Melatoniini – yöhormoni

Sisällysluettelo

Johdanto

1. Apua nukahtamiseen ja unenlaatuun
1.1. Aikuiset
1.2. Lapset ja nuoret
1.2.1. ADHD
1.2.2. Autismi ja Aspergerin oireyhtymä
2. Melatoniinivalmisteet
3. Annostuksesta
4. Onko melatoniinilla sivuvaikutuksia?
5. Unen ulkopuoliset vaikutukset
5.1. Verenpaine
5.2 Parkinsonin tauti
5.3. Alzheimerin tauti
5.4. MS-tauti (multippeliskleroosi)
5.5. Syöpätaudit
5.6. Suu- ja hammasterveys
5.7. Diabetes
5.7. ALS-tauti
5.9. Masennus ja dementia
6.0. Närästys, mahahaava
6.1. Ylipaino ja lihavuus
6.2. Kelatoiva aine

Johdanto

Melatoniini on ihmiselimistön erittämä luonnollinen hormoni, jota syntyy tryptofaani-nimisestä aminohaposta aivoissa sijaitsevassa käpyrauhasessa. Melatoniinia käytetään ravintolisänä ja lääkkeenä laajasti nukahtamis- ja unihäiriöiden luonnonmukaisena hoitoaineena, jolla ei ole unilääkkeille ominaisia haittavaikutuksia. Melatoniini ei aiheuta tottumusta, riippuvuutta, vieroitusoireita eikä haittavaikuksia. Melatoniini sopii hyvin yhteen mahdollisten muiden lääkkeiden kanssa. Melatoniinilla on lukuisia muitakin, unen ulkopuolisia terveysvaikutuksia, kuten tästä katsauksesta käy ilmi.

Solujen pinnalla on erityisiä melatoniinireseptoreita, vastaanottimia, joihin aivojen käpylisäkkeen erittämä – tai ruoan lisänä nautittu – melatoniini kiinnittyy. Ihmisessä näitä reseptoreita on löydetty muun muassa silmän verkkokalvolla, aivoissa, munasarjoissa, valtimoiden seinämissä, munuaisissa, haimassa, rasvasoluissa (adiposyyteissä) ja immuunisoluissa. Tämä selittää sitä, että melatoniinilla on laaja-alaisia vaikutuksia kaikkialla elimistössä. Se lisää yleistä vastustuskykyä ehkäisemällä, vaimentamalla ja sammuttamalla hapetusstressiä ja matala-asteista kroonista tulehdusta (inflammaatiota) (Mersi ym. 2014) sekä vähentämällä syöpätautien riskiä. Melatoniini voi olla avuksi syövän täydentävässä hoidossa. Melatoniinia saa lääkkeenä ja ravintolisänä. Se ei aiheuta tottumusta, riippuvuutta eikä unilääkkeille ominaisia sivuvaikutuksia.

Melatoniinin pitoisuus voidaan mitata verestä (seerumista). Eräässä tutkimuksessa (Nogueira ym. 2013) keskimääräinen kaikkien tutkittujen pitoisuus oli suurempi talvella (6,36 +/1 0,59 pg/ml) kuin kesällä (4,87 +/- 0,62 pg/ml). Pienimmät pitoisuudet mitattiin nykyisillä tupakoitsijoilla (3,02 +/- 1,25 pg/ml) ja entisillä tupakoitsijoilla (5,59 +/- 0,5 pg/ml). Suurimmat pitoisuudet olivat ihmisillä, jotka eivät ole koskaan tupakoineet (6,66 +/- 0,66 pg/ml). Pienillä pitoisuuksilla voi olla tekemistä syöpäalttiuden kanssa. Melatoniini on syöpää ehkäisevä hormoni. Suosittelen sitä syöpäpotilaille tukihoidoksi (lue lisää tuonnempana).

1. Apua nukahtamiseen ja unen laatuun

Melatoniinia erittyy eniten yöllä pimeään aikaan, erityisesti keskiyön jälkeen. Niinpä melatoniinia kutsutaankin yöhormoniksi. Se edesauttaa nukahtamista, edistää unen laatua ja auttaa elimistöä noudattamaan normaalia vuorokausirytmiä. Toisin sanoen melatoniini pitää ”sisäisen kellon” ajassa ja mielen virkeänä.

Ravintolisänä melatoniinia käytetään eniten nukahtamisvaikeuksien hoitoon. Euroopan Unionin komissio on hyväksynyt melatoniinivalmisteille terveysväitteen ”myöhästyneen unijakson hoitoon” annoksella 1 mg/vrk ja ”aikaeron lievittämiseen” annoksella 0,5–5 mg/vrk. Melatoniinia markkinoivat yritykset saavat siis käyttää näitä väitteitä markkinoinnissa. Nämä nukahtamiseen ja uneen liittyvät vaikutukset ovat ainoat melatoniinille hyväksytyt terveysväitteet, vaikka terveysvaikutuksia on tutkimusten mukaan monia muitakin, kuten tuonnempana käy ilmi.

