Kelaatiohoito

Kelaatio ja kelaatiohoito ovat ehkä useimmille suomalaisille vielä tuntemattomia käsitteitä, mutta maailmalla suosittu hoitomuoto. Tavallisesti kelaatiohoitoa annetaan tiputtamalla hitaasti (n. 3 tunnin kuluessa) laskimoon 2 000–3 000 mg EDTA-nimistä synteettistä aminohappoa (etyleeni-diamiini-asetetikkahappoa) ja lisäksi annetaan vielä suun kautta antioksidantteina toimivia vitamiineja ja hivenaineita ja erityisesti karnosiinia. Pikakelaatiossa DTA:n anto suoneen kestää vain minuutin tai pari. EDTA:n anto kyynärtaipeen laskimoon ei tunnu yleensä miltään. [Kämmenen selän laskimoon annettaessa voi suonessa tuntua kirvelyä tai polttelua. Sen voi estää injisoimalla suoneen ensin hiukan puudutusainetta.]

Yhdysvaltain terveysviraston rahoittama jättitutkimus osoitti, että kelaatiohoito vähentää sydäninfarktin sairastaneiden henkilöiden, etenkin diabeetikkojen uusia sydäntautitapahtumia. Lue lisää alla olevasta linkistä

Sydänlääkärit ihmeissään: Kelaatiohoito toimii sittenkin!
Uusi analyysi tästä tutkimuksesta osoittaa, että hyötyjiä ovat ennen muuta diabeetikot.

Monet karnosiinin verisuonia, aivoja ja muita kudoksia suojaavista vaikutuksista perustuvat sen kykyyn kelatoida metalleja, muun muassa elohopeaa. Tämä on erittäin tärkeä seikka, sillä meidät kaikki on altistettu lapsesta alkaen orgaaniselle elohopealle, tiomersaalille, jota on ollut lähes kaikissa rokotteissa. Kelaatiohoitoa käytetään maailmalla laajasti parantamaan valtimonkovetustautia potevien ihmisen verenkiertoa - ilman leikkausta tai pallolaajennusta. Kelaation väitetään puhdistavan verisuonten sisäseinämiä kolesterolipaakuista ja muista ´kalkkiutumista´. Asiasta ei ole kuitenkaan vedenpitävää näyttöä.

Luotettavaa näyttöä sitä vastoin on siitä, että karnosiini kelatoi ja puskuroi hermoille myrkyllisiä metalli-ioneja (mm. sinkkiä, kuparia ja rautaa) ja toimii samalla tehokkaana ja monipuolisena antioksidanttina. Karnosiinilla on lisäksi monia muitakin hyviä vaikutuksia terveyteen, kuten eri katsauksesta ilmenee. Muita suun kautta nautittavia kelatoivia aineita ovat L- glutationi, L-karnitiini, L-methioniini, valkosipuli, orapihlajauute ja alfalipoiinihappo. Karnosiinilla on erittäin tärkeä tehtävä aivojen suojauksessa, kuten alla olevasta linkistä käy ilmi.

Kelaatiohoito tunnetaan hyvin työ- ja ympäristölääketieteessä

Kelaatiohoidon pitäisi olla tuttu ainakin kaikille työterveyslääkäreille, sillä sitä on käytetty vuosikymmeniä työlääketieteessä lyijy- ja elohopeamyrkytysten hoitoon. Toimiessani ylilääkärinä 1970- ja 1980-luvuilla Työterveyslaitoksessa, sen hoito-osastolle otettiin usein akkutehtaiden ja lyijysulattamoiden työntekijöitä hoitoon, jossa suoneen tiputettiin kelatoivaa EDTA-liuosta. Sen avulla saatiin nopeasti elimistöön kertynyt liika lyijy pois. Työhygienian parannutta lyijymyrkytykset ja EDTA-hoito jäivät Suomessa historiaan. Ulkomailla kelaatiohoito tunnetaan myös muiden kuin työperäisten myrkytysten hoidokeinona.

Elimistöön kertynyt lyijy kuormittaa munuaisia ja voi aiheuttaa munuaisten toiminnanvajavuuden. EDTA-kelaatio vähentää nopeasti elimistön lyijykuormaa (Lin ym. 2003).

Kelaatiohoitoa annetaan ja tutkitaan maailmalla

Muualla maailmassa EDTA-kelaatiohoitoa annetaan yksityisillä klinikoilla monien kroonisten tautien hoitoon, etenkin ikääntyneille ihmisille. Yhdysvalloissa yli 2 000 lääkäriä antaa kelaatiohoitoa, ja kansallisen Terveysviraston arvion mukaan sitä ottaa ainakin miljoona ihmistä vuosittain. Suomessa kelaatiohoitoa on nyt saatavilla Kuopiossa Vita Mia Luontaishoitolassa.

