Aivot ja rasvahapot

Aivot ovat muodostuneet pääosin rasvasta (rasvahapoista). Aivojen kuivapainosta noin 60 prosenttia on rasvaa ja loput proteiineja ja hiilihydraatteja. Vapaat radikaalit ja tietyt entsyymit hajottavat päivittäin aivojen rasvoja ja valkuaisaineita, mutta onneksi vaurioita voidaan korjata terveellisellä ravinnolla ja tietyillä ravintolisillä. Ravitsemuksen rasvojen ja valkuaisaineiden laadulla on mitä tärkein merkitys aivojen rakenteelle, normaaleille toiminnolle, kuten oppimiselle, päättelykyvylle, työmuistille ja mielenterveydelle. Kalaöjy ehkäisee ikääntyvien ihmisten muistihäiriöitä ja aivojen surkastumista. Kalaöljy suojaa aivoja myös alkoholin haitoilta (lue lisää viereseltä palstalta). Kalaöljy ehkäisee ja hillitsee lasten, nuorten ja aikuisten (mm. vankien) aggressiivista käytöstä, osoittaa uusi kriminologien julkaisema koostetutkimus.

Aivotutkijat ovat kuvanneet tarkasti ihmisaivojen synapseja – ja tutkijoiden hämmästys on ollut melkoinen. Synapsi ei olekaan vain yksinkertainen kytkentä, vaan niistä jokaista voisi verrata prosessoriin. Yhden ihmisen aivoissa on enemmän yhteyksiä kuin koko maailman tietokoneissa ja tietoverkoissa yhteensä. Tutkimustulokset ovat peräisin amerikkalaisesta Stanfordin yliopistosta, ja niistä kerrotaan Neuron-tiedelehdessä. Kalaöljyn tiedetään ehkäiseväsän ikäihmisten muistihäiriöitä ja aivojen surkastumista ja lisäksi etyyliesteröity kalaöljy voi parantaa terveen nuoren työmuistia. Päiväannos tässä tutkimuksessa oli 2 grammaa. Tutkimustulos yllätti psykiatrian professorinkin! Kalaöljy suojaa aivoja hapenpuutteen aiheuttamilta vaurioilta, osoittaa brasilialainen rottatutkimus (Nobre ym. 2016). Kasviöljyn alfalinoleenihappo (ALA, omega-3) ei ole tehokasta aivojen toimintahäiriöissä, esim. ADHD:ssä (Dubnov-Raz ym. 2014). Kalaöljy ehkäisee aivovaltimoiden jäykistymistä ja aivoverenkierron häiriöitä (Shen ym. 2016).

Kalaöljy masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa

Ihmisen aivoissa on noin 200 miljardia aivosolua. Jokainen niistä voi kytkeytyä toisiin aivosoluihin jopa kymmenillä tuhansilla synapseilla, joita voi olla aivoissa yhteensä satoja biljoonia. Määrät ovat tähtitieteellisiä. Usein on ajateltu, että jokainen synapsi toimii kytkimen tai transistorin luonteisesti. Tutkijat huomasivat uusilla kuvantamismenetelmillä, että todellisuudessa synapsit on hämmästyttävän monimutkaisia. Jokaisessa synapsissa on muistivarasto ja tiedon prosessoinnin osia. Yksi synapsi voi sisältää jopa noin tuhat molekyylitason kytkintä. Näin ollen ihmisen aivot ovat monimutkaisemmat kuin kaikki maailman superkoneet, sadat miljoonat tavalliset tietotokoneet ja kaikki verkkolaitteet yhteensä. "Aivot ovat niin monimutkaiset, että sitä on jopa vaikea uskoa", professori Stephen Smith kertoi hämmästyksestään. Tutkijat huomasivat myös, että synapsit voivat olla rakenteeltaan erilaisia. Kalaöljyn rasvahapot toimivat kaikissa synapseissa, joiden plastisuutta ne lisäävät.

Kaavakuva synapsista. Synapsit muuntavat sähköisiä impulsseja kemialliseksi viesteiksi. 7-vuotiaan lapsen aivoissa on 1 000 triljoonaa synapsia, mutta iän mukana ne vähenevät 500–100 triljoonaan (triljoona = miljoona miljoonaa). Samalla niden plastisuus vähenee ja toiminta kärsii. Omega-3-rasvahapot edistävät uusien synapsien syntyä ja ylläpitävät niiden plastisuutta myöhemmälläkin iällä. Välittäjäaineita syntyy hermopäätteen rakkuloissa (siniset ympyrät vasemmalla). PLA2-entsyymi hajottaa solukalvojen rasvahappoja. Ne tulisi korvata ravinnon omega-3:lla eikä omega-6:lla ja transrasvoilla, kuten useimmat nyt tekevät. Seuraa kuvassa AA:n ja DHA:n aineenvaihduntaa.