Noin 300 000 suomalaista on hakenut vuosittain aina näihin päiviin asti lääkäriltä unilääkereseptin. Nyt niiden määrä on vähentynyt rajusti, kun melatoniini on vapautunut ja sitä voi hakea apteekista, terveyskaupasta tai marketista ilman reseptiä.

1.1. Aikuiset

Nukahtamisvaikeuksissa ja unihäiriöiden hoidossa melatoniinia otetaan illalla, noin tuntia ennen nukkumaanmenoa. Teho paranee kun melatoniinia nautitaan toistuvasti parin viikon ajan. Melatoniini auttaa eritoten ikääntyviä ihmisiä, sillä heillä melatoniinin luonnollinen eritys käpyrauhasessa hiipuu iän myötä. Tästä syystä nukahtaminen saattaa vaikeutua ja unen laatu heiketä. Muita syitä melatoniinin erityksen vähenemiseen ovat stressi, epäsäännölliset ruokailutavat, tupakointi ja alkoholin käyttö. Niitä tulee välttää myös silloin, kun melatoniinia käytetään ravintolisänä, sillä ne voivat heikentää melatoniinin tehoa.

Melatoniinin vaikutuksia uneen on tutkittu paljon tieteellisesti. Tuore koontitutkimus (meta-analyysi) käsitti 1683 nukahtamis- ja unihäiriöistä kärsivää aikuista ja lasta. Tulosten mukaan melatoniinin anto lyhensi nukahtamisaikaa, pidensi uniaikaa ja paransi merkittävästi unen laatua. Melatoniinin suotuisa vaikutus uneen ei vähene eikä katoa käytön jatkuessa. Vaikka melatoniinin nukuttava vaikutus on vähäisempi kuin synteettisillä unilääkkeillä, melatoniinin käyttöä puoltaa sen turvallisuusprofiili, joka on parempi kuin unilääkkeillä. Melatoniini ei aiheuta tottumista, riippuvuutta, vieroitusoireita eikä sivuvaikutuksia (Ferracioli-Oda ym. 2013).

1.2. Lapset ja nuoret

Melatoniinia voidaan käyttää ja käytetään myös lasten univaikeuksien hoidossa. Pikkulapset erittävät runsaasti melatoniinia ja siksi he nukkuvat paljon ja pitkään. Murrosiässä melatoniinin eritys vähenee suuresti, jolloin noin 15–25 prosenttia lapsista ja nuorista kärsii nukahtamis- ja unihäiriöistä. Niitä esiintyy tavallista enemmän ADHD:n ja autismin yhteydessä. Melatoniinin käyttöä on tutkittu näissä tiloissa ja tulokset ovat olleet myönteisiä. Melatoniini voi auttaa, eikä sillä ole sivuvaikutuksia eikä haitallisia yhteisvaikutuksia lääkityksen kanssa.

Jos nuoren nukahtaminen on siirtynyt kovin myöhäiseksi, esim. klo 2:een yöllä, voi melatoniinia alkaa ottaa 5 tuntia aikaisemmin, siis esim. klo 20. Muutaman päivän kuluttua melatoniini voi ottaa tuntia aikaisemmin, jolloin nukahtaminen, toivottavasti, myös siirtyy aikaisemmaksi, esim. klo 23 (Bartlett ym. 2013). Lapsille riittää useimmiten 0,5–1 mg annos.

1.2.1. ADHD

Eräässä tutkimuksessa 105 nukahtamishäiriöitä kärsivää ADHD-lasta (6–12 v.) sai joko lumetta tai melatoniinia kuukauden ajan 3–6 mg iltaisin. Melatoniini aikaisti unen tuloa keskimäärin 44 minuutilla ja pidensi nukkumisaikaa. Muutamat lapset raportoivat lieviä sivuvaikutuksia (päänsärkyä, huimausta, vatsavaivoja), jotka eivät kuitenkaan olleet niin pahoja, että lapset olisivat luopuneet melatoniinista (ks. Cummings ym. 2012). Taiwanilaiset lastenlääkärit ja -psykiatrit suosittelevat uudessa krijallisuuskatsauksessaan melatoniinia ADHD-lasten univaikeuksiin (Tsai ym. 2016).

Melatoniini parantaa ADHD-lasten unta, vaikka ei vaikutakaan ylivilkkausoireisiin (Bloch ja Mulqueen 2014).

