Sitoutumisen eskalaatio

Ravitsemussuosituksissa, D-vitamiini- ja rasvasodassa sekä tyypin 2 diabeteksen hoidossa vallitsee ilmiö nimeltään sitoutumisen eskalaatio. Sillä tarkoitetaan sitä, että henkilö (tai henkilöryhmä) sitoutuu tiettyyn päätökseen ja vahvistaa sitoutumistaan siihen huolimatta siitä, että uusi tieto osoittaa alkuperäisen sitoutumispäätöksen vääräksi. Vanhaan kaavaan sitoutuneet veisaavat jääräpäisesti vanhaa virttä, maksoi mitä maksoi.

Sitoutumisen eskalaatio -käsitteen lanseerasi Barry M. Staw vuonna 1976. Nykyään käsitettä käytetään myös kuvaamaan huonoa päätöksentekotapaa yritystoiminnassa, hallinnossa, tietosysteemeissä, ohjelmistosuunnittelussa, politiikassa ja sodankäynnissä. Tällaiset sitoutumispäätökset voivat koskettaa aikaa, rahaa ja sotilaallisissa toiminnassa ihmishenkiä. Kiinassa kulttuurivallankumous eskaloitui järjettömyyksiin. (Eskalaatio = laajeneminen).

Keskiajalla kirkko piti itsepäisesti kiinni siitä, että maapallo on maailmankaikkeuden keskus. Näin oli siitä huolimatta, että uusi tutkimustieto osoitti aivan muuta. Stalingradin taistelu, Kuuban kriisi, Vietnamin, Afganistanin ja Irakin sodat sekä Israelin ja palestiinalaisten kahinat ovat esimerkkejä onnettomista sitoutumisen eskalaatiosta. Vastapuolen toimeen vastataan aina hieman kovemmilla panoksilla. Sotilaallisen eskalaatio-opin kannattajia kutsutaan haukoiksi.

Psykologiassa, filosofiassa ja peliteoriassa vaihtoehtoinen tai irrationaalinen eskalaatio tarkoittaa tilannetta, jossa ihmiset tekevät järjen vastaisia päätöksiä, jotka perustuvat aikaisempiin sinänsä järkeviin toimiin. Eräässä testissä – jonka satuin näkemään TV:ssä – huutokaupattiin 20 euron seteleitä. Niitä huudettiin jopa 28 eurolla, koska huutajat olivat jo tehneet setelistä tarjouksia. Pokerissa pelaaja voi sitoutua "pottiin" niin, ettei osaa irrottautua nokittamisesta, vaikka todennäköisesti häviää. Firmoja ostetaan tarjouskilpailun perusteella kalliimmalla kuin mikä niiden todellinen arvo on.

Harhaisiksi osoittautuneiden ravitsemus- ja lääketutkimusten perusteella tehdään uusia, ja entistä näkemystä pönkitetään, maksoi mitä maksoi. Suomessa ravitsemustieteen professori Mikael Foghelholm ei usko lääkäreitä eikä lääketieteellisiä tutkimuksia, jotka osoittavat, että nykyistä suositusta suurempi D-vitamiinin saanti ehkäisee ja jarruttaa lähes kaikkia kroonisia sairauksia. Fogelholm ja farmakologian professorim (emeritus) Ilari Paakkari olivat napit vastakkain HS:n artikkelissa 19.1.2013: D-vitamiinikiista jakaa asiantuntijat kahteen leiriin. Kaikkein vaikeinta ravitsemustieteilijöille on tunnustaa, että D-vitamiinin santisuositus perustuu virheelliseen tilastoanalyysiin!

Toinen esimerkki sitoutumisen eskalaatiosta: jättisuuri tutkimus osoitti, että suurella osalla sydäninfarktin saaneista potilaista LDL-kolesteroliarvo oli viitearvojen rajoissa (alle 3,3 mmol/l). Tämähän osoittaa, ettei LDL-kolesteroli voi olla näiden ihmisten sydänkohtauksen syynä. Mutta mitä sanovat kolesteroliteoriaan sitoutuneet tutkijat? "LDL-kolesterolin viitearvoja on alennettava entisestään, jotta kaikkien sairastuneiden lukemat olisivat viitearvoja suurempia!" Uudet suuret väestötutkimukset eivät tue käsitystä tyydytettyjen maaeläinrasvojen ja kolesterolin terveysvaaroista.

Katsokaa tarkkaan alla olevaa grafikkaa. Siitä näkyy, että sepelvaltimotautiin sairastuneiden ihmisten LDL-kolesteroli (punaiset pylväät) on pienempi (keskimäärin 2,7 mmol/l) kuin väestössä yleensä (keskimäärin 3,75 mmol/l) (vihreät pylväät). LDL ei voi olla syynä sydäninfarktiin (Data from HANES III).