Monet kelaatiohoitoa saaneet – mutta eivät kaikki – kertovat sen poistaneen vuosikausia vaivanneita nivelkivuja ja piristävän ja virkistävän ja helpottavan lähes kaikkien kroonisten sairauksien oireita. Hoitoa annetaan erityisesti sydän- ja verisuonitauteihin.

Elohopean kelatointi

Elohopeaa poistuu elimistöstä pois kelaation avulla. Perinteisesti tähän tarkoitukseen on käytetty dimerkaptopropanyylisulfaattia (DMPS) (engl. dimercapto-propanyl-sulfate). Sen lisäksi on tapana antaa runsaasti C-vitamiinia, jonka uskotaan tehostavan elimistön puhdistusta.

Elohopean kelatointi voi osoittautua erittäin tärkeäksi, sillä meitä on pienestä pitäen altistettu orgaaniselle etyylielohopealle, jota on ollut lähes kaikissa rokotteissa. Yhdysvaltain Terveysvirasto (NIH) myönsi äskettäin, että rokotteiden elohopea on haitallista lasten kehittyville aivoille ja etä se lisää autismin riskin kaksinkertaiseksi (lue raportti)

Orgaanista elohopeaa (metyylielohopeana) on myös sisävesiemme petokaloissa. Orgaaninen elohopea on hermomyrkky, jonka epäillään aiheuttavan maksa- ja munuaisvikoja sekä neurologisia muutoksia: oppimis- ja käytöshäiriöitä, autismia, Alzheimerin ja Parkinsonin tauteja. Lisäksi orgaaninen elohopea muuttaa immuunijärjestelmän toimintaa huonoon suuntaan. Epäorgaaniselle elohopealla altistumme hampaiden amalgaanipaikkauksessa ja -paikkojen poistossa. Silloin olisi hyvä ottaa karnosiinia suojaksi.

Rokotuksia ottaville suositellaan, että he kysyvät rokottajalta, onko rokotteessa orgaanista elohopeaa. Karnosiini kelatoi tehokkaasti elohopeaa, joten sen käyttöä lisäravinteena suositellaan kaikille, jotka ottavat tiomersaalia sisältäviä rokotteita tai käyvät hammashoidossa, jossa porataan amalgaamipaikkoja.

Mitä kelaatio on?

Sana "kelaatio" tulee kreikan kielestä, jonka sana "chele" merkitsee kynttä. Kelatoiva aine siis tarttuu kynnen tavoin soluissa ja veressä oleviin metalleihin, ympäröi ne ikäänkuin "pumpulipallon" sisään ja kuljettaa ne pois elimistöstä munuaisten ja maksan kautta (virtsaan ja ulosteeseen).

Kelaatio on hyvin tavallinen luonnossa esiintyvä tapahtuma. Ihmisen ruuansulatuselimistössä tapahtuu kelaatiota kaiken aikaa. Ihmisen ruussaan nauttimat aminohapot kelatoivat ravinnossa olevia metallisia alkuaineita ja kuljettavat niitä elimistön eri osiin sinne missä niitä tarvitaan. Esimerkiksi ravinnon rauta muodostaa aminohappojen kanssa kelaatin, joka kulkeutuu suolen seinämän läpi verenkiertoon. Kun juot teetä, teen tanniini kelatoi suolessa ravinnossa olevaa rautaa muodostaen liukenemattoman rautatanniinin, joka ei imeydy vereen; tee siis estää näin raudan imeytymistä. Toisaalta, jos syöt runsaasti C-vitamiinia sisältävää ruokaa tai otat C-vitamiinia lisäravinteena, se kelatoi ravinnossa olevan raudan ja kuljettaa sitä vereen. Veressä rauta irtoaa kuljettaja toimineesta aminohaposta ja kiinnittyy lujasti hemoglobiiniin. Kelatoivat aineet - karnosiini, EDTA ym. - eivät kykene irrottamaan rautaa hemoglobiinista.

Kelaatio ehkäisee ikääntymismuutoksia

Kelatoivat aineet - EDTA, DMPS, alfalipoiinihappo ja karnosiini - parantavat kalsiumin ja kolesterolin aineenvaihduntaa poistamalla verisuonista ja hermosoluista metallikatalysaattoreita, jotka vahingoittavat soluja tuottamalla myrkyllisiä happiradikaaleja. Niistä puolestaan syntyy kudoksia vahingoittavia ja vanhentavia yhdisteitä, joita kutsutaan nimellä AGE-tuotteet (Advanced Glycation End products). Kelatoivat aineet estävät niiden syntyä ja poistavat niitä kehosta.

