Fibromyalgia

Fibromyalgia on yleisimpiä vaivoja, joiden vuoksi hakeudutaan lääkäriin. Fibromyalgiaa potee 2–5 % väestöstä, joten Suomessa on arviolta ainakin 100 000–200 000 "fibroa". Useimmat heistä ovat naisia. Uuden paradigman (ajattelutavan) mukaan fibromyalgia voi johtua pienten hermojen häiriötilasta pikemmin kuin keskushermostosta kuten tähän asti on ajateltu (Caro ja Winter 2014). Ubikinoni (300 mg päivässä) auttaa suurta osaa "fibroista" ja ehkäisee myös heidän masennustaan, ilmenee Sevillan yliopiston kliinisistä tutkimuksista (Alcocer-Gómez ym. 2014). Uusi italialaisten reumalääkäreiden tutkimus vahvistaa ubikinonin (200 mg/vrk) hyödyllisyyden (DiPierro ym. 2016).

Fibromyalgiaa esiintyy noin 2 prosentilla väestöstä vuosien 1990 ja 2010 kriteerien mukaan, mutta jos vuoden 2010 uudistusehdotus otetaan taudin kriteereiksi, määrä nousee yli 5 prosenttiin (Jones ym. 2015).

New Criteria Would Double Fibromyalgia Cases. More than 5% of the general population could be diagnosed under new system.

Fibromyalgia on tulehdustauti, joka näkyy aivokuvissa. Fibromyalgiassa voi olla AMPK:n inaktiivisuutta (kuten esimerkiksi diabeteksessa), mikä selittää potilaan vähäenergisyyttä. Onneksi AMPK:ta voidaan aktivoida berberiinillä, karnosiinilla ja ubikinonilla. Ubikinoni vähentää myös tulehdusta aiheuttavan NLRP3:n inflammasomin aktiivisuutta (Cordero ym. 2013) ja ehkäisee tautiin liittyvää masennusta (Alcocer-Gómez ym. 2013). D-vitamiini, riittävänä päiväannoksena, vaimentaa kipua ja ehkäisee tulehdusta (Wepner ym. 2014). D-vitamiini on aivoille tärkeä vitamiini (Holick 2014).

Ravintolisistä voi olla merkittävää apua fibromyalgiassa, kuten saamistani palautteesta ilmenee:

"Olen nyt syönyt syksystä lähtien E-EPAa kahta ja välillä kolmeakin kapselia päivässä, fibro-kivut ovat pysyneet melkein poissa ja uni on ollut huomattavasti parempaa. Olen myös testannut etten ole ottanut E-EPAa viikkoon ja ero on ollut aivan selvä, unen laatu on huonontunut ja jäykkyys lisääntynyt. Myös monet tuttavani ja ystäväni ovat ruvenneet käyttämään näitä kapseleita kertomukseni perusteella ja ovat huomanneet vaikutuksen alkavan jo muutaman päivän päästä."

"Haluan näin kiittää ja antaa palautetta erittäin hyvästä tuotteesta. Olen nyt käyttänyt n. 2 viikon ajan karnosiinitabletteja. Olen todennut saavani niistä aivan selvästi hyötyä. Lihakseni jotka sairauden takia ovat huonossa kunnossa ovat selvästi toimintakykyisemmät. Lisäksi olen havainnut että myös fibromyalgia-oireeni ovat vähentyneet. Elämä hymyilee nyt aivan toisella tavalla ja nautin syksyisestä luonnosta." L.J.

Reumalääkärien ammattilehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että fibromyalgiassa vallitsee krooninen hapetusstressi. Siksi tautia tulisi hoitaa antioksidantein (esim. ubikinonilla ja karnosiinilla). Italialaiset reumalääkärit vahvistavat tämän seikan (DiPierro ym. 2016). Kolmannen tutkimuksen valossa fibromyalgia, krooninen väsymysoireyhtymä ja keskittymisvaikeudet kulkevat usein käsi kädessä. Siksi on ymmärrettävä, että samat ravintolisät auttavat usein kaikissa kolmessa oireyhtymässä. Kerron enemmän ravintolisistä tuonnempana.