1.2.2. Autismi ja Aspergerin oireyhtymä

Kaksi kolmesta autistisesta lapsesta kärsii nukahtamis- ja unihäiriöistä. Niinpä on luonnollista, että melatoniinin vaikutuksia on tutkittu heidän keskuudessaan. Eräässä tutkimuksessa vanhempia neuvottiin antamaan yli 6-vuotiaille autistisille lapsille 1,5 mg melatoniinia iltaisin ja tarvittaessa lisäämään annosta 3 mg:aan. Niissä tapauksissa, joissa sekään ei auttanut kuukaudessa, annettiin 6 mg iltaisin. Tutkijat toteavat, että kaikista lapsille annettavista unilääkkeistä vain melatoniini on sekä tehokas että turvallinen lyhytaikaisessa käytössä. Alle 2-vuotiaita ei ole vielä tutkittu, eikä heille voida vielä suositella melatoniinia. Muille lapsille suositellaan lyhytvaikutteista melatoniinia. Melatoniini on hyvin perusteltu autistiseen tautikirjoon liittyvien unihäiriöiden hoidossa (Rossignol ja Frye 2013).

2. Melatoniinivalmisteet

Melatoniinivalmisteita on kahdenlaisia, lyhyt- ja pitkävaikutteisia. Lyhytvaikutteiset ovat ravintolisiä, mutta pitkävaikutteiset depottabletit ovat Suomessa reseptivalmisteita. Lyhytvaikutteisia käytetään lähinnä nukahtamisvaikeuksien ja aikaerorasituksen (jet lag) hoidossa. Lyhytvaikutteisen melatoniinin pitoisuus suurenee veressä nopeasti, mutta myös vähenee pian. Pitkävaikutteinen taas vapautuu valmisteesta hitaasti ja pitää pitkään (koko yön) yllä veren melatoniinipitoisuutta. Pitkävaikutteista käytetään eniten ikäihmisen unihäiriöiden hoidossa (jotka heräilevät pitkin aamuyötä).

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ilmoitti 13.11.2013, ettei se puutu EU:n komission hyväksymien terveysväitteiden mukaisesti markkinoituihin ravintolisiin, jotka sisältävät vuorokausiannoksella 0,5 - 1 mg melatoniinia. Fimea on tiedottanut asiasta Tullille ja Eviralla sekä muille sidosryhmille. 2 mg tai yli sisältävät valmisteet (tai annossuositukset) voidaan luokitella lääkkeiksi.

3. Annostuksesta

Lyhytvaikutteista melatoniinia otetaan 1–6 mg ½-1 tunti ennen nukkumaanmenoa. Pitkävaikutteisen melatoniinin annostus on 2 mg 1–2 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Vaikutus on tehokkaimmillaan, kun melatoniiniannos otetaan aina samaan kellonaikaan illasta.

4. Onko melatoniinilla haittavaikutuksia?

Melatoniini ei aiheuta sen enempää haittavaikutuksia kuin tutkimuksissa annetut tehottomat lumevalmisteet. Melatoniini ei aiheuta tottumista, riippuvuutta, vieroitusoireita, muistin heikkenemistä, motoriikan häiriintymistä eikä aamutokkuraisuutta. Melatoniinilla on tehty monia kliinisiä tutkimuksia, joissa lume- ja melatoniiniryhmissä on raportoitu yhtä lailla erilaisia oireita, kuten päänsärkyä, selkä- ja nivelkipuja, nielutulehdusta, voimattomuutta jne. Toisin sanoen nämä oireet eivät ole johtuneet melatoniinista, vaan niitä on esiintynyt tutkimuksiin osallistuneilla henkilöillä muista syistä.

5. Unen ulkopuoliset vaikutukset

Melatoniini on elimistön oma hormoni, joka sellaisena vaikuttaa erittäin laaja-alaisesti immuunijärjestelmään (puolustuskykyyn) ja yleiskuntoon ja -terveyteen. Melatoniini ehkäisee ja vaimentaa hapetusstressiä, kroonista matala-asteista tulehdusta, ehkäisee syöpää ja säde- ja solumyrkkyhoidon haittavaikutuksia. Tutkimusten mukaan melatoniini alentaa kohonnutta verenpainetta, ehkäisee ja hoitaa masennusta sekä suojaa hermostoa Alzheimerin, Parkinsonin ja Huntingtonin taudeilta, Als-taudilta ja muilta hermostoa rappeuttavilta kroonisilta sairauksilta (Campos Costa ym. 2013, Polimeni ym. 2014).