Vapaat radikaalit ja niiden vaikutuksesta kudoksissa syntyvät AGE-tuotteet ovat keskeinen syytekijä valtimonkovetustaudissa, syövässä, diabeteksen lisätaudeissa, harmaakaihissa, verkkokalvon rappeumassa, ihon vanhenemismuutoksissa, muistin heikkenemisessä ja muussa ikääntymiseen liittyvässä rappeutumisessa.

Kelaatio estää ratkaisevalla tavalla vapaiden radikaalien, AGE-tuotteiden ja reaktiivisten karbonyyliyhdisteiden haittavaikutuksia soluissa, kuten seuraavasta kuvasta ilmenee.

Kuva 1. Näin AGE-estäjät (mm. karnosiini) toimivat. Karbonyylin sieppaus (paksu nuoli) on niiden pääasiallinen vaikutustapa. Karnosiini ja muut AGE-estäjät kelatoivat metalleja, mikä estää tehokkaasti metalleja katalysoimasta hapetusreaktioita ja siitä seuraavaa AGE-tuotteiden syntyä kudoksissa (Price ym. 2001)

Kelaatiohoito puhdistaa verisuonen sisäseinämiä

Verisuonten sisäpinta paksuuntuu ja siihen kertyy paakkuja, joita lääkärit kutsuvat nimellä ´plakki´. Plakkeja syntyy homokysteiinistä, kolesterolista, kalkista ja muista haitta-aineista. Plakki repeää helposti, jolloin syntyy ns. veritulppa. Valtimon sisäpinta kokonaisuudessaan paksunee ja haurastuu ja se tulehtuu. Tulehdus onkin nykyisen käsityksen mukaan valimonkovetustaudin tärkein syy.

Suoneen kertyy kalkkia ´sementtikerrokseksi´, siksi suonten sanotaan kalkkiutuvan. ´Sementtikerros´ voi romahtaa suonen sisään - kuin vanha ruostunut auton pakoputki - ja suoni menee tukkoon, jolloin syntyy ns. infarkti. Se voi tapahtua sydämessä, aivoissa tai muualla elimistössä. Sementtikerros aiheuttaa myös sepelvaltimoiden kouristusta eli spasmia, jolloin sydänlihas kärsii hapen puutteesta, kehittyy angina pectoris. Spasmia voi ilmentä myös muissa valtimoissa, esimerkiksi aivoissa, jolloin kehittyy TIA-kohtaus eli ohimenevä pieni aivohalvaus. Hiljaiset aivohalvaukset ovat paljon luultua yleisempiä ikääntyvien keskuudessa (lue raportti).

Kelatoivat aineet puhdistavat ´sementtikerroksen´valtimoiden sisäpinnalta, ja veri alkaa taas kiertää normaalisti. Niinpä kelaatihoitoa saaneet ihmiset tuntevat nuortuvansa, kun veri virtaa hyvin, sydän ja aivot toimivat kuten ennen ja yleiskunto kohenee. Juuri tähän suusta suuhun kulkevaan potilaiden kokemukseen perustuukin kelaatiohoidon suosio - sen kalleudesta huolimatta. EDTA-hoitoa annetaan esimerkiksi Espanjan Aurinkorannikolla, jossa suomalaisetkin ottavat sitä sankoin joukoin.

Naisväki tietää hyvin, että kalkkia saostuu vedestä kuumille metallipinnoille kahvinkeittimiin, höyrykattiloihin ja astianpesukoneisiin. Kelatoivat aineet pystyvät irrottamaan kovia kalkkipaakkuja niistä. Aivan samalla tavalla ne puhdistavat kalkkipaakkuja verisuonten seinämistä.

Kelaation vaikutuksesta verisuonten seinämiin on esitetty useita tieteellisiä teorioita. Yhden käsityksen mukaan kelatoiva aine irrottaa kalkkipaakkuja ja hajottaa niitä. Toisen mukaan kelaatio stimuloi tiettyjä hormoneja, jotka puolestaan irrottavat kalkki- ja kolesterolipaakkuja suonten seinämistä. Kolmannen mukaan kelatoivat aineet sitovat myrkyllisiä vapaita radikaaleja verisuonten seinissä ja sitä kautta vähentävät verisuonen endoteelin tulehdusmuutoksia ja parantavat siten veren virtausta suonissa. Uusimpien tutkimusten mukaan valtimonkovetustauti johtuu nimenomaan endoteelin tulehduksesta. Karnosiini sopii hyvin kaikkiin kolmeen teoriaan.