Espanjalaisten tutkijoiden 1H-NMR-spektroskopia-tutkimus osoittaa, että fibromyalgiaa potevilla henkilöillä on muutoksia aivotursoissa eli hippokampuksissa (Arthritis Research & Therapy 2010, 12:R134). Tutkimus vahvistaa ranskalaisten tutkijoiden vuonna 2008 julkaisemat tulokset. Ne auttavat ymmärtämään sitä tosiasiaa, että "fibrot" kokevat usein saavansa hyötyä aivotursoihin vaikuttavista ravintolisistä, joihin kuuluvat muiden muassa berberiini, E-EPA ja ubikinoni.

Fibromyalgia ja ubikinoni (Q10)

Joka kolmas "fibro" kärsii levottomista jaloista, kertoo tutkimus. Siihen auttaa tunnetusti magnesium ravintolisänä. Ubikinoni (100 mg päivässä) auttaa myös lasten fibromyalgiassa, kertoo japanilainen tutkimus (Miyamae ym. 2013).

Mikä fibromyalgia on?

Fibromyalgia on oireyhtymä, joka ilmenee monenlaisina epämääräisinä lihas- ja niveloireina sekä väsymyksenä, päänsärkynä, unihäiriöinä ja masentuneisuutena. Eri puolilla vartaloa ja raajoja esiintyy paikkaa vaihtavia kipuja ja kosketusarkuutta. Usein kivut ovat niin voimakkaita, että potilas on niiden vuoksi työkyvytön. Joskus taas kivut ovat lieviä. Fibromyalgia voi ilmetä myös unettomuutena, kroonisena väsymyksenä ja voimattomuutena tai masennuksena. Usein vaivat alkavat flunssan tai muun infektion jälkeen. Fibromyalgia muistuttaa monilta oireiltaan kroonista väsymysoireyhtymää (Chronic Fatigue Syndrome, CFS), jossa farmaseuttinen kalaöljy ja muut ravintolisät voivat olla suureksi avuksi.

Vielä muutama vuosi sitten lääkärit suhtautuivat fibromyalgiaan vähätellen, jopa naureskellen, kutsuen potilaita kirjainlyhenteellä JPK (joka paikka kipeä). Heitä pidettiin luulotautisina ja neuroottisina valittajina, joista ei löytynyt mitään vikaa kliinisessä tutkimuksessa tai laboratoriokokeissa. Fibromyalgia ei kuulunut edes KELAn tautiluokitukseen.

"Potilaan korvien välissä todellakin on vikaa, mutta ei siinä mielessä kuin aikaisemmin uskottiin", sanoi anestesiologian apulaisprofessori (emeritus) Pekka Pöntinen, joka oli perehtynyt fibromyalgiaan. "Näillä potilailla on poikkeuksellinen aivoverenkierron häiriö, joka näyttää olevan rakenteellinen ja tietyllä tavalla perintötekijöihin sidottu. Taudille on ominaista alentunut verenvirtaus tietyllä aivojen alueella. Tällä hetkellä tutkitaan sitä, kuinka näitä verenkiertohäiriöitä voitaisiin korjata", hän kertoi. Uusi ranskalainen SPECT-tutkimus vahvistaa asian.

Fibromyalgian biologiaa englanniksi

Aristavat kipupisteet taudin kriteerinä

Fibromyalgiaa varten on kehitetty kansainvälisesti hyväksytty kipupisteluettelo, jonka perusteella taudin olemassaolo voidaan määrittää. Aristavien pisteiden painelun perusteella asetetaan diagnoosiksi fibromyalgia. Aristavien pisteiden lisäksi potilaalla on usein myös unihäiriöitä ja hänen lihaksensa väsyvät tavallista herkemmin. E-EPA, B-vitamiinit ja karnosiini nostavat ihmisen kipukynnystä (lisäämällä aivoissa estävää välittäjäainetta, gamma-aminovoihappoa eli GABAa). Ravintolisät tasaavat autonomisen hermoston toimintahäiriötä (4).