5.1. Kohonnut verenpaine ja sydän- ja valtimotaudit

Melatoniini alentaa kohonnutta verenpainetta jo 1 mg:n annoksella. Vaikutus välittyy usean biologisen vaikutusmekanismin kautta (suora vaikutus hypotalamukseen, katekoliaminien määrän vähentäminen, valtimoiden seinämän sileän lihaksiston rentouminen ja ennen muuta antioksidanttiominaisuudet) kirjoittavat espanjalaiset melatoniinitutkijat (Dominguez-Rodriguez ja Abreu-Gonzalez 2013). Melatoniini suojaa sydäntä mm. sepelvaltimotaudilta ja infarktilta ja sen jälkiseuraamuksilta (Dominguez-Rodriguez ym. 2014). Melatoniini on antioksidantti ja anti-inflammatorinen hormoni, joka suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta, kirjoittavat myös italialaisen Brescian yliopiston tutkijat endokrinologien ammattilehdessä (Gaia ym. 2013).

5.3. Parkinsonin tauti
Noin 10 000 suomalaista potee Parkinsonin tautia, johon liittyy usein univaikueuksia. Melatoniinia suositellaan nyt käytettäväksi myös Parkinsonin tautiin liittyvissä unihäiriöissä (Trotti ja Bliwise 2013). Melatoniini yhdessä muiden ravintolisien kanssa (alfalipoiinihappo, ubikinoni, L-karnitiini, E-vitamiini) voi hidastaa taudin kulkua ja suorastaan palauttaa potilaan vointia ennalleen (Phillipson 2013).

5.3. Alzheimerin tauti

Aivot tuottavat melatoniinia, joka ehkäisee ja hidastaa aivojen vanhenemismuutoksia muun muassa Alzheimerin taudissa. Ikäihmisillä, joilla tätä tautia esiintyy eniten, melatoniinin tuotanto hiipuu tai loppuu. Siksi melatoniinista voi olla ikääntyville apua ravintolisänä. Tutkimusten mukaan melatoniini voi jarruttaa Alzheimerin taudin kulkua. Vaikutusmekanismina on se, että melatoniini toimii antioksidanttina, joka suojaa neuroneja (aivosoluja) amyloidi β-paakkujen (Aβ) myrkyllisiltä vaikutuksilta (toksisuudelta). Neurotieteilijöiden mukaan melatoniinilla on antioksidantti- ja anti-amyloidivaikutus. Se ehkäisee Aβ:n syntyä ja lisäksi pysäyttää amyloidisäikeiden (fibriilien) muodostusta. Lisäksi melatoniini vähentää myös tau-takkujen hyperfosforylaatiota, kertovat neurotieteilijät. Biokemiallisesti melatoniini vaikuttanee aivoissa tiettyihin entsyymeihin, proteiinikinaaseihin ja -fosfataaseihin. Lisäksi melatoniini suojaa kolinergistä muistijärjestelmää ja ehkäisee inflammaatiota. Neurotietelijät pitävät melatoniinia lupaavana aineena Alzheimerin taudin ehkäisyssä ja hoidossa (Lin ym. 2013, Polimeni ym. 2014).

5.4. MS-tauti (Multippeliskleroosi)

Melatoniinista saattaa olla apua MS-taudin hoidossa, osoittaa pienehkö kliininen tutkimus. Siihen osallistui 16 potilasta, joilla annettiin melatoniinia 10 mg päivässä kuukauden ajan. Tuloksia verrattiin 13 lumetta saaneeseen MS-potilaaseen (verrokkiin) (Miller ym. 2013). Toisessa, puolalaisessa tutkimuksessa annettiin melatoniinia 5 mg päivässä, jolla oli suotuisa vaikutus MS-potilaiden elämän ja unen laatuun (Adamczyk-Sowa ym. 2014). Nyt kolmaskin tutkimus, johon osallistui 140 potilasta, puoltaa melatoniinin käyttöä MS-taudissa. Tutkimusta selostetaan Duodecimissa 23/2015 sivulla 2219 (kuva alla).

Melatoniini auttaa MS-taudissa

Science Magazine: Melatonin could help treat multiple sclerosis

5.5. Syöpätaudit

Melatoniini hillitsee ja nujertaa syöpää. Melatoniini estää syövän kasvua ja leviämistä muualle elimististöön vaimentamalla verisuonten kasvutekijää ja ehkäöisemälä siten angiogeneesiä. Melatoniini edistää myös syöpäsolujen ohjelmoitua kuolemaa eli apoptoosia (Jardim-Perassi ym. 2014). Melatoniini (3 mg/vrk) parantaa rintasyöpäpotilaiden unen laatua ja ehkäisee kuumia aaltoja (Chen ym. 2014). Melatoniini herkistää keuhkosyöpäsoluja berberiinin tappavalle vaikutukselle, joten näitä kahta ravintolisää kannattaa nauttia yhtaikaa tässä taudissa (Lu ym. 2015).