Ihminen (homo sapiens) kehittyi vajaa 200 000 vuotta ja noin 5 000 sukupolvea sitten, todennäköisesti Itä- tai Etelä-Afrikassa. Alkuväestö oli pieni, noin 2 000 – 10 000 ihmistä, joista koko nykyinen ihmiskunta polveutuu. Ihmisaivot alkoivat kehittyä nykyiseen kokoonsa ja rakenteeseensa merestä saadun ruoan ansiosta. Meriruoka (kalat, äyriäiset) sisältävät runsaasti omega-3-rasvahappoja, EPA ja DHA. Niillä on ollut ja on edelleen ratkaiseva merkitys aivojen normaaleille toiminnoille. Valitettavasti nykyinen ravinto sisältää usein liian vähän omega-3-rasvahappoja suhteessa niiden kanssa kilpaileviin omega-6-rasvahappoihin. Etenkin lapset saavat aivan liian vähän omega-3:a, mikä voi kostautua lasten ja nuorison pahoinvointina, agressivisuutena ja muina mielenterveyden ongelmina (Simopoulos 2011).

Kalaöljyn omega-3-rasvahapot ovatkin nousseet valokiilaan kardiologiassa, neurologiassa ja psykiatriassa (McNamara ym. 2006, 2010, 2014, Sinclair ym. 2007, Dinan ym. 2009, Wang ym. 2014, Raine ym. 2014, Larrieu ym. 2014. Parletta ym. 2016, Berger 2016, Messamore ym. 2017). Yhdysvaltain Psykiatriliitto APA antoi joulukuussa 2006 suosituksen omega-3:n käytöstä mielentautien ehkäisyssä ja täydentävässä hoidossa. Suomessa psykiatri Mauno Rauramo ehdotti marraskuussa 2009 kalaöljyn lisäämistä masennuksen Käypä hoito -ohjeisiin, mutta ehdotus ei ole toteutunut (koska käypähoitotyöryhmän puheenjohtaja professori Erkki Isometsä on lääketeollisuuden talutusnuorassa).

Aivojen rasvahapot ja niiden keskinäiset suhteet – samoin kuin vitamiinit ja biologisesti aktiiviset peptidit – vaikuttavat suuresti muistiin, oppimiseen muihin kognitiivisiin toimintoihin sekä mielenterveyteen. Omega-3-rasvahapot edistävät parantumista aivohalvauksesta (Wang ym. 2014) ja eritoten E-EPA vähentää sen uusiutumisen riskiä. Kalaöljy korjaa lasten (8–16 v) käytöshäiriöitä (Raine ym. 2014). Ranskan kansanterveyslaitoksen tutkijat selvittävät seikkaperäisesti maailman johtavassa tiedelehdessä Naturessa, kuinka omega-3-rasvahapot vaikuttavat aivoissa ja ehkäisevät sekä hoitavat ahdistusta, masennusta ja stressiä (Larrieu ym. 2014).

E-EPA-kalaöljy on erinomainen antioksidantti

E-EPA pysäyttää lipidiperoksidaation solukalvolla

EPA-rasvahappo, jota saadaan parhaiten ja eniten E-EPA-nimiststä kalaöljystä, on erinomainen antioksidantti. E-EPAsta vapautuu "tavallista" EPAa, joka siirtyy kaikkien solujen kalvoille. Siellä se pysäyttää vapaiden radikaalien aiheuttaman härskiintymisen eli lipidiperoksidaation (Mason ja Jacob 2015). EPA tuottaa elimistössä myös resolviini E:tä, joka ehkäisee, vaimentaa ja sammuttaa kroonista matala-asteista tulehdusta (inflammaatiota).

Ravinnon rasvahappo aiheuttaa Alzheimerin tautia
Masentuneiden ikäihmisten aivot surkastuvat
Masennuslääkitys ja veren rasvahapot