Hapetusstressi

Fibromyalgiaa potevien ihmisten veressä on tavalista enemmän solurasvojen hapettumisesta (härskiintymisestä) syntyneitä tuotteita, tiobarbiturihappon reagoivia yhdisteitä, TBARS. Ne osoittavat hapetusstressin voimakkuutta (1,2). Se ei vähene tavanomaisella hoidolla, kuten kipu- ja tulehduslääkkeillä tai mielialalääkeillä. Hapetusstressin hoitoon tarvitaan tuhti annos antioksidantteja, joista tehokkain on karnosiini. Se on monipuolisin antioksidantti ja lisäksi siitä syntyy kudoksissa typpioksidia (NO), joka parantaa verenkiertoa. Lisäksi "fibron" kannattaa käyttää vähintään 100–300 mg päivässä ubikinonia (koentsyymi Q10), joka antaa energiaa ja on vahva antioksidantti (8, 9).

Karnosiini ravintolisänä aina 500 mg:aan/vrk vaimentaa hapetusstressiä, mikä näkyy virtsan malonidialdehydin (MDA) vähenemisenä. Kuvassa näkyy selvä annos-vaste-suhde. Yli 500 mg:n karnosiiniannokset eivät enää lisää tehoa tässä tutkitussa asiassa (Kyriazis 2001), vaikka niillä saattaa olla aivoissa edullisia vaikutuksia. Suosittelen fibromyalgian itsehoitoon 800–1200 mg/vrk karnosiinia.

Vika näkyy aivokuvissa!

Fibromyalgiasta kärsivien potilaiden kipukynnys on puolta pienempi kuin terveiden. Kipu lisää voimakkaasti fibromyalgiapotilaan aivojen kipua aistivien alueiden verenkiertoa, mikä heijastaa hermostossa tapahtuvia aistimuksia.

Fibromyalgiapotilaan aivojen välittäjäaineet, etenkin kiputuntemusta sätelevä gamma-aminovoihappo eli GABA, toimivat heikosti. Silloin potilaalle voi kehittyä ahdistusta, pelkotiloja ja jopa masentuneisuutta. Tilannetta voidaan auttaa karnosiinilla. Siitä syntyy aivoissa ensin homokarnosiinia, joka lisää GABAa. E-EPA puolestaan stimuloi aivoperäisen hermokasvutekijän tuotantoa aivoturvoissa. Silloin hermosolut erittävät paremmin välittäjäaineita, mikä lievittää ahdistusta ja masennusta.

Vasoaktiiviset neuropeptidit ja tulehdussytokiinit

Uuden teorian mukaan fibromyalgia on autoimmuunitauti, jossa vasoaktiivisilla neuropeptideillä ja tulehdussytokiineilla on suuri merkitys. Vasoaktiiviset neuropeptidit – vasoactive intestinal peptide (VIP) ja pituitary adenylate activating polypeptide (PACAP) – kuuluvat sekretiini/glukagoni-superperheeseen ja ne toimivat hormoneina, immuunivasteen sätelijöinä ja hermosoluja ravitsevina (neurotrofisina) yhdisteinä. Ne säätävät verenvirtausta, lämpötaloutta sekä muisti- ja keskittymiskykyä. Ne toimivat asetyylikoliinin apuaineina hermosignaalien välityksessä ja ne hillitsevät tulehdusta ja sitä aiheuttavia sytokiineja. Vasoaktiivisten neuropeptidien vajaus heikentää elimistön tasapainoa eli homeostaasia.

Fibromyalgia tai krooninen väsymysoireyhtymä voi kehittyä, kun immuunijärjestelmä menettää kykynsä reagoida normaalisti vasoaktiivisiin neuropeptideihin. Silloin kudoksiin ilmaantuu ylimäärin tulehdssytokineja, erityisesti kuormittavan liikunnan tai vamman seurauksena. Sytokiinit saavat aikaan poikkeavan vasteen tiettyissä vasoaktiivisissa neuropeptideissä. Teoria sopii hyvin siihen käytännön kokemuksen, mitä potilailla on sytokiineja vaimentavista ravintolisistä, etenkin karnosiinista ja E-EPAsta.

Fibromyalgiaa ja kroonista väsymysoireyhtymää potevien selkäydinnesteestä on löydetty 20 poikkeavaa valkuaisainetta, proteomia (BMC Neurology 2005).

Karnosiini ja E-EPA vaimentavat interleukiini IL8:aa

Mitä hoidoksi?