Melatoniini suojaa DNA-molekyylien rakennetta (koskemattomuutta, integriteettiä), mikä selittää sitä, että melatoniini voi ehkäistä syöpätauteja ja hidastaa niiden kulkua ja joskus jopa pysäyttää sen. Melatoniini on siis onkostaattinen eli syöpää pysäyttävä hormoni. Melatoniinia onkin tutkittu ja käytetty jo vuosia monien eri syöpälaatujen täydentävänä hoitona koululääketieteessä. Tämä tutkimustoiminta jatkuu vilkkaana. Uudet tutkimukset osoittavat, että melatoniini voi suojata syövän vakiohoitojen (sädehoito ja kemoterapia) haittavaikutuksilta (Rodriguez ym. 2013).

Melatoniini estää ER+rinta-, kohdunkaula- ja munasarjasyöpäsolujen kasvua. Melatoniini on fysiologisina pitoisuuksina sytostaattinen (syöpäsolujen kasvua pysäyttävä) aine, joka estää syöpäsolujen monistumista. Farmakologisina (lääkkeellisinä) pitoisuuksina melatoniini on sytotoksinen eli syöpäsoluja tappava aine (solumyrkky). Melatoniini voi ehkäistä syövän infiltraatiota (tunkeutumista) terveisiin kudoksiin ja metastasointia (leviämistä muualle elimistöön). Näin ollen melatoniinia voidaan käyttää syövän lisähoitona (adjuvant cancer therapy). Esimerkiksi melatoniinin anto yhtaikaa tamoksifeenin kanssa voi pienentää metastasoitunutta rintasyöpäkasvainta, joka ei reagoi pelkälle tamoksifeenille.

Melatoniinin anto samanaikaisesti interleukiini 2:n kanssa potilaille, joilla on ei-pienisoluisen (non-small cell) keuhkosyövän, maksasyövän, suolistosyövän, mahasyövän, haimasyövän tai rintasyövän etäpesäkkeitä, voi pysäyttää taudin etenemisen ja stabilisoida tilanteen. Melatoniini voi vähentää adriamysiinin ja muiden solumyrkkyjen haittavaikutuksia munuaisissa, sydämessä ja hermoissa.

Puolalaiset tutkijat (Department of Medical Physiology, Jagiellonian University CM, Krakow) esittävät katsausartikkelissaan useita biologisia vaikutustapoja, joilla melatoniinista voi olla hyötyä haimasyövän tukihoitona (Jaworek ja Leja-Szpak 2013). Kuten tunnettua haimasyövän ennuste on pessimistinen, joten kaikki turvalliset, kohtuuhintaiset ravintolisät ovat tervetulleita taudin hoidossa.

Melatoniini voi ehkäistä syöpäpotilaan sairaalloista laihtumista (kakeksiaa), trombosytopeniaa, suutulehdusta (stomatiittia) sekä kemoterapian aiheuttamaa sydän- ja neurotoksisuutta. Melatoniini vähentää myös sädehoidon aiheuttamaa hapetusvauriota terveissä kudoksissa. Näin ollen melatoniinia voidaan nauttia suojaksi sädehoidon mahdollisia haittavaikutuksia vastaan vakiohoitojen yhteydessä. Melatoniini ei vähennä millään muotoa syövän vakiohoitojen tehoa. [Pään ja kaulan alueen sädehoito aiheuttaa usein sieni-infektion (sammaksen) suuhun. Sitä voi ehkäistä berberiinillä.]

Syöpähoidot (kemoterapia ja sädehoito) vanhentavat kudoksia, elimiä ja koko ihmistä. Siksi on hyvä tietää, että melatoniini voi ehkäistä ja jarruttaa näiden raskaiden hoitojen aiheuttamia ennenaikaisen vanhenemisen muutoksia (Hardeland 2013). Melatoniini ehkäisee mm. doksorubisiinin (Adriamysinin, solusalpaajan) aiheuttamaa munuaisvauriota (Hrenák ym. 2013).

5.6. Suu- ja hammasterveys

Melatoniini on tulehdusta ehkäisevä (anti-inflammatorinen) aine, joka edistää ienterveyttä ja parantaa muun muassa hammasimplanttien kiinnittymistä leukaluuhun (Gómez-Florit ym. 2013).

5.7. Diabetes

Amerikkalaisten sairaanhoitajien tutkimus (Nurses' Health Study) osoittaa, että vähäinen melatoniinin eritys liittyy kaksinkertaiseen riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen (McMulla ym. 2013). Myös Suomen Lääkärilehti on kirjoittanut tutkimuksesta. Eteläkorealainen tutkimus puolestaan osoittaa, että melatoniinista on hyötyä pitkäaikaisen verensokerin nousun aiheuttamassa glukotoksisuudessa (sokerin myrkyllisyydessä). Vaikutus perustuu melatoniinin sekä antioksidantti- että solulimakalvoston eli endoplasmisen retikulumin stressiä ehkäisevään vaikutukseen (Park ym. 2013). Melatoniini, 2 tai 5 mg:n päiväannoksina, näyttää olevan hyödyksi diabeetikoille (Rybka ym. 2014). Näiden tutkimusten valossa näyttää siis siltä, että melatoniinin käyttö voi ehkäistä diabetesta ja suojata diabeetikkoja sokerin myrkyllisiltä vaikutuksilta.