Psykiatrian apulaisprofessori Robert K. McNamaran työryhmä (University of Cincinnati College of Medicine, USA) mittasi ruumiinavauksen yhteydessä rasvahappojen pitoisuuden useilta aivojen etukorteksin alueilta, etenkin Brodmannin alueelta sellaisilta henkilöiltä, jotka olivat sairastaneet vakavaa masennusta. Tämän alueen uskotaan säätävän masennukseen liittyviä tunnetiloja. Masennuspotilaiden rasvahappojen pitoisuuksia verrattiin muiden, ei-masentuneiden, samanikäisinä kuolleiden potilaiden vastaavien aivoalueiden rasvahappopitoisuuksiin. Masentuneiden aivojen DHA-rasvahapon pitoisuus oli 22 % pienempi kuin verrokkien. Naisilla pitoisuus oli kaksi kertaa pienempi kuin miehillä. Löydös antaa suoraa näyttöä siitä, että vakavassa masennuksessa aivoissa vallitsee välttämättömien rasvahappojen aineenvaihdunnan häiriö. Tiedämme, että DHA on tärkeä aine neurotransmissiossa, hermosolujen (neuronien) keskinäisessä "keskustelussa". Nämä uudet havainnot täydentävät edellä selostamassani Amerikan Psykiatriliiton komiteamietinnössä julkaistuja tutkimustietoja, joiden mukaan omega-3-rasvahappojen riittävä saanti on välttämätöntä aivojen normaaleille toiminnoille. Tutkimusta selostetaan englanniksi tässä linkissä kuvan kanssa. McNamaran työryhmä on juuri osoittanut, että kalaöljy tehostaa nuorten masennuksen lääkehoitoa.
Omega-3-rasvahapot, etenkin puhditettu EPA (E-EPA) on erittäin tärkeä aine mm. skitsofrenian ehkäisyssä ja täydentävässä hoidossa (Peet 2008, Berger 2016).

Vaikka ravitsemustieteilijät toitottavat kasvinsiemenöljyn alfalinoleenihapon (ALA) erinomaisuutta, sillä ei ole vaikutusta esimerksiksi lasten ADHD:n hoidossa (Dubnov-Raz ym. 2014). Syynä on se, että ollakseen tehokasta ALAn tulee ensin muuttua EPAksi. Ihmisen kyky muuntaa ALAa on hyvin heikko, vain 5-10 % muuntuu, joten pitäisi nauttia valtavia ALA-annoksia, jotta saisi yhtä paljon EPAa kuin kalaöljystä.

Omega-3-rasvahapot osallistuvat aivosoluissa SNARE-proteiinien aineenvaihduntaan ja auttavat niitä tuottamaan hermovälittäjäaineita, mm. serotoniinia, dopamiinia ja GABAa. Omega-3-rasvahapoilla on tärkeä merkitys myös aivoperäiselle hermokasvutekijälle (BDNF). Sitä ei synny riittävästi, jolleivat aivot saa kylliksi omega-3:a. Vähäinen BNDF:n määrä taas liittyy kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, ja masentuneisuuteen. Omega-3:n hoitava vaikutus selittyy ainakin osittain juuri BNDF:n stimuloinnin ja geenivikojen vaimennuksen kautta (Nature).

Kuva. Nuorten terveiden ihmisten aivojen etulohkon kuorikerroksen (Brodmannin alue 10) rasvahappojen koostumus. Tiedot on saatu 30 tapaturmaisesti kuolleelta 29–45-vuotiaalta ihmiseltä (15 mieheltä ja 15 naiselta) ruumiinavauksessa aivojen etulohkosta otetuista näytteistä. HUOM! DPA:ta on kahta eri sarjaa, omega-6 ja omega-3. (McNamara ja Carlson 2006).

Aivoissa on omega-3-rasvahappoja noin 14 %, ja valtaosa niistä on DHA:ta ja vain hyvin pieni osa EPAa (ks kuva yllä). Määräänsä nähden EPAlla on kuitenkin yllättävän suuri merkitys mielenterveydelle. Omega-6:ta on 17 %, ja siitä suurin osa on arakidonihappoa (AA). Omega-7:ää on 7 %, omega-9:ää 19 % ja eniten (36 %) on tyydyttyneitä rasvahappoja. Loput (5 %) ovat näiden rasvahappojen aineenvaihdunnan välituotteita. DHA:ta saadaan sekä suoraan ravinnosta (tai ravintolisistä), mutta elimistö myös valmistaa sitä EPAsta jota puolestaan syntetisoidaan ALAsta tai otetaan ravintolisänä. Elleivät nämä rasvahappoperheet ja muut ravintorasvat ole sinulle ennestään tuttuja, suosittelen perehtymään niihin klikkaamalla alla olevaan linkkiin.