Reumaliitto antaa ohjeita fibromyalgiaan, mutta tautiin ei ole olemassa patenttihoitoa, joka auttaisi kaikkia potilaita. Hoito vaatii pitkäjänteisyyttä, sillä mitään tehokasta pikakuuria ei ole vielä keksitty. Hoidon pääpaino pannaan kivun siedon lisäämiseen ja potilaan energiatason kohottamiseen. Joillakin auttavat tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, mutta en suosittele sen jatkuvaa syömistä, sillä se voi jäykistää ja ahtauttaa valtimoita. Hoitoon kuuluu kuntoliikuntaa, fysikaalista hoitoa, ruokavalion muutos ja tiettyjä ravintolisiä. Moni potilas on saanut apua erilaisista stimulaatiomenetelmistä. Niihin kuuluvat akupunktio, magneetti-, ultraääni,- sähkö-, laser- ja valohoidot. Myös muita täydentäviä hoitomuotoja voi kokeilla.

Runsas auringonvalossa oleskelu auttaa joitakin fibromyalgiapotilaita. Auringonvalo tuottaa ihossa D-vitamiinia, joka puolestaan korjaa immuunijärjestelmän virhereaktioita. Auringonvalossa oleskelu parantaa myös mielialaa ja ehkäisee masennusta ja apatiaa. Auringonvalossa oltaessa on syytä suojata silmät hyvillä aurinkolaseilla (ettei kehity harmaakaihia) ja sivellä iholle hyvää suojavoidetta.

Ravintotekijät

Fibromyalgiaa potevalla on usein D-vitamiinin puutetta, etenkin Suomessa, jossa ei saada riittävästi aurinkoa. Eräät D-vitamiinitutkijat ovatkin sanoneet, että tämän vitamiinin puute tulkitaan usein virheellisesti fibromyalgiaksi. Parhaiten D-vitamiinia saa ottamalla aurinkoa. Ellei siihen ole mahdollisuutta, voi käydä solariumissa tai ottaa D-vitamiinia ravintolisänä. Sen turvallinen päiväannos aikuiselle on ainakin 100 µg/vrk vaikka suomalainen viranomaissuositus onkin vain 7,5 µg/vrk (yli 60-vuotiaille 20 µg/vrk). Suosittelen D-vitamiinin (S-D-25) mittaamista verestä. Fibron lukeman tulisi olla yli 150–160 nmol/l. HUS-laboratorion ilmoittama turvaraja on 400 nmol/l.

Itävallassa tehty uusi tutkimus osoittaa, että D-vitamiinilisä lievittää fibromyalgiaan liittyviä oireita, kipuja ja muita vaivoja. Tutkimuksessa, jota johti tohtori Florian Wepner (Department of Orthopaedic Pain Management, Spine Unit, Orthopaedic Hospital, Speising, Vienna). Kokeeseen valittiin 30 naista, joiden S-D-25 oli alle 80 nmol/l. Heidät jaettiin kahteen ryhmän, joista toinen sai 25 viikkoa D-vitamiinia ja toinen oli verrokkeina. Tavoite oli nostaa aktiiviryhmän S-D-25 tasolle 80-120 nmol/l. S-D-25 mitattiin viiden, 13 ja 25 viikon kuluttua hoidon alusta ja vielä 24 viikon kuluttua sen loputtua. Tällöin havaittiin, että D-vitamiinia saaneiden kivut ja muut vaivat olivat vähentyneet merkittävästi. Valitettavasti uutisesta tai abstraktista ei ilmene mikä oli D-vitamiinin päiväannos. Sen on täytynyt olla kuitenkin paljon Suomen viranomaissuositusta suurempi, koska S-D-25 nousi reippaasti, keskimäärin noin 125 nmoliin/l (ks kuva 2). Tutkimus julkaistaan helmikuun Pain-lehdessä 2014.

Suomessa valtion ravitsemusneuvottelukunta (VRN) ja THL väittävät, että 50 nmol/l muka riittäisi kaikille. Ei ihme, että ne ovat menettäneet kansan luottamuksen.

