Soijan isoflavonoidit

Vuonna 1927 havaittiin, että tietyillä kasviuutteilla on estrogeenivaikutusta. Vuonna 1931 osoitettiin, että soija sisältää runsaasti isoflavonoideja, erityisesti genisteiinia ja daidtseiinia. Vuodesta 1946 on tiedetty, että näillä yhdisteillä on vahva biologinen aktiviteetti, joka nykytietojen valossa perustuu pääasiassa ekvuoliin. Vuonna 1973 julkaistiin ensimmäiset havainnot siitä, että isoflavonoidit saattavat auttaa vaihdevuosioireissa. Myöhemmin 1970-luvulla tutkijat löysivät isoflavonoideja eri eläinten virtsasta ja 1980-luvun alussa myös ihmisen virtsasta. Siitä lähti käyntiin vilkas tukimustoiminta, jonka tavoitteena on selvittää isoflavonoidien merkitystä ihmisen terveydelle. Ne vaimentavat C-reaktiivista proteiinia (CRP:tä) (American Journal of Clinical Nutrition 2005). Genisteiini ja omega-3-rasvahapot yhdessä alentavat kudoksten arakidonihapon (AA) määrää ja parantavat siten AA/EPA-suhdetta (lue lisää). Nämä havainnot antavat aihetta suositella isoflavonoideja kaikille ihmisille, koska AA lisää tulehdussytokiineja ja tulehdus (inflammaatio) on mukana kaikissa kroonisessa sairauksissa ja jopa vanhenemismuutoksissa. Soijan isoflavonoidit ovat hyödyksi myös miehille, sillä ne ehkäisevät eturauhassyöpää (lue tutkimus).

Soijan ja isoflavonoidien pääasialliset vaikutukset

Hälyuutiset naisten hormonikorvaushoidon vaaroista ovat vauhdittaneet soijatutkimusta, koska soija on terveydelle edullista ja täysin vaaratonta. Soijalla ja sen isoflavonoideilla on todettu monia biologisia vaikutustapoja:

  • alentaa kohonnutta "pahaa" LDL-kolesterolia ja parantaa HDL/LDL-suhdetta. Hyvä eli HDL-kolesteroli pysyy samalla tasolla (lue raportti) tai nousee tietyssä ryhmässä (lue uusi tutkimus). Soijan isoflavonoidit vähentävät sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Yhdysvaltain FDA ("lääkintöhallitus") on antanut luvan painaa soijatuotteisiin käyttötarkoituksen: "Alentaa kolesterolia". Yhdysvaltain kongressille annettu virallinen raportti suosittelee myös hyväksyttäväksi lauseeksi: "Saattaa vähentää sydäntautien vaaraa". Tutkimus: Näin soija alentaa kolesterolia
  • ehkäisee LDL-kolesterolin hapettumista
  • alentaa kohonnutta homokysteiiniä
  • alentaa kohonnutta verenpainetta
  • suojaa solujen DNA:ta ja siten
  • ehkäisee syöpää, varsinkin rinta-, endometriumin, eturauhasen ja paksusuolen syöpiä
  • ehkäisee luukatoa eli osteoporoosia
  • ehkäisee vaihdevuosivaivoja
  • ehkäisee premenstruaalioireita (Bryant ym. 2005)
  • ehkäisee insuliiniresistenssiä ja diabetesta
  • vaimentaa tulehdus- ja syöpäsytokiineja (geenejä) (Tnf-, IL, IL8, IFN-, PARP-1)
  • ehkäisee lihomista, alentaa painoa
  • ehkäisee ihon vanhenemismuutoksia (Sator ym. 2004)
  • ehkäisee miestyyppistä, testosteroninsta johtuvaa hiustenlähtöä (kaljuuntumista
  • parantaa muistia ja muita kognitiivisia taitoja
  • pidentää tervettä elinikää
Soijan terveysvaikutuksia
Soijan hyvät terveysvaikutukset näyttävät – aivan uusimpien tutkimusten valossa – perustuvan ainakin osittain isoflavonoideista suolessa syntyvään yhdisteeseen, ekvuoliin. Uusien tutkimusten mukaan isoflavonoidit estävät myös tulehdus- ja syöpäsytokiineja.