Tohtori Tolosen katsaus rasvahappoihin

Jos aivojen omega-3-pitoisuus vähenee ja omega-6-pitoisuus lisääntyy, kasvaa neuropsykiatristen häiriöiden riski (Parletta ym. 2016). Omega-6/omega-3-suhdetta voidaan mitata analysoimalla verestä AA/EPA-suhde. Sen tulisi olla enintään 3:1, mutta länsimaissa, myös Suomessa, se on lapsesta alkaen paljon korkeampi, 7–8:1. Japanissa suhde on yleensä noin 4, mutta isossa-Britanniassa 15 ja USA:ssa jo 17 (mikä näkyy myös lihavuustilaistoissa). Sydän- ja verisuonitauteja sairastavien AA/EPA-suhde ei saisi olla yli 2:1, sanoo Upsalan yliopiston emeritusprofessori Tom Saldeen. Masentuneiden ja tylsistyneiden ihmisten AA/EPA-suhde on usein jopa 11:1. Sen alentaminen kalaöljyllä parantaa potilaan ennustetta. Veren AA/EPA-suhde näyttääkin olevan tärkeä laboratoriokoe, joka ennustaa ihmisen sairastumisriskiä aivosairauksiin ja sydän- ja verisuonitauteihin sekä näihin tauteihin sairastuneiden ihmisten tulevaisuutta.

Kalaöljyn omega-3-rasvahappojen suuri pitoisuus veressä ehkäisee aivohalvausta ja parantaa siihen sairastuneiden potilaiden ennustetta (Song ym. 2015).

Lasten ja nuorten oppimisvaikeudet, levottomuus ja masentuneisuus

Otsikossa mainitut ongelmat ovat yleistyneet sen jälkeen, kun koulu- ja kotiruokailussa siirryttiin voista margariineihin. Margariiniteollisuuden harhaanjohtava mainonta – jota virallinen terveydenhuolto näyttää uskovan – antaa sellaisen kuvan, että rypsiöljystä ja siitä valmistetuista levitteistä saisi riittävästi omega-3-rasvahappoja. Tosiasiassa rypsiöljystä saa 20 kertaa enemmän biologisesti aktiivisia omega-6- kuin omega-3-rasvahappoja. Hollannissa 17 koulussa 266 oppilaalla (13–15 v) tehty tutkimus osoitti, että mitä pienempi omega-indeksi, sitä heikompi kogntitiivinen oppimis- ja suorituskyky (van der Wurff ym. 2016).

Australiassa on parhaillaan on käynnissä Fish Oil Youth Depression Study, jossa 400 15–25-vuotiasta nuorta saa joko kalaöljyä (1,5 g/vrk) tai lumetta masennuksen ehkäisyyn. Toisessa ausrtalialaisessa tutkimuksessa ADHD- ja autismilapsilla oli hyvin pamalat omega-3-indeksit (Parletta ym. 2016).

Lasten verianalyyseista näkyy, että mitä vähemmän omega-3:a, sitä enemmän oppimisvaikeuksia ja muita neuropsykologisia ongelmia (Laasonen ym. 2005; Cyhlarova ym. 2006, Parletta ym. 2016). Suomalaisten lasten ja nuorten seerumin EPA-pitoisuus on keskimäärin vain yksi prosentti (1 %, vaihtelu 0,2–3 %, keskiarvoa korkeammat lukemat yleensä vain kalaöljyn käyttäjillä), kun se on Japanissa noin 5 %. Suomesssa omega-6/omega-3-suhde on erittäin korkea johtuen rypsiöljyn runsaasta ja rasvaisen kalan vähäisestä saannista.

Aivoissa on DHA:ta paljon enemmän kuin EPAa (14:1). DHA:lla täytyy siis olla tärkeitä tehtäviä aivoissa. Sitä on kaikkien aivosolujen kalvojen fosfolipideissä, josta PLA2-entsyymi (fosfolipaasi A2) kuitenkin irrottaa sitä, erityisesti niillä ihmisillä, joilla on ADHD-, autismi-, masennus- tai skitsofreniageeni. Skistofreenikoiden aivojen rasvahapoista ja niiden epätasapainosta on vastikään saatu uutta tietoa (McNamara ym. 2007). Terveidenkin aivojen DHA-varaston puoliintumisaika on noin kuukausi, ja päivittäin 2–8 % aivojen DHA:sta korvataan ravinnosta saatavilla rasvahapoilla. Ravinnon ja ravintolisien rasvahappojen laatu määrää sen, millä solukalvojen rasvahapot korvataan. Jos ravinnossa ja veressä on yli 3 kertaa enemmän omega-6:ta kuin omega-3:a, solukalvot jäykistyvät ja synapsit toimivat huonosti. Solukalvosta irronnut tyydyttymätön rasvahappo (esim. DHA) voi toimia monella tavalla:

  1. ns. toisen käden viestimolekyylinä, joka kuljettaa tietoa synapsissa (kuva alla)
  2. muuntua tulehdusta estäväksi dokosanoidiksi, neurorotektiini D1:ksi
  3. tuhoutua -oksidaatiossa tai peroksidaatiossa, jolloin syntyy myrkyllisiä vapaita radikaaleja
  4. kiinnyttyä takaisin solukalvoon asyylitransferaasin avulla.