Fibromyalgiassa suositeltavin ruokavalio on ns. Välimeren dieetti. Sitä on hyvä täydentää soluille energiaa antavilla ravintolisillä. Tällaisia ovat D-vitamiinin lisäksi E-EPA, magnesium, kalsiumpyruvaatti, karnosiini ja ubikinoni eli koentsyymi Q10. Ne kaikki vaikuttavat solujen "moottoreissa" eli mitokondrioissa, joissa ne tuottavat lihassoluissa lisää energiaa, mikä lisää lihasvoimaa ja kestävyyttä. Ubikinoni vaimentaa tulehdusta aiheuttavaa inflammasomia. Karnosiini nopeuttaa palautumista rasituksesta, koska se puskuroi lihasten maitohappoa. Siten karnosiini ehkäisee väsymystä, mikä usein vaivaa fibromyalgiaa potevia ihmisiä. Kuten edellä mainittiin, tehostaa karnosiini kipua ja ahdistusta estävän GABAn toimintaa aivoissa. Fibromyalgia kuuluu "mitokondriotauteihin", joita tutkitaan myös Suomen Akatemiassa.

Mitokondriossa on ulkokalvo ja sisäkalvo, jotka kumpikin muodostuvat fosfolipideistä. Ne puolestaan muodostuvat fosforista ja rasvahapoista. Mitokondriot ovat herkkiä vaurioitumaan, jolloin ne alkavat vuotaa. Silloin solut eivät kykynetuottamaan normaalisti energiaa. Fibromyalgia on todennäköisesti mitokondriotauti, jonka hoidossa tarvitaan mitokondrion kalvoja korjaavia ravintolisiä, ennen muuta E-EPAa.

Kalsiumpyruvaatti vahvistaa ja suojaa sydänlihaksen mitokondrioita ja alentaa koholla olevia veren rasvoja (kolesterolia ja triglyseridejä). Aine on samalla tehokas antioksidantti. Sen sopiva ja tehokas päiväannos on 3–6 grammaa. Kalsiumpyruvaatilla on monia muitakin edullisia biologisia vaikutuksia elimistössä, kuten erillisestä katsauksesta ilmenee.

Magnesium rauhoittaa hermoja ja parantaa univalmiutta. Sopiva annos magnesiumia itsehoidossa on 350–700 mg/vrk. Magnesium ehkäisee myös levottomat jalat -oireita.

Karnosiinin sopiva päiväannos fibromyalgiassa on yksilöllinen 125–1200 mg/vrk. Vaikeissa oireissa tarvitaan suurta päiväannosta.

Tietyt B-vitamiinit auttavat krooniseen väsymykseen ja masennukseen. Tällaisia ovat B6- ja B12-vitamiinit, joiden teho paranee vielä, kun samalla otetaan foolihappoa ja magnesiumia. Foolihappo, B6- ja B12-vitamiinit alentavat homokysteiini-nimistä aminohappoa, joka on yleensä koholla fibromyalgiaa potevilla henkilöillä. Näitä vitamiineja ei kuitenkaan saa ottaa liikaa. Turvalliset päiväannokset ovat 800 µg foolihappoa, 10 mg B6- ja 3 µg B12-vitamiinia. Homokysteiinin pitoisuuden voi toki mitata verestä, jos haluaa saada pitoisuuden selville ennen vitamiinien käytön aloittamista. Jos homokysteiini on yli 9 mikromoolia litrassa (µmol/l), on vitamiinihoito tarpeen. Ihannelukema on korkeintaan 7 µmol/l.

Yli 6,3 µmol/l oleva seerumin homokysteiinipitoisuus lisää jyrkästi sepelvaltimotaudin vaaraa (sininen käyrä). Lukema 10 merkitsee 2-kertaista, lukema 15 merkitsee 4-kertaista ja lukema 20 merkitsee 10-kertaista sydän- ja verisuonitaudin riskiä. Suomessa laboratorioiden viitearvon yläraja on siis aivan liian korkeat (5–15 µmol/l). Yli 12 µmol/l kiihdyttää merkittävästi valtimoiden kovettumista (lue tutkimus) ja verkkokalvon rappeumaa.

Monet amerikkalaiset lääkärit määräävät fibromyalgiaan C-vitamiinikuurin, yleensä 4–24 viikon ajaksi. Yhdysvalloissa fibromyalgiaan annetaan myös DHEA-hormonia (dihydroepiandrosteroni), mutta Suomessa sitä saa apteekista vain reseptillä.