Diabeetikon kohonnut veren sokeripitoisuus vähentää melatoniinin tuotantoa käpylisäkkeestä (Amaral ym. 2014). Diabeetikolla on siis elimistössään muita vähemmän melatoniinia (jollei hän ota sitä purkista). Melatoniini ehkäisee kokeellisen diabeteksen aiheuttamaa munuaisvauriota (Elbe ym. 2014).

5.8. ALS-tauti
Amerikkalaisen Pittsburghin yliopiston neurotieteilijät ovat osoittaneet hiirikokeessa, että hermosoluissa on melatoniinireseptoreja. Melatoniinin anto voi hidastaa amyotrofisen lateraaliskleroosin  (ALS; Lou Gehrig's Disease) etenemistä, sanoo tutkimusta johtanut neurokirurgian ja neurobiologian professori Robert Friedlander. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti Neurobiology of Disease (linkki alla).

5.9. Masennus ja demenia
Masennus on luonteeltaan biologinen sairaus, jossa elimistössä myllertävät hapetus- ja nitrosatiiviset stressit ekä matala-asteinen krooninen tulehdus (inflammaatio). Ne häiritsevät immuunijärjestelmän normaaleja toimintoja. Melatoniini ja monet muut ravintolisät ehkäisevät, vaimentavat ja sammuttavat näitä aivojen toimintaa haittaavia neurokemiallisia muutoksia (Anderson ja Maes 2013). Kanadalainen katsaus selvittää perinpohjin melatoniinin vaikutukset, erityisesti masennuksessa ja dementiassa (Alagiakrishnan 2016).

6.0. Närästys. mahahaava
Puolan Jagellonica-yliopiston (Krakova) kirjallisuuskatsauksen mukaan melatoniini on vahva antioksidantti ja tulehdusta ehkäisevä aine, joka voi ehkäistä ja jopa hoitaa närästystä, ruokaroven tulehdusta ja vatsahaavaa (Brzozowska ym. 2013).

6.1 Ylipaino ja lihavuus
Ylipaino ja lihavuus altistavat tunnetusti monille lisätaudeille. Melatoniinin käyttö racvintolisänä ehkäisee lihavien naisten hapetusstressiä ja kroonista matala-asteista tulehdusta (inflammaatiota), jolloin lihavuuden aiheuttamnat terveyshaitat vähenevät. Tämä ilmenee kliinisestä kaksoisokkokokeesta, johon osallistui 44 naista (Mesri ym. 2014).

6.2. Kelatoiva aine
Melatoniini ja sen aineenvaihduntatuotteet kelatoivat kuparia ja vaimentavat siten hapetusstressiä, osoittaa meksikolaistutkimus (Galano ym. 2014).


Kirjallisuutta

Tsai MH, Hsu JF, Huang YS. Sleep Problems in Children with Attention Deficit/Hyperactivity Disorder: Current Status of Knowledge and Appropriate Management. Review. Current Psychiatry Reports. 2016 Aug;18(8):76. doi: 10.1007/s11920-016-0711-4.[/url]
Alagiakrishnan K.Melatonin based therapies for delirium and dementia. Discovery Medicine. 2016 May;21(117):363-71. Free Full Text

http://www.discoverymedicine.com/Kannayiram-Alagiakrishnan-2/2016/05/melatonin-based-therapies-for-delirium-and-dementia/

Lu JJ, Fu L, Tang Z, et al. Melatonin inhibits AP-2β/hTERT, NF-κB/COX-2 and Akt/ERK and activates caspase/Cyto C signaling to enhance the antitumor activity of berberine in lung cancer cells. Oncotarget. 2015 Nov 27. doi: 10.18632/oncotarget.6407. Free Full Text

Galano A, Medina ME, Tan DX, Reiter RJ. Melatonin and its Metabolites as Copper Chelating Agents and their Role in Inhibiting Oxidative Stress: A Physicochemical Analysis. Journal of Pineal Research. 2014 Nov 25. doi: 10.1111/jpi.12196.

Bloch MH, Mulqueen J. Nutritional supplements for the treatment of ADHD.
Child and Adolescent Psychiatric Clinics of North America. 2014 Oct;23(4):883-97. doi: 10.1016/j.chc.2014.05.002.