Yhdysvaltain gynekologiyhdistys julkaisi kesäkuussa 2001 jäsenilleen suositukset, joiden mukaan soija ja sen isoflavonoidit ovat pätevästi tutkittuja luonnonaineita, ja niitä voidaan suositella vaihdevuosissa oleville naisille. Monet tunnetut gynekologit, kuten tri Lila Nachtigall, suosittavat isoflavonoideja naisille vaihdevuosivaivoihin. Tri Nachtigall puhui aiheesta Kanadan gynekologiyhdistyksen vuosikokuksessa (Annual Clinical Meeting of the Society of Obstetricians and Gynecologists of Canada, lue raportti).

Soija vähentää metabolista oireyhtymää potevien naisten tulehdusmarkkereita (Diabetes Care 2007). Samoin tekee karnosiini, joten sen ja soijan isoflavoinidien yhdistelmä on erityisen suositeltava naisten ravintolisä.

Soijasta on hyötyä diabetesta sairastaville naisille. Johns Hopkinsin sairaalan mukaan isoflavoinoidt vähentävät naisten masentuneisuutta ja parantavat muutoinkin elämänlaatua. Isoflavonoideista on hyötyä erityisesti naisille, joiden verensokeri on koholla. Insuliiniresistenssi, metabolinen oikeryhtymä ja diabetes ovat tulehdustiloja, jossa tulehdussytokiinit ovat koholla. Tutkimuksen mukaan genisteiini estää muun muassa arakidonihaposta (AA) syntyviä tulehdussytokiineja ja syöpägeenejä. 80 naisen satunnaistettu tutkimus vahvistaa, että isoflavonoideista on hyötyä vaihdevuosivaivoissa ja että ne suojaavat lisäksi sydäntauteja vastaan (Obstet Gynecol 2002 Mar;99(3):389-94). Isoflavonoidit eivät aiheuta muutoksia kuukautiskierrossa ennen vaihdevuosia.

Suomalaiset professorit Herman Adlercreutz ja Matti J. Tikkanen ovat julkaisseet tutkimuksia, joiden mukaan soijan ainesosat ehkäisevät LDL-kolesterolin hapettumista, joten ne ovat hyödyksi sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa. Maailman johtava ravitsemuslääketieteen lehti suositteli 2005 numeronsa pääkirjoituksessa soijaa sydäntautien ehkäisyyn. Artikkelin mukaan soijan isoflavonoidit ovat paitsi hyviä antioksidantteja myös valtimoiden sisäseinämien endoteelia tulehdukselta suojaavia yhdisteitä.

Tikkanen MJ, Adlercreutz H. Dietary soy-derived isoflavone phytoestrogens. Could they have a role in coronary heart disease prevention? Biochem Pharmacol. 2000 ;60(1):1-5. Review. [PubMed]

Soijan isoflavonoidien pitkäaikainen ja jatkuva käyttö lisää "hyvää" HDL-kolesterolia ja alentaa "pahaa" LDL:ää (Am J Clin Nutr 2005).

HYKSin naistensairaalan tutkimus viittaa siihen, että farmaseuttiset isoflavonoidit ehkäisevät luuston haurastumista. Uusi amerikkalainen tutkimus vahvistaa nämä tiedot oikeiksi. Soijan ainesosa, genisteiini, ehkäisee tulehdusta aiheuttavan COX-2-entsyymin aktiivisuutta – kuten tulehduskipulääkkeetkin tekevät – ja ehkäisee siten luukatoa, joka on luonteeltaan tulehdustauti (Journal of Nutritional Biochemistry 2007).

Isoflavonoidit alentavat kohonnutta kolesterolia sekä homokysteiinia. Isoflavonoidit sopivat erinomaisesti myös miehille. Japanilaiset miehet ovat syöneet soijaa vuosituhansia, ja heillä sydäntaudit ja eturauhassyöpä ovat harvinaisia.

Soija ehkäisee rintasyöpää

Miksi soijan isoflavonoideja tutkitaan vilkkaasti?