Fibromyalgiaa poteville suositeltavia ravintolisiä ovat karnosiini, ubikinoni ja muut antioksidantit sekä kalaöljy (E-EPA). Turkissa annetussa 12 potilaan tukimuksessa peruskalaöljy auttoi suurinta osaa potilaista (3). E-EPA on huomattavasti tavallisia kalaöljyjä tehokkaampaa. Monet sen käyttäjät saavat yleensä apua jo pienestä annoksesta. Jotkut hyötyvät selvästi suuremmasta annostelusta, kuten alussa olevasta kirjeestäkin ilmenee. Suosittelen aloittamaan itsehoidon 1000 mg:llä päivässä ja vähentämään sitten noin kuukauden kuluttua 500 mg:aan ja testaamaan, riittääkö se vai ei. Vaikutuksen täyteen ilmenemiseen voi kulua 3–6 kuukautta.

Sevillan yliopisto suosittelee ubikinonia fibromyalgiaan


Ennusteesta

Jyväskylässä tehdyn 21 naispotilaan tutkimuksen mukaan säännöllinen kuntosaliharjoittelu auttaa fibromyalgiassa. Tohtori Reino Pöyhiän kolmivuotisen seurantatutkimuksen mukaan useimpien potilaiden fibromyalgian oireet lievenevät vuosien saatossa säännöllisen kuntoilun avulla. Tähän HYKSissä tehtyn tutkimukseen osallistui 59 fibromyalgiasta kärsivää naista. Useimpien oireet lievenivät, mutta kymmenen potilaan vaivat pahenivat seurannan kestäessä. (Huom! He eivät kuitenkaan käyttäneet tässä katsauksessa suositeltuja ravintolisiä, joiden avulla tri Pöyhiän suunnittelema liikuntahoito olisi ehkä saattanut tuottaa parempaa tulosta.)

Liikunnan muoto ja ohjelma on syytä valita itse kullekin sopivaksi, ja liikunta on hyvä aloittaa vähitellen kuormitusta lisäämällä, ettei siitä tule ylimääräistä stressiä. Liikunnan suotuisa vaikutus perustuu ositain siihen, että se lisää solujen mitokondrioiden määrää ja edistää aivoperäisen hermokasvutekijän tuotantoa aivoissa.

Hyvästäkään hoidosta huolimatta fibromyalgia ei yleensä parane kokonaan, vaan oireet jatkuvat useimmiten vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Onneksi niitä voidaan lievittää edellä kerrotuilla tavoilla. Tutkimukset ja käytännön kokemus osoittavat, että suurin osa potilaista saa niiden avulla lievitystä oireisiinsa.

Fibromyalgiaa tutkitaan tieteellisesti

Yhdysvaltain terveysviraston Täydentävän lääketieteen laitos (NCCAM) tekee parhaillaan suurta tieteellistä tutkimusta fibromyalgian täydentävistä hoitomuodoista. Myös plasebon merkitystä hoidossa tutkitaan (lue lisää).

Kirjallisuutta: Uusimmat julkaisut ovat luettelon lopussa.

1. Ozgocmen S, Ozyurt H, Sogut S, Akyol O, Ardicoglu O, Yildizhan H. Antioxidant status, lipid peroxidation and nitric oxide in fibromyalgia: etiologic and therapeutic concerns. Rheumatol Int. 2005 Nov 10;:1-6 [PubMed] [Alkuperäisen raportin voi tilata Bio-Vitasta].

2. Ozgocmen S, Ozyurt H, Sogut S, Akyol O. Current concepts in the pathophysiology of fibromyalgia: The potential role of oxidative stress and nitric oxide. Review. Rheumatol Int 2005:DOI 10.1007/s00296-005-0078-2 [Alkuperäisen raportin voi tilata Bio-Vitasta]

3. Ozgocmen S, Catal SA, Ardicoglu O, Kamanli A. Effect of omega-3 fatty acids in the management of fibromyalgia syndrome. Letter to Editor. Int J Clin Pharmacol Ther. 2000;38(7):362-3 [PubMed] [Alkuperäisen raportin voi tilata Bio-Vitasta].