Karnosiini mullistaa nyt kelaatiohoitoa, kun sitä voi ottaa edullisesti ja turvallisesti kotioloissa yksinkertaisesti nauttimalla karnosiinia tabletteina joko sellaisenaan tai suonensisäisen kelaatiohoidon jatkohoitona. Karnosiini toimii samalla tehokkaana antioksidanttina ja sillä on lisäksi monia muitakin terveyttä edistäviä vaikutuksia, joita perinteisillä vitamiini- ja hivenainevalmisteilla ei ole.

Näin karnosiini kelatoi metalleja

Karnosiinin kealtoivia ominaisuuksia ovat tutkineet maailman johtavat biokemistit, mukaan lukien Kalifornian yliopiston (UCLA, Berkley) professori Bruce N. Ames, jonka mainetta ja asiantuntemusta kukaan ei voi asettaa kyseenalaiseksi. Ames selittää karnosiinin erinomaista kykä ehkäistä ja vaimentaa hapetusstressiä juuri sen kyvyllä kelatoida metalleja. Esimerkiksi kupari ja rauta ovat hapettavia metalleja, jotka osallistuvat soluja vaurioittavaan Fentonin reaktioon peroksidien kanssa (lue alkuperäinen artikkeli pdf-muodossa). Karnosiini kelatoi mm. nikkeliä ja suojaa siten munuaisia (Hasanein ja Felegari 2917).

Karnosiini kelatoi

  • kalkkia
  • kuparia
  • sinkkiä
  • mangaania
  • vanadiinia
  • rautaa
  • kobolttia
  • nikkeliä
  • arsenikkia
  • elohopeaa
  • kadmiumia
  • lyijyä

Neljä viimeksi mainittua ovat myrkyllisiä ja karsinogeenisia (syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia raskasmetalleja). Karnosiini kelatoi pois elimistöstä muun muassa rokotteiden orgaanisen elohopean, tiomersaalin, jonka epäillään lisäävän neurologisten häiriöiden, mm. autismin riskiä. Karnosiinihoidolla onkin saatu hämmästyttävän hyviä alustavia tuloksia autististen lasten hoidossa.

Kuva 2. Kuparin kelatointi on tärkeä karnosiinin vaikutustapa elimistössä. Kuvassa karnosiisin dimeerinen Cu(II)-kompleksi (Baran 2000).

L-Karnosiinin sinkkikelaatti ehkäisee mahahaavaa aiheuttavaa helikobakteeria (H. pylori) (Handa ym. 2002). Tästä vaivasta kärsiville suositellaan L- karnosiinia ja sinkkiä yhtaikaisesti nautittuna.

Kuva 3. Karnosiinin sinkkikompleksin kaava (Baran 2000)

Entä poistaako karnosiini samalla soluista ja kudoksista myös tarpeellista rautaa, sinkkiä, kuparia jne? Ei poista (liiallista rautaa luikuunottamatta diabeetikoilla, Zhang ym. 2016), sillä karnosiini kelatoi vain vapaita ja löysästi proteiineihin sitoutuneita metallimolekyylejä. Karnosiini ei kykene irrottamaan rautaa hemoglobiinista, johon se on sitoutunut lujasti. Karnosiini ei irroita kuparia eikä sinkkiä glutationiperoksidaasientsyymistä, joissa nämä metallit toimivat hyödyllisenä pelkistävänä "käyttövoimana".

Hasanein P, Felegari Z. Chelating effects of carnosine in ameliorating nickel-induced nephrotoxicity in rats. Canadian Journal of Physiology and Pharmacology. 2017 Jul 4. doi: 10.1139/cjpp-2016-0647.
Zhang S, Ntasis E, Kabtni S, et al.  Hyperglycemia Does Not Affect Iron Mediated Toxicity of Cultured Endothelial and Renal Tubular Epithelial Cells: Influence of L-Carnosine. Journal of Diabetes Research. 2016;2016:8710432. doi: 10.1155/2016/8710432.
Boldyrev AA, Stvolinsky SL, Fedorova TN, Suslina ZA. Carnosine as a natural antioxidant and geroprotector: from molecular mechaminms to clinical trials. Rejuvenation Research. 2010;13(2-3):156-8. Review. Abstract

Velez S, Nair NG, Reddy VP.Transition metal ion binding studies of carnosine and histidine: biologically relevant antioxidants. Colloids Surf B Biointerfaces. 2008; 15;66(2):291-4. Abstract

Lin JL, Lin-Tan DT, Hsu KH, Yu CC. Environmental lead exposure and progression of chronic renal diseases in patients without diabetes. N Engl J Med. 2003;348(4):277-86. [PubMed]

Lisätietoa (englanniksi):
Wikipedia.en
Elixir.com
Biochemistry (Mosc). 2000
J. Biol. Chem. 2001;276(52) 48967-72
Yhdysvaltain Terveysviraston (NIH) kelaatiotutkimus
NIH:n lehdistötiedote