Kuva: Solukalvon fosfolipidimolekyyli sisältää fosforia (sininen pallo) ja kaksi rasvahappohäntää, joista vasemmanpuoleinen on tyydytetty ja oikeanpuoleinen (Sn2-asemassa) tyydyttymätön. Se irtoaa herkästi.

Mitä hapettuville DHA-molekyyleille tapahtuu?
Kuten yllä olevasta kuvasta nähdään, DHA:sta voi syntyä joko aivoja suojaavia yhdisteitä (prostaglandiineja ja dokosanoideja) tai hermosoluille myrkyllisiä yhdisteitä, vapaita radikaaleja ja F4-isoprostaaneja, joilla voi olla tuhoisa vaikutus aivojen viestintäverkostolle. DHA:n kohtaloon vaikuttaa suuresti se, onko aivoissa läsnä riittävästi antioksidantteja, esimerkiksi karnosiinia. Karnosiini on erinomainen aivoja suojeleva valkuaisaine, jota on lihassa ja ravintolisissä.

Arakidonihaposta (AA) syntyvät F2-isoprostaanit ovat koholla raskausmyrkytyksessä eli pre-eklampsiassa (väitöskirja). Pre-eklampsiassa virtsan isoprostaanien pitoisuus on 5-kertainen normaaliin verrattuna ja antioksidanttien nauttiminen vähentää sitä kolminkertaisesti. Nämä uudet havainnot puoltavat ehdottomasti E-EPAn ja antioksidanttien suosittamista kaikille raskaana oleville naisille. E-EPA tuottaa elimistössä "hyviä" F3-isoprostaaneja, jotka ovat F2:n vastavaikuttajia ja suojaavat siten myös äidin sydäntä.

Haitallisten DHA:n aineenvaihduntatuotteiden syntyä voidaan ehkäistä ja hillitä nauttimalla ravintolisänä karnosiinia. Se ehkäisee vapaiden radikaalien ja neurotoksisten yhdisteiden syntyä (Kohen ym. 1988).

Lue lisää isoprostaaneista ja isofuraaneista

DHA:n merkitys ja toiminta synapsien kalvoilla
DHA:ta kertyy fosfoseriinin ja fosfatidyylietanoliamiinin fosfolipideihin. DHA:n puutteessa siis fosfoseriinin toiminta kärsii, mikä heikentää muistia ja muuta fyysistä suorituskykyä. Puute voi korostaa erilaisten geenivirheiden ilmentymistä. DHA:lla on siis tärkeä tehtävä signaalien siirrossa toimivissa kalvoproteiineissa. Ne säätävät myös monien hermovälittäjäaineiden tuotantoa ja toimintaa (serotoniinin, dopamiinin, asetyylikoliinin jne). DHA:ta saadaan ravinnosta ja ravintolisistä ja elimistö tekee sitä EPAsta. Runsas yksipuolinen DHA:n saanti vähentää lihasten karnosiinin pitoisuutta, osoittaa uusi tutkimus.


Omega-3:t raskaus- ja imetysaikana

DHA on tärkeä rasvahappo odottaville äideille ja lapsille. DHA osallistuu aivoissa moniin elintärkeisiin toimintoihin:

  1. neurogeneesiin eli uusien hermosolujen ja synapsien syntyyn, etenkin lapsuudessa, nuoruudessa ja tapaturmien ja aivoinfarktin jälkeen
  2. neuroblastien migraatioon (liikkumiseen)
  3. neuronien aksonien myelinisaatioon
  4. hermokasvutekijän (BNDF) tuotantoon
  5. neuronien erilaistumiseen ja haaroittumiseen.

Omega-3:t vaikuttavat syntaksiinien kautta aivoissa

Ihmisen syntymän aikoihin DHA:ta kertyy eritoten neuronien kärkiosiin, jotka muodostavat synapseja muiden neuronien kanssa. DHA:n riittävä saanti on välttämätöntä sikiökaudella ja varhaislapsuudessa, sillä puute lisää neuropsykiatristen häiriöiden riskiä. Raskauden viimeisellä kolmanneksella (26–40 viikolla) DHA:ta kertyy sikiön aivoihin 14,5 mg päivässä ja tuo määrä otetaan äidin verestä (ja aivoista). Vastasyntyneen aivojen rasvahapoista DHA:ta on noin 9 %, ja osuus lisääntyy vähitellen aina 20. ikävuoteen asti, kunnes se saavuttaa 13,5 % osuuden.