Tutkijoiden kiinnostus soijaa kohtaan lähti sitä havainnosta, että aasialaiset juovat runsaasti vihreää teetä ja syövät soijaruokia, eivätkä he sairasta ns. elintasosairauksia yhtä paljon kuin länsimaalaiset. Aasialaiset saavat ravinnossaan runsaasti soluja suojaavia fytokemikaaleja, muun muassa isoflavonoideja. Heillä esiintyy 5–8 kertaa vähemmän rinta- ja eturauhassyöpiä, vähemmän sydän- ja verisuonitauteja, kohonneita kolesteroliarvoja ja luukatoa kuin amerikkalaisilla ja eurooppalaisilla. Vaikka japanilaiset miehet polttavat paljon, heillä esiintyy vähemmän keuhkosyöpää kuin amerikkalaisilla tupakoitsijoilla. Ja kaiken lisäksi heillä on useimmiten päässään vahva tukka. Syyksi arvellaan japanilaisten vihreän teen katekiinien ja soijan isoflavonoidien runsasta päivittäistä saantia. Daitseiinista syntyvä ekvuoli nimittäin ehkäisee hiustenlähtöä!

Kaikkea tätä ei voida tietenkään suoralta kädeltä lukea pelkästään vihreän teen ja soijan ansioksi, sillä aasialaisten ruokavalio ja elintavat poikkeavat muutoinkin länsimaisista: Hehän syövät kaiken kaikkiaan vähemmän kaloreita, varsinkin rasvaa ja sokeria, enemmän täysjyväruokia, kasviksia ja hedelmiä, liikkuvat enemmän, ovat hoikempia ja paremmassa fyysisessä ja ehkä henkisessäkin kunnossa kuin me länsimaalaiset yleensä. Näistä eroista huolimatta nimenomaan soijalla ja sen isoflavonoideilla näyttää olevan merkittävää vaikutusta terveyteen.

Miksi okinawalaiset elävät pisimpään?

Japanin Okinawan väestö on maailman terveintä ja pitkäikäisintä. Heillä on vähiten sydäntauteja, aivohalvausta ja syöpää. Okinawalaiset syövät hyvin vähän suolaa ja rasvaa (lukuun ottamatta omega-3:a, jota he saavat runsaasti kala- ja muusta meriruoasta). He syövät myös runsaasti kasviksia ja hedelmiä. Mutta ennen kaikkea okinawalaiset syövät maailmassa eniten soijan isoflavonoideja, peräti 60–120 mg päivässä. Länsimaissa isoflavonoidien saanti on olematonta (ellei henkilö syö soijaa tai sen puhdistettuja isoflavonoideja ravintolisänä).

Mitä kasvien flavonoidit ja isoflavonoidit ovat?

Kasvit sisältävät satoja, ehkä tuhansia fytokemikaaleja. Ne eivät ole vitamiineja eivätkä hivenaineita, vaan muita kasvien luonnollisia yhdisteitä, joiden perimmäisenä tarkoituksena on suojella kasveja ympäristömyrkyiltä ja UV-valon haitoilta. Flavonoidit ovat fytokemikaaleihin kuuluvia fenoliyhdisteitä, jotka antavat kasveille ja niiden kukille, hedelmille, siemenille ja puun kaarnalle niiden värin. Flavonoideja on kaikissa kasveissa, myös puissa. Esimerkiksi pettu sisältää vahvoja antioksidantteja. Vihreä tee (Camellia sinensis) ja viini (myös viininlehti, Vitis vinifera) sisältävät katekiineja, antosyanideja ja resveratroli-nimisiä flavonoideja, jotka tutkimusten mukaan ehkäisevät syöpää ja tulehduksia sekä alentavat kolesterolia ja suojaavat sydäntä ja verisuonia.

Kaavakuva. Isoflavonoidit (daidtseiini ja genisteiini) muistuttavat molekyylirakenteeltaan ja vaikutuksiltaan estradiolia (estrogeenia). Isoflavonoideilla on heikko estrogeenivaikutus, 1/1000 - 1/100,000 estrogeenin tehosta, mutta ne toimivat samalla estrogeenin vastavaikuttajina kilpailemalla solujen estrogeenireseptoreista. Niinpä isoflavonoidit ehkäisevät mm. rinta- ja eturauhassyöpiä. Ratkaiseva yhdiste näyttää olevan ekvuoli (eng. equol).

Fytokemikaalit suojaavat sydän- ja verisuonitauteja, syöpää, dementiaa, harmaakaihia, silmänpohjan rappeumaa, luukatoa ja muita vanhenemiseen liittyviä sairauksia ja rappeutumista vastaan. Monet tutkijat ovat nyt sitä mieltä, että fytokemikaalit voivat olla jopa tehokkaampia terveyden suojelijoita kuin vitamiinit. Fytokemikaaleista odotetaan löytyvän tehokkaita aseita elintasotauteja vastaan.