4. Eisinger J. Dysautonomia, fibromyalgia and reflex dystrophy. Editorial. Arthritis Research & Therapy 2007, 9:105 doi:10.1186/ar2212

5. Guedj E, Cammilleri S, Niboyet J, et al. Clinical correlate of brain SPECT perfusion abnormalities in fibromyalgia. J Nucl Med. 2008;49(11):1798-803 Abstract

6. Cordero MD, Moreno-Fernández AM, Demiguel M, et al. Coenzyme Q10 distribution in blood is altered in patients with fibromyalgia. Clin Biochem. 2008 Dec 25. PubMed

7. Cordero MD, De Miguel M, Moreno Fernandz AM, et al. Mitochondrial dysfunction and mitophagy activation in blood mononuclear cells of fibromyalgia patients: implication in the pathogenesis of the disease. Arthritis reserch therapy 2010 Jan 28;12(1):R17. [Epub ahead of print] Free Full Text
8. Cordero MD, Cano-García FJ, Alcoler-Goméz E, et al. Oxidative Stress Correlates with Headache Symptoms in Fibromyalgia: Coenzyme Q10 Effect on Clinical Improvement. PloS ONE 2012 Apr 19;7(4). DOI:10.1371/journal.pone.0035677 Free Full Text pdf
9. Cordero MD, Díaz-Parrado E, Carrión AM, et al. Is inflammation a mitochondrial dysfunction-dependent event in Fibromyalgia? Antioxidantd and Redox Signaling. 2012 Sep 3. Epub ahead of print
10. Cordero MD, Alcocer-Gómez E, de Miguel M, et al. Can Coenzyme Q10 improve clinical and molecular parameter in Fibromyalgia? Antioxid Redox Signal. 2013 Mar 4. Epub ahead of print
11. O'Neill LAJ, Hardie DG. Metabolism of inflammation limited by AMPK and pseudo-starvation. Nature 2013;493, 346-355 doi:10.1038/nature11862
12. Cordero MD, Alcocer-Gómez E, Culic O, et al. NLRP3 Inflammasome is activated in Fibromyalgia: the effect of Coenzyme Q10. Antioxid Redox Signal. 2013 Jul 25. Abstract

13. Miyamae T, Seki M, Naga T, et al. Increased oxidative stress and coenzyme Q10 deficiency in juvenile fibromyalgia: amelioration of hypercholesterolemia and fatigue by ubiquinol-10 supplementation. Redox Report. 2013;18(1):12-9. doi: 10.1179/1351000212Y.0000000036

14. Alcocer-Gómez E, Cano-García FJ, Cordero MD. Effect of coenzyme Q10 evaluated by 1990 and 2010 ACR Diagnostic Criteria for Fibromyalgia and SCL-90-R: Four case reports and literature review. Nutrition. 2013 November - December;29 (11-12):1422-1425. doi: 10.1016/j.nut.2013.05.005.

15. Vitamin D supplements reduce pain in fibromyalgia sufferers. MedicalXpress 17.1.2014

16. Wepner F, Scheuer R, Wieser B, et al. Effects of vitamin D on patients with fibromyalgia syndrome: A randomized placebo-controlled trial. Pain. 2014;155, (2) (February 2014) DOI: dx.doi.org/10.1016/j.pain.2013.10.002.

17. Alcocer-Gómez E, Sánchez-Alcázar JA, Cordero MD. Coenzyme q10 regulates serotonin levels and depressive symptoms in fibromyalgia patients: results of a small clinical trial. Journal of Clinical Psychopharmacol0gy. 2014 Apr;34(2):277-8. doi: 10.1097/JCP.0000000000000097.
18. Jones GT, Atzeni F, Beasleyet M, al. The prevalence of fibromyalgia in the general population. A comparison of the American College of Rheumatology 1990, 2010, and modified 2010 classification criteria. Arthritis and Rheumatology 2015; 67:568-575. Abstract

19. Di Pierro F, Rossi A, Consensi A, Giacomelli C, Bazzichi L. Role for a water-soluble form of CoQ10 in female subjects affected by fibromyalgia. A preliminary study. Clinical and Experimental Rheumatology. 2016 Dec 13. Abstract