Keskosilla (ennen 33. raskausviikkoa syntyneillä) on aivoissa 40 % normaalia vähemmän DHA:ta, mikä kertoo, että normaalisti DHA:ta siirtyy runsaasti sikiön aivoihin raskauden lopulla. Keskosilla on muita useammin erilaisia hermostollisia häiriöitä DHA:n puutteen takia. Harmaata ainesta on tavallista vähemmän aivokuoressa ja striatumissa. Mantelitumake (amygdala, joka säätää tunteita) ja aivoturso (hippokampus, eli oppimiskeskus) ovat tavallista pienempiä ja aivojen valkeaa ainesta on myös vähän. Vielä ei tiedetä tarkoin, kuinka hyvin näitä poikkeavuuksia voidaan korjata syntymän jälkeen annetulla kalaöljyllä. Tähän mennessä julkaistut tutkimukset kuitenkin puoltavat kalaöljyn antoa lapsille.

Kuva: Odottavan äidin veriplasman DHA-rasvahapon pitoisuus alenee raskauden edetessä. Kestää jopa 3 vuotta synnytyksen jälkeen, ennen kuin äidin varastot täyttyvät ennalleen. WHO suosittelee raskaana oleville naisille 2,6 grammaa kalaöljyä päivässä. Elimistö osaa valmistaa DHA:ta tarpeensa mukaan EPA-rasvahaposta.

Raskauden aikana äidin ja sikiön yhteinen omega-3:n päivittäinen tarve on niin suuri, ettei tavallisesta ruoasta ole käytännössä mahdollista saada riittävästi sekä äidin että lapsen tarpeisiin. Maailman Terveysjärjesto WHO suosittaa odottaville ja imettäville äideille kalaöljyä ruoan lisänä. Valmisteen on syytä olla puhdas kaikista ympäristömyrkyistä. Aivokuvauksissa on todettu, että naisen aivot surkastuvat tilapäisesti raskauden aikana.

Vastasyntynyt saa DHA:ta äidinmaidosta. Sen DHA-pitoisuus vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon äiti saa ravinnosta tai ravintolisistä EPAa ja DHA:ta. Kasviöljyn (esim. rypsiöljyn) omega-3 (ALA) muuntuu huonosti äidin maksassa EPAksi ja siitä edelleen DHA:ksi. Runsaskaan kasviöljyn tai omega-3-pitoisten levitteiden nauttiminen ei lisää äidinmaidon DHA-pitoisuutta. Tämä tieto on varmaankin pettymys niille, jotka uskovat rypsiöljyn ja levitteiden omega-3-mainontaan.

Äidinmaidon DHA-pitoisuus on eri maissa erilainen sen mukaan, kuinka paljon äidit syövät kalaa: Japanissa pitoisuus (äidinmaidon kaikista rasvoista) on 1,1 %, mutta USAssa vain 0,17 %. En ole löytänyt tietoja Suomesta, mutta se lienee pieni, sillä suomalaiset saavat kaikista omega-3-rasvahapoistaan vain 20 % kalasta ja loput 80 % rypsiöljystä ja levitteistä, eikä sen omega-3 siirry äidinmaitoon. Jos vauva saa kovin vähän äidinmaidossaan DHA:ta, jäävät lapsen älykkyysosamäärä, motoriikka, kyky oppia ja ratkaista ongelmia heikoiksi. Perinataalinen (pian synnytyksen jälkeen) DHA:n puute voi muuttaa vauvan BNDF:n, serotoniinin, dopamiinin ja muiden hermovälittäjäaineiden tuotantoa, mikä heikentää hermoimpulssien kulkua synapseissa ja aivojen viestintäverkostoissa. DHA:n puutos onkin yleistä ADHD:ssa, lukivaikeudessa, masennuksessa, paniikkihäiriöissä ja skitsofreniassa. Myös änkyttäjillä on todettu DHA:n puutetta.

Lapsen DHA:n puute kuvattiin ensimmäisen kerran lääketieteessä niinkin myöhään kuin 1982. Kysessä oli 6-vuotias tyttö, joka oli puoli vuotta leikkauksen jälkeen sairaalassa letkuruokinnassa. Ravintonesteestä puuttui ALAa, ja sen vuoksi tytön DHA-pitoisuus laski 17 %. Hänen ihonsa kuivui, tuli ihottumaa ja neurologisia puutosoireita, näköhäiriöitä, neuropatiaa ja psyykkisiä häiriöitä. Kun puutos huomattiin ja hänelle annettiin runsaasti ALAa sisältävää erikoisravintoa, lisääntyi DHA-pitoisuus ja oireet hävisivät.