Osa kasvien fytokemikaaleista on antioksidantteja (hapetuksen estoaineita), kuten esimerkiksi karotenoidit ja flavanolit ja flavonoidit. Soija sisältää erityisen runsaasti tiettyjä flavonoideja, joita kutsutaan nimellä isoflavonoidit. Ne ovat paitsi antioksidantteja myös kasviestrogeeneja. Toisin sanoen niillä on estrogeenin kaltaisia vaikutuksia, vaikka ne eroavatkin kemiallisesti estrogeenivalmisteista, joita naisille määrätään vaihdevuosissa. Eniten on tutkittu genisteiini-nimistä kasviestrogeenia; muita ovat muun muassa daidtseiini, dadtsiini ja glysiteiini. Samoja yhdisteitä on myös muissa rohdoskasveissa, mm. kudzussa. Daidtsiinistä syntyy suolessa ekvuolia.

Isoflavonoidit ja niistä syntyvä ekvuoli ovat antikarsinogeenisia, syövän syntyä ehkäiseviä, mutta ne myös hidastavat jo alkaneen syöpätuumorin kasvua ja leviämistä muualle elimistöön. Isoflavonoidit estävät angiogeneesiä, jonka avulla syöpä kasvaa ja leviää, mutta lisäksi ne edistävät syöpäsolujen ohjelmoitua kuolemaa eli apoptoosia. Muista fytokemikaaleista myös kaalin isotiosyanaatit ja valkosipulin organosulfaatit ehkäisevät syöpää ja sydäntauteja.

Soijapapu sisältää lisäksi kasviproteiineja ja monityydyttymättömiä rasvahappoja, muun muassa lesitiiniä, josta puolestaan valmistetaan kahta muistia parantavaa yhdistettä, fosfokoliinia ja fosfoseriiniä.

Isoflavonoidit ehkäisevät sydän- ja verisuonitauteja, syöpää ja vähentävät syöpä- ja reumalääkkeiden sivuvaikutuksia

Antioksidantit – kuten isoflavonoidit, berberiini ja karnosiini – eivät pelkästään vaimenna hapetusstressiä, vaan ne estävät myös tulehdusta ja syöpää aiheuttavia sytokiineja. Hapetusstressi ja tulehdus ovat näet kaikkien kroonisten sairauksien pohjimmaisia syytekijöitä.Tämä havainto on tuonut antioksidantit kokonaan uuteen valoon sairauksien ehkäisyssä ja täydentävässä hoidossa. Uusi tutkimus vahvistaa käsitystä, että soija ehkäisee naisten sydäntauteja vaihdevuosien jälkeen (lue lisää). Huhtikuussa 2007 Yhdysvaltain syöpälääkäreiden kokouksessa (American Association for Cancer Research) Erin Hsu (Kalifornian ylipistosta) kertoi, että soijan genisteiini vähentää kahden sellaisen proteiinin tuotantoa, joita rinta- ja munasarjasyövät tarvitsevat kasvamiseen ja metastasointiin (lähde: Reutershealth).

Isoflavonoidien vilkas tutkimus lähti käyntiin vuonna 1980, kun brittitutkijat Sir Richard Doll ja professori Richard Peto julkaisivat vertailun eri väestöjen syöpäsairauksista. Mahasyöpä on yleisin syöpämuoto Japanissa, kun taas paksusuoli-, rinta- ja keuhkosyövät hallitsevat Yhdysvaltain syöpätilastoja. Kun Yhdysvaltoihin muuttaneet kiinalaiset ja japanilaiset siirtyivät amerikkalaiseen ravintoon, heidän syöpäriskinsä läheni amerikkalaisia. Ravinnon ja syövän välinen yhteys alkoi kiinnostaa tutkijoita. Aasialaisten vähäinen sairastuvuus eturauhas- ja rintasyöpiin herätti tutkijoiden kiinnostuksen flavonoideja kohtaan, sillä Aasiassa syödään enemmän soijaa kuin missään muualla. Uusi tutkimus osoittaa, että isoflavonoidit ehkäisevät myös endometriumin syöpää.