LDL-kolesteroli ja sepelvaltimotauti

Lähes 10 000 sydänkirurgiseen operatioon osallistuneen infarktipotilaan tutkimus osoitti, että mitä enemmän veressä on LDL-kolesterolia, sitä parempi on potilaiden ennuste ja kääntäen, mitä pienempi LDL-arvo, sitä huonompi ennuste (American Journal of Cardiology 15.10.2010). Suuri LDL-pitoisuus liittyi vähempiin sairaalakomplikaatioihin ja -kuolleisuuteen ja kotiinpääsyn jälkeisiin sydäntapahtumiin ja -kuolemiin. "12 kuukauden kuolleisuus oli merkitsevästi muita suurempaa niillä, joiden LDL oli alle 1,8 mmol/l," tutkijat raportoivat. LDL:n lisäksi 12 kuukauden kuolleisuuteen vaikuttivat ikä, nopea syketaajuus, munuaisten toiminnan häiriö ja matala systolinen verenpaine, jotka kaikki myös assosioituivat matalaan LDL:ään. Entä kuinka tutkijat tulkitsevat tuloksia? "Korkea LDL saattaa kuvastaa parempaa ravitsemus- ja terveystilaa, jotka todennäköisesti liittyvät parempaan stressinsietokykyyn", he kirjoittavat. Näin ollen kolesteroliparadoksi akuutissa sydäninfarktissa liittyisi sekoittaviin tekijöihin (baseline characteristics associated with survival). Tosiasiassahan tulos osoittaa, että mitä matalampi LDL-kolesteroli, sitä suurempi kuolleisuus. Tutkijat ehdottavat, että matalan kolesterolin potilaita tulisi hoitaa entistä tehokkaammin kolesterolia alentavilla lääkkeillä! Voi pyhä yksinkertaisuus! Tulos tukee muita tutkimuksia, mutta kolesteroliteoriaan sitoutuneet tutkijat ja Valtion ravitsemusneuvottekukunnan sihteeri Arja Lyytikäinen etsivät löydöksille muita selityksiä ja viittaavat kintaalla tutkimuksille, jotka eivät sovi heidän teoriaansa. ”Kunkin tutkimusjulkaisun kohdalla on arvioitava, miten se yhdistyy jo olemassa olevaan tietoon. Erittäin harvoin yksittäinen julkaisu johtaa mihinkään muutoksiin ravintosuosituksissa”, kommentoi Helsingin Sanomissa 13.9.2016.

"Seitsemän maan tutkimuksen" ja Pohjois-Karjala-projektin ympärille rakennettiin teoria, jonka mukaan maaeläinrasva aiheuttaa valtimo- ja sydäntauteja ja niitä pitää ehkäistä vaihtamalla voi margariiniin. Näinhän sitten tehtiinkin koulu-, laitos-, työpaikka- ja kotiruokailuissa. Rasvakammoa perusteltiin "tuhansilla tutkimuksilla" ja tiedeyhteisön konsensuksella. Vuonna 2016 Kalifornian ylipiston tutkijat paljastivat, että Yhdusvalloissa ravintorasvoista leivottiin syyllinen sydän- ja valtimotauteihin, kun sokeriteollisuus lahjoi Harvardin yliopiston ravitsemustieteilijöitä suosimaan sokeriteollisuudelle edullisia tutkimustuloksia ja vähettelemään sokereiden (hiilihydrattien) merkitystä. Suomessa professori Heikki Karppanen tyrmää PK-projektin tulosten tulkinnat virheellisinä. Hänen esilletulonsa Karjalainen-lehdessä aiheutti sen, että rasvasota leimahti jälleen. Itä-Suomen yliopiston ravitsemusyksikön tutkijat hyökkäsivät julkisuudessa Karppista vastaan.

Ravitsemuksen ja terveydenhuollon ammattihenkilöt sitoutuivat antaumuksella käsitykseen ravinnon vitamiiinien riittävyydestä ja rasva- ja kolesteroliteorioihin. Vaikka nyt on käynyt ilmi, ettei niille löydykään tieteellistä näyttöä – ja sen myönsivät vihdoin myös Pekka Puska ja Mikael Fogelholm TV:n A-talk-ohjelmassa –, tiivistävät teorian kannattajat rivejään ja vakuuttavat, että ravitsemussuositukset perustuvat "tietoon". Suurille meta-analyyseille, jotka kumoavat rasva- ja kolesteroliteoriat, viitataan kintaalla. Sydänliitto ja Diabetesliitto ovat sitoutuneet näihin teorioihin ja pyrkivät laajentamaan (eskaloimaan) sitä jäsenilleen ja muualle.

Ravitsemustieteilijät ja rasvamafia viittaavat kintaalla ravintolisille huolimatta alati lisääntyvästä tieteellisestä näytöstä niiden hyödyllisyydestä. Pekka Puska kehotti Ilkka-lehdessä ihmisiä säästämään vitamiinien sijasta rahat oikeisiin lääkkeisiin. Niitä kyllä tarvitaankin, jos hänen neuvoaan noudatetaan.

Ravitsemustieteilijät ja -terapeutit ovat sitoutuneet vastustamaan ravintolisien käyttöä, vaikka pätevät taloustutkijat osoittavat niiden säästävän terveydenhuollon menoja. Pelkästään E-EPAn nauttiminen on kustannustehokas tapa tehostaa statiineja käyttävien ihmisten sydänkohtausten sekundaariehkäisyä ja säästää sairaalahoidon kuluissa.