Lapsen aivojen DHA:n puutteen (70 %:sta 100 %:iin) korjaus ravitsemuksen keinoin vie vähintään 8–12 viikkoa. Silmän verkkokalvon DHA-puutteen korjaamiseen kokonaan voi kulua jopa kolme vuotta. DHA-pitoisuuden noustessa alenevat DHA, DPA/DHA ja AA/DPA. Aivojen eri osien DHA-puute korjaantuu eri tahtiin, hitaimmin toipuvat etuaivolohko ja aivotursot (hippokampus). Uuden englantilaisen kaksoissokkotutkimuksen mukaan DHA-valmiste näyttää auttavan ainakin osaa ADHD:tä potevista laspsista (Richardson ym. 2012).

Kaavakuva synapsista ja siinä vaikuttavista välittäjäaineista ja rasvahapoista (EPA ja DHA). Glu=glutamaatti (välittäjäaine), EPA ja DHA osallistuvat signaalien kulkuun syntaksiinien ja syntubuliinien välityksellä. Kalaöljy edistää neurogeneesiä ja synaptogeneesiä ja tehostaa serotoniinin ja muiden välittäjäaineiden eritystä presynaptisissa hermopäätteen rakkuloissa. E-EPA on kalaöljyistä tehokkainta mielenterveydelle; se on antidepressiivinen, antipsykoottinen ja anti-inflammatorinen yhdiste. Tutkimusten mukaan E-EPA ehkäisee myös stressiä ja muistin heikkenemistä.

Suomalaisten lasten omega-6- ja omega-3-rasvahappojen saanti ei ole tasapainossa, kuten Jyväskylän yliopistossa tehdyistä verianalyyseistä käy ilmi (linkki alla). Se on omiaan johtamaan tuhoisaan arakidonihappokaskadiin. Siksi kouluterveydenhuollon tulisi kiireesti alkaa mitata lasten AA/EPA-suhdetta ja hoitaa se tarvittaessa kuntoon, tasolle 1,5–3:1. Ellei koulu tee sitä, voivat vanhemmat teettää tutkimuksen yksityisessä laboratoriossa. Tulosten perusteella voidaan räätälöidä kullekin lapselle yksilöllisesti oikea kalaöljyn annostelu.

Suosittelen kaikille raskaana oleville ja imettäville äideille ja lapsille pienestä pitäen joko EPA+DHA- tai EPA-pitoisia kalaöljyvalmisteita ruoan lisänä. Ne turvaavat äidin ja lapsen terveyttä pitkälle tulevaisuuteen.

Kuva länsimaalaisen ja japanilaisen ruokavalion vaikutuksesta solukalvoon. Länsimaissa syödään kalaa 1/5 Japaniin verrattuna. Ero näkyy solukalvojen rakenteissa ja toiminnoissa. Japanilaisten kalvot tuottavat "hyviä" 3-sarjan prostaglandiineja ja tromboksaaneja, länsimaisten vastaavia "pahoja". Ne saavat aikaan piilevää tulehdusta ja erilaisten geenivirheiden ilmentymisen. Japanissa AA/EPA-suhde on keskimäärin alle 1:1, Suomessa 7:1. Kuva: psykiatri Joseph. R. Hibbeln.

Alla on aiheesta ajankohtaista kirjallisuutta. Saat mielellään tulostaa artikkeleita mukaan seuraavalle lääkärin vastaanotolle ja kysyä, joko lääkärisi tuntee nämä tutkimukset.

Messamore E, Almeida DM, Jandacek RJ, McNamara RK. Polyunsaturated fatty acids and recurrent mood disorders: Phenomenology, mechanisms, and clinical application. Review. Progress in Lipid Research 2017 April; 66:1–13. doi: 10.1016/j.plipres.2017.01.001.
Berger G. Comments on Bozzatello et al. Supplementation with Omega-3 Fatty Acids in Psychiatric Disorders: A Review of Literature Data. J. Clin. Med. 2016, 5, 67. Journal of Clinical Medicine. 2016 Aug 3;5(8). pii: E69. doi: 10.3390/jcm5080069.
Shen J, Hafeez A, Stevenson J, et al. Omega-3 Fatty Acid Supplement Prevents Development of Intracranial Atherosclerosis. Neuroscience. 2016 Aug 11. pii: S0306-4522(16)30376-1. doi:10.1016/j.neuroscience.2016.08.013.
Nobre ME, Correia AO, Mendonça FN, et al.Omega-3 Fatty Acids: Possible Neuroprotective Mechanisms in the Model of Global Ischemia in Rats Journal of Nutrition and Metabolism. Volume 2016 (2016), Article ID 6462120, 13 pages Full Free Text
Parletta N, Niyonsenga T, Duff J. Omega-3 and Omega-6 Polyunsaturated Fatty Acid Levels and Correlations with Symptoms in Children with Attention Deficit Hyperactivity Disorder, Autistic Spectrum Disorder and Typically Developing Controls. PLoS One. 2016 May 27;11(5):e0156432. doi: 10.1371/journal.pone.0156432. eCollection 2016. Free Full Text
van der Wurff IS, von Schacky C, Berge K, Zeegers MP, Kirschner PA, de Groot RH. Association between Blood Omega-3 Index and Cognition in Typically Developing Dutch Adolescents. Nutrients. 2016 Jan 2;8(1). pii: E13. doi: 10.3390/nu8010013.
Free Full Text pdf
Song TJ, Cho HJ, Chang Y, et al. Low Plasma Proportion of Omega 3-Polyunsaturated Fatty Acids Predicts Poor Outcome in Acute Non-Cardiogenic Ischemic Stroke Patients. Journal of Stroke. 2015 May;17(2):168-76. doi: 10.5853/jos.2015.17.2.168. Free Full Text
Mason RP, Jacob RF. Eicosapentaenoic acid inhibits glucose-induced membrane cholesterol crystalline domain formation through a potent antioxidant mechanism.
Biochimiva and Biophysica Acta. 2015 Feb;1848 (2) 502–509 doi: 10.1016/j.bbamem.2014.10.016. Free Full Text
Dubnov-Raz G, Khoury Z, Wright I, et al. The effect of alpha-linolenic acid supplementation on ADHD symptoms in children: a randomized controlled double-blind study. Frontiers in Human Neuroscience. 2014 Oct 7;8:780. doi: 10.3389/fnhum.2014.00780. eCollection 2014.

