and nitrosative stress (IO&NS) pathways may explain cardiovascular disorders in ME/CFS. Neuro Endocrinol Lett. 2009 Dec 29;30(6). Epub ahead of print

Maes M, Mihaylova I, Kubera M, et al. Coenzyme Q10 deficiency in myalgic encephalomyelitis / chronic fatigue syndrome (ME/CFS) is related to fatigue, autonomic and neurocognitive symptoms and is another risk factor explaining the early mortality in ME/CFS due to cardiovascular diseases. Neuro Endocrinol Lett. 2009;30(4). [Epub ahead of print]

Boldyrev AA; Petukhov VB. Localization of carnosine effect on the fatigued muscle preparation. Gen Pharmacol. 1978;9(1):17-20. (No abstract available.)

Cox IJ, Puri BK. In vivo MR spectroscopy in diagnosis and research of neuropsychiatric disorders. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2004;70(4):357-60. [PubMed]

Davey NJ, Puri BK, Catley M, et al. Deficit in motor performance correlates with changed corticospinal excitability in patients with chronic fatigue syndrome. Int J Clin Pract. 2003;57(4):262-4. [PubMed]

Lane R, Soteriou BA, Zhang. H. et al. Enterovirus related metabolic myopathy: a postviral fatigue syndrome. J Neurol Neurosurg Psychiatry. 2003;74(10):1382-6. [PubMed]

Lane R, Barret MC, Taylor DJ et al. Muscle fibre characteristics and lactate responses to exercise in chronic fatigue syndrome. J Neurol Neurosurg Psychiatry. 1998;64(3):362-7. [PubMed]

Liu Z, Wang D, Xue Q et al. Determination of fatty acid levels in erythrocyte membranes of patients with chronic fatigue syndrome. Nutr Neurosci. 2003;6(6):389-92. [PubMed]

Mannion AF, Jakeman PM, Willan PL. Skeletal muscle buffer value, fibre type distribution and high intensity exercise performance in man. Exp Physiol. 1995;80(1):89-101. [PubMed]

Marchis SD, Modena C, Peretto P, et al. Carnosine-related dipeptides in neurons and glia. Bichemistry (Mosc) 2000;65(7):824-33 [PubMed] [Full text FREE]

Natelson BH, Weaver SA, Tseng CL, Ottenweiler JE. Spinal fluid abnormalities in patients with chronic fatigue syndrome. Clin Diagn Lab Immunol. 2005 Jan;12(1):52-5. [PubMed]

Ohtsuka C, Takahashi H. Brain function estimated from the ratio of glutamine to homocarnosine levels in cerebrospinal fluid. Brain Dev 1983;5(5):509-11 [PubMed]
Ozgocmen S, Catal SA, Ardigoglu O et al. Effect of omega-3 fatty acids in the management of fibromyalgia syndrome. Int J Clin Pharmacol Ther. 2000;38(7):362-3. (No abstract available.)

Puri BK. The use of eicosapentaenoic acid in the treatment of chronic fatigue syndrome. Prostaglandins Leukot Essent Fatty Acids. 2004;70(4):399-401. [PubMed]

Puri BK, Counsell SJ, Zaman R. Relative increase in choline in the occipital cortex in chronic fatigue syndrome. Acta Psychiatr Scand. 2002;106(3):224-6. [PubMed]

Puri BK, Holmes J, Hamilton G. Eicosapentaenoic acid-rich essential fatty acid supplementation in chronic fatigue syndrome associated with symptom remission and structural brain changes. Int J Clin Pract. 2004;58(3):297-9. [PubMed]

Seidler NW, Yeargands GS, MorganTG. Carnosine disaggregates glycated alpha-crystallin: an in vitro study. Arch Biochem Biophys. 2004 ;427(1):110-5.[PubMed]

Song C, Li XW, Leonard BE, Horrobin DF. Effects of dietary n-3 or n-6 fatty acids on interleukin-1beta-induced anxiety, stress and inflammatory responses in rats. J Lipid Res. 2003 Jul 1 [PubMed] Full text

Tamisi far B, Tamizi B. Treatment of chronic fatigue syndrome by dietary supplementation with omega-3 fatty acids--a good idea? Med Hypotheses. 2002;58(3):249-50.[PubMed]

Zaman R, Puri BK, Main J et al. Corticospinal inhibition appears normal in patients with chronic fatigue syndrome. Exp Physiol. 2001;86(5):547-50. [PubMed]