Isoflavonoidien antikarsinogeenisista vaikutuksista alkoikin pian kertyä tieteellistä näyttöä, aluksi soluviljelmistä ja eläinkokeista ja myöhemmin väestötutkimuksista (1-5). Tohtori Mark Messina Yhdysvaltain Terveysvirastosta totesi jo vuonna 1998:

"Viiden viime vuoden aikana on saatu näyttöä siitä, että tiettyjen suojaravinteiden nauttiminen lisäravinteena suojaa syövältä. Tämä koskee vitamiineja, kalaöljyjä ja muita ravinnon osatekijöitä. Riittävän suuria määriä näitä suojaravinteita ei voi saada, jollei ravintoa rikasteta näillä aineilla tai niitä nautita lisäravinteina. Genisteiinin (soijan tärkein isoflavonoidi) suhteen tilanne on sellainen, ettei sitä voi saada riittävästi pelkästä soijaa sisältävästä ruuasta." Toisin sanoen, jos haluaa genisteiiniä syövän ehkäisyyn tai täydentävään hoitoon, on soijaa tai isoflavonoideja nautittava lisäravinteena. Tuore tutkimus vahvistaa, että soija vaikuttaa edullisesti naisen hormonitasapainoon ja vähentää siten rintasyövän riskiä. Tämä vaikutus saadaan aikaan jo varsin pienellä isoflavonoidin määrällä, noin 5 mg/vrk. Uusin tutkimusraportti tulee Ulsterista Irlannista, jossa tohtori Pamela Magee (School of Biomedical Sciences) osoitti soijan isoflavonoidien ehkäisevän syövän kasvua ja leviämistä.

Genisteiini ja daidtseiini

Vielä 1990-luvulla uskottiin, että genisteiini on soijan tehokkaimmin vaikuttava isoflavonoidi. Ekvuolitutkimusten myötä tämä käsitys on nyt muuttunut; ekvuolin esiasteena toimiva daidtseiini saattaa sittenkin olla tärkeämpi. Miestenkin kannattaa ottaa vähintään 30 mg/vrk isoflavonoideja, sillä silloin niistä muodostuu suolessa eturauhassyöpää ehkäisevää ekvuolia (Hedlund ym. 2005).

Genisteiinia (4',5,7-trihydroxyisoflavonia) on tutkittu paljon. Uusi italialainen tutkimus osoittaa, että 54 mg/vrk lujittaa naisten luustoa (Marini ym. 2007). Suomalainen professori Herman Adlercreutz on julkaissut genisteiinistä kymmeniä tutkimuksia, jotka löytyvät PubMedistä hakusanaparilla "adlercreutz; genistein". Genisteiinin merkitystä virtsarakko- ja eturauhassyövissä tutkitaan muun muassa Dana Farber Carner Institutessa Bostonissa.

Genisteiinin (ja kuitujen) antikarsinogeenista vaikutusta tutkitaan myös aivo- maksa-, iho-, maha- munasarja- ja rintasyöpien ehkäisyssä ja täydentävässä hoidossa. Tutkijat uskovat, että genisteiini suojaa myös sydäntä ja ehkäisee luukatoa. Uusi tutkimus osoittaa, että genisteiini suojaa mm. UVA-säteilyn aiheuttamalta ihosyövältä (Carcinogenesis 2002 Feb;23(2):317-21).

Genisteiinilla on monia kiinnostavia ominaisuuksia, joiden tutkijat uskovat selittävän sen syöpää estäviä vaikutuksia. Sen molekyylirakenne muistuttaa estrogeenia, jolla on voimakas vaikutus monien eri solujen kasvuun, erilaistumiseen ja toimintoihin. Nyt uskotaan, että genisteiinin hormonivaikutus saattaa ehkäistä syövän syntyä useissa eri elimissä. Vuonna 1997 Tukholman Karoliininen instituutti (KI) osoitti, että elimistön eri puolilla on enemmän estrogeenireseptoreja kuin aiemmin oli tiedetty ja että vaikuttamalla näihin reseptoreihin voidaan ehkäistä monia eri syöpälajeja (www.kib.ki.se).

Tietyt eläimet ovat hyvin herkkiä kasviestrogeeneille. Kun lampaille tai eläintarhojen apinoille on syötetty runsaasti soijaa, ne ovat tulleet lisääntymiskyvyttömiksi. Ihmisessä sitä vastoin genisteiini on "heikko estrogeeni". Toisin sanoen sen hormonivaikutus on heikompi kuin elimistön itse tuottamilla estrogeeneilla. Kun ihmisen ruokavalion genisteiinin pitoisuutta lisätään, elimistön estrogeenitoiminta ei muutu. Päinvastoin, genisteiini näyttää kilpailevan vahvempien estrogeenien kanssa reseptorien paikasta. Tämä merkitsee sitä, että genisteiini estää vahvempien estrogeenien aktiviteettia, jolloin kokonaisestrogeenin vaikutus elimistössä heikkenee.