Larrieu T, Hilal LM, Fourrier C, et al. Nutritional omega-3 modulates neuronal morphology in the prefrontal cortex along with depression-related behaviour through corticosterone secretion. Translational Psychiatry (2014) 4, e437; doi:10.1038/tp.2014.77 Published online 9 September 2014 Full Free Text pdf
Raine A, Portnoy J, Liu J, Mahoomed T, Hibbeln JR. Reduction in behavior problems with omega-3 supplementation in children aged 8-16 years: a randomized, double-blind, placebo-controlled, stratified, parallel-group trial. Journal of Child Psychology and Psychiatry. 2014 Aug 22. doi: 10.1111/jcpp.12314.
Fish oil linked to structural changes in the brain: Human data. Nutraingredients.com 15.7.2014
Daiello LA, Gongvatana A, Dunsinger S, et al. Association of fish oil supplement use with preservation of brain volume and cognitive function. Alzheimer's & Dementia: The Journal of the Alzheimer's Association. Published online 20 June 2014. Abstract
Wang J, Shi Y, Zhang L, et al. Omega-3 polyunsaturated fatty acids enhance cerebral angiogenesis and provide long-term protection after stroke. Neurobiology in Disease. 2014 Apr 29. pii: S0969-9961(14)00103-X. doi: 10.1016/j.nbd.2014.04.014.
Narendran R, Frankle WG, Mason NS, Muldoon MF, Moghaddam B (2012) Improved Working Memory but No Effect on Striatal Vesicular Monoamine Transporter Type 2 after Omega-3 Polyunsaturated Fatty Acid Supplementation. PLoS ONE 7(10): e46832. doi:10.1371/journal.pone.0046832 Free Full Text pdf
Richardson AJ, Burton JR, Sewell RP, et al. Docosahexaenoic Acid for Reading, Cognition and Behavior in Children Aged 7–9 Years: A Randomized, Controlled Trial (The DOLAB Study). PLoS ONE 2012; 7(9): e43909. doi:10.1371/journal.pone.0043909 Free Full Text
Simopoulos AP. Evolutionary Aspects of Diet: The Omega-6/Omega-3- Ratio and the Barin. Molecular Neurobiology. 2011 Jan 29. PubMed
McNamara RL. Brain PUFAs and Psychiatric Disorders: A New Role for Neuroimaging. Fats of Life 2010 Dec.

Omega-3 Fatty Acids Modulate Initiation and Progression of Neurodegenerative Disease. Fats of Life 2010 Dec.

Song C, Zhang XY, Manku M. Increased phospholipase A2 activity and inflammatory response but decreased nerve growth factor expression in the olfactory bulbectomized rat model of depression: effects of chronic ethyl-eicosapentaenoate treatment. J Neurosci. 2009;29(1):14-22. Free Full Text

Dinan T, Siggins L, Scully P, O’Brien S, Ross P, Stanton C. Investigating the inflammatory phenotype of major depression: Focus on cytokines and polyunsaturated fatty acids. Journal of Psychiatric Research 2009;43:471-476. Fats of Life

Peet M. Omega-3 polyunsaturated fatty acids in the treatment of schizophrenia. The Israel Journal of Psychiatry and Relatated Sciences. 2008;45(1):19-25. Review. Free Full Text