Mesri Alamdari N, Mahdavi R, Roshanravan N, et al. A Double-Blind, Placebo-Controlled Trial Related to the Effects of Melatonin on Oxidative Stress and Inflammatory Parameters of Obese Women. Hormone and Metabolic Research. 2014 Aug 15. Abstract

Chen WY, Giobbie-Hurder A, Gantman K, et al. A randomized, placebo-controlled trial of melatonin on breast cancer survivors: impact on sleep, mood, and hot flashes.
Breast Cancer Research and Treatment. 2014 Jun;145(2):381-8. doi: 10.1007/s10549-014-2944-4.

Rybka J, Kędziora-Kornatowska K, Kupczyk D, et al. Antioxidant effect of immediate- versus sustained-release melatonin in type 2 diabetes mellitus and healthy controls. Drug Delivery. 2014 May 28:1-4. Abstract

Adamczyk-Sowa M, Pierzchala K, Sowa P, et al. Influence of melatonin supplementation on serum antioxidative properties and impact of the quality of life in multiple sclerosis patients. Journal of Physiology and Pharmacology. 2014 Aug;65(4):543-50. Free Full Text
Amaral FG, Turati AO, Barone M, et al. Melatonin synthesis impairment as a new deleterious outcome of diabetes-derived hyperglycemia. Journal of Pineal Research. 2014 May 13. doi: 10.1111/jpi.12144.

Elbe H, Vardi N, Esrefoglu M, et al. Amelioration of streptozotocin-induced diabetic nephropathy by melatonin, quercetin, and resveratrol in rats. Hum Exp Toxicol. 2014 May 8. PubMed

Dominguez-Rodriguez A, Abreu-Gonzalez P, Reiter RJ. Cardioprotection and pharmacological therapies in acute myocardial infarction: Challenges in the current era. World Journal of Cardiology. 2014 Mar 26;6(3):100-106. Review. Free Full Text


Nogueira LM, Sampson JN, Chu LW, et al. Individual Variations in Serum Melatonin Levels through Time: Implications for Epidemiologic Studies. PLoS One. 2013 Dec 23;8(12):e83208. doi: 10.1371/journal.pone.0083208. Free Full Text

Campos Costa I, Nogueira Carvalho H, Fernandes L.  Aging, circadian rhythms and depressive disorders: a review. American Journal of Neurodegenerative Disorders. 2013 Nov 29;2(4):228-246. Full Free Text pdf

Fredericks S. Melatonin: The Brain Hormone. Life Extention Org. 2013. Free Full Text
Zhang Y, Li L, Xiang C, et al. Protective effect of melatonin against Adriamycin-induced cardiotoxicity. Experimental and Therapeutic Medicine. 2013;5(5):1496-1500. Epub 2013 Mar 6.
Kostoglou-Athanassiou I.Therapeutic applications of melatonin. Therapeutic Advances in Endocrinolpgy and Metabolism. 2013 Feb;4(1):13-24. doi: 10.1177/2042018813476084.
Ferracioli-Oda E, Qawasmi A, Bloch MH. Meta-analysis: melatonin for the treatment of primary sleep disorders. PLoS One. 2013 May 17;8(5):e63773. doi: 10.1371/journal.pone.0063773. Free Full Text

Bartlett DJ, Biggs SN, Armstrong SM. Circadian rhythm disorders among adolescents: assessment and treatment options. Medical Journal of Australia. 2013 Oct 21;199(8):16-20. Free Full Text pdf
Cummings C. Canadian Paediatric Society, Community Paediatrics Committee. Melatonin for the management of sleep disorders in children and adolescents. Paediatr Child Health. 2012 Jun;17(6):331-6. Free Full Tex

Al-Omary FA. Melatonin: comprehensive profile. Profiles Drug Subst Excip Relat Methodol. 2013;38:159-226. doi: 10.1016/B978-0-12-407691-4.00005-8.
Dominguez-Rodriguez A, Abreu-Gonzalez P. Relationship Between Nighttime Blood Pressure, the Renin-angiotensin System, and Melatonin. Revista Española de Cardiologia. 2013 Jul 30. doi:pii: S0300-8932(13)00285-6. 10.1016/j.recesp.2013.06.003.
Gaia F, Fabrizio RL, Russel RJ, Rita R. Melatonin and its atheroprotective effects: A review. Molecular and Cellular Endocrinology. 2013 Nov 28. doi:pii: S0303-7207(13)00509-1. 10.1016/j.mce.2013.11.016.