Monet amerikkalaiset ja eurooppalaiset tutkimusryhmät ovat osoittaneet, että genisteiini saattaa estää hormoneista riippuvaisten syöpien kasvua estämällä estrogeenin aktiviteettia kuten tamoksifeeni, joka on lääkkeeksi rekisteröity estrogeenin estäjä. Tutkijat ehdottavatkin genisteiinia hormoneista riippuvien syöpätyyppien (kuten eturauhas- ja rintasyövät) ehkäisyyn ja hoitoon. Hyvin pieninä pitoisuuksina genisteiini näyttää stimuloivan syöpäsolujen kasvua, mutta hyvin suurina annoksina - suurempia kuin on mahdollista saada ruuasta - se näyttää estävän niiden kasvua.

Äskettäin todettiin, että genisteiini pysäytti sellaisten solujen kasvun, jotka eivät sido estrogeenia (niissä ei ole estrogeenireseptoreja). Tämä havainto johti uuden genisteiinin vaikutusmekanismin selvittämiseen. Se näyttääkin vaikuttavan solujen väliseen tiedonsiirtoon, signaalien lähettämiseen soluista toiseen. Signaalit vaikuttavat solujen kypsymiseen ja erilaistumiseen. Solut, jotka eivät kykene kypsymään, muuttuvat usein syöpäsoluiksi. Solujen välisen tiedonsiirron häiriö voi siis johtaa syövän syntyyn. Tyrosiinikinaasi on tiedonsiirrossa oleellinen entsyymi. Kun se fosforyloituu entsyymien välityksellä, se aktivoi solujen kasvutekijöitä.

"Isoflavonoidit, kuten genisteiini, käyttäytyvät elimistössä kuten tyrosiinikinaasi", sanoo tohtori Steven Barnes, Alabama-Birminghamin yliopiston toksikologian professori, joka keksi tämän vaikutustavan. "Genisteiini muistuttaa kemiallisesti niin paljon tyrosiinikinaasia, että se voi fosforyloitua sen sijaan ja estää solujen kasvutekijöiden vaikutuksen", hän jatkaa.

Vuonna 1997 tutkijat onnistuivat estämään tyrosiinikinaasin genisteiinin avulla tietyissä hiirten aivokasvainsoluissa. Näitä gliomablastomasoluja tavataan erittäin aggressiivisissa aivokasvaimissa, joihin potilas usein pian menehtyy. Genisteiini näytti estävän kasvutekijäreseptorin toiminnan, mikä hillitsi tuumorin kasvua ja paransi ennustetta. Varsin vähäinen genisteiinimäärä riitti estämään gliomablastoman leviämisen aivokudokseen ja muualle elimistöön.

Joidenkin tutkimusten mukaan genisteiini stimuloi syöpäsolujen kypsymistä ja erilaistumista. Tämä on tärkeä havainto syövän ehkäisyn kannalta, sillä kun tavalliset solut käyvät läpi kypsymis- ja erilaistumisprosessin eri elintemme soluiksi, syöpäsolut juuttuvat kypsymisvaiheeseensa. Sellaisia syöpäsoluja kutsutaan kuolemattomiksi, koska ne eivät kuole muiden solujen tapaan. Genisteiinin on osoitettu jouduttavan "kuolemattomien" syöpäsolujen ohjelmoitua kuolemaa eli apoptoosia. Näitä havaintoja on tehty muun muassa Vermountin yliopiston syöpäkeskuksessa Yhdysvalloissa ja Edinburghin yliopistossa Skotlannissa.

Skotlantilaiset tutkijat osoittivat vuonna 1996, että kun genisteiinia ja erästä toista estäjää, tyrfostiini-25:a, käytettiin tyrisiinikinaasin aktiviteetin pysäyttämiseen, viljellyt pienisoluisen keuhkosyövän "kuolemattomat" solut kokivat ohjelmoidun kuoleman. Estäjäyhdisteet kumosivat syöpäsolujen kuolemattomuuden.

Uusi tutkimus osoittaa, että soijan isoflavonoidit ja omega-3-rasvahapot ehkäisevät syövän ja reuman hoidossa yleisesti käytetyn lääkkeen, metotreksaatin, sivuvaikutuksia.

Angiogeneesin esto

Syöpäsolut tarvitsevat happea ja ravinteita. Syöpäkasvain kehittää itselleen oman "ylimääräisen" verenkierron. Kasvain erittää entsyymejä, jotka lähettävät signaaleja lähellä oleville verisuonille, joissa on signaalien vastaanottajia, reseptoreja. Verisuonten endoteliaalisolut vastaavat signaaleihin alkaen kasvattaa verisuoniin uusia haaroja, ikään kuin puu kasvattaa uusia oksia, jotka vähitellen muodostavat kasvaimen ympärille uuden verisuoniston, joka ruokkii sitä. Syöpäkasvaimesta voi siirtyä muutamia soluja uudissuonia myöten verenkiertoon, jossa ne pääsevät leviämään muualle Omega-3:n lisäys ruokavalioon parantaa eturauhassyövän ennustetta (Clinical Cancer Research 2006). Koe-eläintestit puoltavat omega-3:n käyttöä myös ihmisten eturauhassyövässä (Ibid, 2006 ). Tehokkain omega-3 on E-EPA (jota tulisi ottaa mielellään noin 2000 mg/vrk).

Kuva. Angiogeesi eli uudisverisuonten kasvu. Syöpäsolut lähettävät singnaaleja lähellä kulkeviin verisuoniin, joihin alkaa kasvaa haaroja kuin puuhun oksia. Haarat alkavat ruokkia syöpäsolukkoa ja joka kasvaa ja voi levitä muualle elimistöön uudisverisuonia myöten. Isoflavonoidit, karnosiini, seleeni ja nestemäinen hainrustouute estävät angiogeneesia.

Uusverisuonten kasvun esto on lupaava uusi keino "tappaa syöpä nälkään" ja estää sen metastasointia. Angiogeneesin estoa pidetään läpimurtona syövän ehkäisyssä ja hoidossa. Bioteknologian alan yritykset kehittävät tällä hetkellä uusia synteettisiä angiogeneesin estäjiä, mutta niitä löydetään jatkuvasti myös luonnosta. Kasvisvoittoinen ruokavalio ja soijan isoflavonoidit sekä berberiniini ja karnosiini estävät angiogeneesiä stimuloivaa interleukiini 8:aa (IL8). Tämä voi olla niiden kolmas syöpää estävä vaikutustapa.

Vuonna 1993 tutkijat alkoivat eristää soijaa syövien ihmisten virtsasta angiogeneesiä estäviä yhdisteitä, jolloin ilmeni että genisteiini oli yksi tehokkaimmista. Myöhemmin Johns Hopkins -yliopiston tutkijat osoittivat, että genisteiini esti uusien verisuonten syntyä estämällä tyrosiinikinaasin toiminnan.

Tutkijat ovat vakuuttuneita soijan isoflavonoidien syöpää estävästä vaikutuksesta. Niitä pidetään vahvempina antikarsinogeenisinä yhdisteinä kuin mitään synteettistä valmistetta.

Rintasyöpäpotilaat kysyvät minulta usein, ovatko soijatuotteet heille turvaellisia. Lähes 10 000 rintasyöpäpotilaan 7,4-vuotinen seurantatukimus osoitti, että diagnoosin jälkeen nautitut soijavalmisteet pienensivät taudin uusiutumisen riskiä 25 prosenttia (ks Messina 2014).

Asiantuntijat pitävät päivittäistä 40 mg:n isoflavonoidiannosta täysin turvallisena. Se vastaa juuri sitä määrää, jonka useimmat aasialaiset saavat päivittäin ruoassaan. Okinawalla syödään 60–120 mg/vrk.

Messina M. Soy foods, isoflavones, and the health of postmenopausal women. American Journal of Clinical Nutrition 2014 Jun 4. pii: ajcn.071464.
Marini H, Minutoli L, Polito F et al. Effects of the phytoestrogen genistein on bone metabolism in osteopenic postmenopausal women: A randomized trial. Annals of Internal Medicine 2007;146 (12) 839-847 [Abstract]

Estrogeenireseptorien merkityksestä rintasyövässä (englanniksi)