Rossignol DA, Frye RE. Melatonin in Autism Spectrum Disorders. Current Clinical Pharmacology 2013 Sep 20. Pubmed
Polimeni G, Esposito E, Bevelacqua V, et al. Role of melatonin supplementation in neurodegenerative disorders. Frontiers in Bioscience (Landmark Ed). 2014 Jan 1;19:429-46 Abstract

Trotti LM, Bliwise DL. Treatment of the Sleep Disorders Associated with Parkinson's Disease. Neurotherapeutics. 2013 Nov 23. Abstract
Phillipson OT. Management of the aging risk factor for Parkinson's disease. Neurobiology of Aging. 2013 Oct 10. doi:pii: S0197-4580(13)00525-3. 10.1016/j.neurobiolaging.2013.10.073.
Phillipson OT. Inhibition of Aging in Parkinson's Disease: A Case Study.
The Journal of Alternative and Complementary Medicine. October 2013, 19(10): 851-851. doi:10.1089/acm.2012.1014.
Lin L, Huang QX, Yang SS, et al. Melatonin in Alzheimer's disease. International Journal of Molecular Sciences. 2013 Jul 12;14(7):14575-93. doi: 10.3390/ijms140714575. Free Full Text
Miller E, Walczak A, Majsterek I, Kędziora J. Melatonin reduces oxidative stress in the erythrocytes of multiple sclerosis patients with secondary progressive clinical course. J Neuroimmunol. 2013 Apr 15;257(1-2):97-101. doi: 10.1016/j.jneuroim.2013.02.012.
Hrenák J, Arendášová K, Rajkovičová R, et al. Protective effect of captopril, olmesartan, melatonin and compound 21 on doxorubicin-induced nephrotoxicity in rats. Physiol Res. 2013 Dec 12;62 Suppl 1:S181-9. Free Full Text pdf
Melatonin Curbs Cell Growth in Mice. MedPageToday. 4.2.2014

Jardim-Perassi BV, Arbab AS, Carvalho Ferreira L, et al "Effect of melatonin on tumor growth and angiogenesis in xenograft modelof breast cancer" PLOS ONE 2014; 9(1): e85311. Free Full Text

Rodriguez C, Martín V, Herrera F, et al. Mechanisms involved in the pro-apoptotic effect of melatonin in cancer cells. International Journal of Molecular Sciences 2013;14(4):6597-613. doi: 10.3390/ijms14046597. Free Full Text
Jaworek J, Leja-Szpak A. Melatonin influences pancreatic cancerogenesis. Review. Histology and Histopathology. 2013 Nov 21. PubMed

Rodriguez C, Martín V, Herrera F, et al. Mechanisms involved in the pro-apoptotic effect of melatonin in cancer cells. International Journal of Molecular Sciences 2013;14(4):6597-613. doi: 10.3390/ijms14046597. Free Full Text

Pierpaoli W. Aging-reversing properties of thyrotropin-releasing hormone. Current Aging Science. 2013 Feb;6(1):92-8. PubMed

Jiménez-Aranda A, Fernández-Vázquez G, Campos D, et al. Melatonin induces browning of inguinal white adipose tissue in Zucker diabetic fatty rats. Journal of Pineal Research. 2013 SEP 2013. DOI: 10.1111/jpi.12089

Hardeland R. Melatonin and the theories of aging: a critical appraisal of melatonin's role in antiaging mechanisms. Journal of Pineal Research. 2013 SEP DOI: 10.1111/jpi.12090 Free Full Text pdf

Gómez-Florit M, Ramis JM, Monjo M. Anti-fibrotic and anti-inflammatory properties of melatonin on human gingival fibroblasts in vitro. Biochemical Pharmacology. 2013 Oct 18. doi:pii: S0006-2952(13)00676-X. 10.1016/j.bcp.2013.10.009.
McMullan, CJ, Schernhammer ES, Rimm EB, et al. Melatonin Secretion and the Incidence of Type 2 Diabetes. JAMA. 2013;309(13):1388-1396. doi:10.1001/jama.2013.2710 Free Full Text.
Park JH, Shim HM, Na AY, et al. Melatonin prevents pancreatic β-cell loss due to glucotoxicity: the relationship between oxidative stress and endoplasmic reticulum stress. Journal of Pineal Research. 2013 Oct 29. doi: 10.1111/jpi.12106.

Melatonin Delays ALS Symptom Onset and Death in Mice. Science Daily 25.4.2013

Zhang Y, Cook A, Kim J, et al. Melatonin inhibits the caspase-1/cytochrome c/caspase-3 cell death pathway, inhibits MT1 receptor loss and delays disease progression in a mouse model of amyotrophic lateral sclerosis. Neurobiology of Disease. 2013;55:26-35. doi: 10.1016/j.nbd.2013.03.008.

Anderson G, Maes M. Oxidative/Nitrosative Stress and Immuno-inflammatory Pathways in Depression: Treatment Implications. Current Pharmaceutical Design. 2013 Oct 28. PubMed

Brzozowska I, Strzalka M, Drozdowicz D, et al. Mechanisms of Esophageal Protection, Gastroprotection and Ulcer Healing by Melatonin. Implications for the Therapeutic Use of Melatonin in Gastroesophageal Reflux Disease (GERD) and Peptic Ulcer Disease. Current Pharmological Design. 2013 Nov 18 Abstract