Karpalo (isokarpalo)

Karpalo on vakiinnuttanut asemansa naisten toistuvien virtsatietulehdusten täydentävänä hoitona meillä ja muualla. Urologien ja infektiotautilääkäreiden ammattilehdet julkaiset jatkuvasti uusia tutkimuksia ja katsauksia, jotka puoltavat uutteen käyttöä. Karpalouute sisältää tulehdussytokiineja vaimentavia yhdisteitä, joiden ansiosta se ehkäisee ja jarruttaa myös useimpia kroonisia sairauksia, kuten diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja, hammasmätää ja jopa syöpää.

Etelä-Suomen karpalo on isokarpaloa (Vaccinium oxycoccus L.), kun taas Pohjois-Suomen karpalo on pienempää pikkukarpaloa (Vaccinium microcarpum), joka tulee toimeen isokarpaloa niukkaravinteisimmilla, kuivemmilla ja happamammilla kasvupaikoilla. Pikkukarpalo kasvaa nevojen lisäksi rämeillä.

Karpalonmarjat ovat maukkaita myös syksyllä heti ensimmäisten pakkasten jälkeen, jolloin niiden sokeripitoisuus on suurentunut ja happamuus vähentynyt. Karpaloa käytetään marjakeittoihin, kiisseleihin, hyytelöihin, mehuihin ja siitä tehdään teetä. Vitamiini-, kivennäis- ja hivenainepitoisuuksiltaan karpalo vastaa puolukkaa. Pikkukarpalossa on enemmän C-vitamiinia. Karpaloiden säilöntä on helppoa, sillä ne sisältävät bentsoehappoa. Karpaloa säilötään pakastamalla, survomalla, keittämällä ja mehujuomana. Karpaloa lisätään muihinkin marjajuomiin täydentämään niiden aromia. Alkoholiteollisuus on käyttänyt karpaloa kautta aikojen väkevissä viineissä ja likööreissä. Venäläisissä vodkajuomissa se on yleisin marja. Karpaloa käytetään maun ja värin antajana myös katkeroissa.

Isokarpalo lääkeyrttinä

Karpalomehu on sellaisenaan terveellistä, mutta tutkimusten mukaan koehenkilöt eivät yleensä suostu käyttämään sitä riittävän pitkiä aikoja säännöllisesti, sillä mehu tulisi juoda sokeroimattomana. Karpalouutteesta valmistetuilla kapseleilla on täsmällisiä hoitovaikutuksia ja vaikuttavien ainesosien määrää voidaan annostella täsmällisemmin. Kapseleilla ei ole mitään haittavaikutuksia.

Karpalouute ehkäisee ruokatorven syöpää

Karpalon antibioottisia vaikutuksia on tutkittu erittäin paljon (ks kirjallisuusluettelo). L ääkelaitoksen ylilääkäri Anna-Liisa Enkovaara suosittaa karpalotuotteita naisten virtsatietulehdusten ehkäisyyn ja täydentävään hoitoon. Karpalouute estää E. colin ja P. mirabiliksen kasvua ja amerikkalaisen tutkimuksen mukaan myös Hemofilus influenzae -bakteeria, joka aiheuttaa usein lasten hengitystie- ja korvatulehduksia. Karpalon vaikuttavat aineet lamaavat bakteerin hapsut.

Marjoista valmistettu uute sisältää C-vitamiinia, orgaanisia happoja (mm. bentsoe-, omena- ja sitruunahappoa), hedelmäsokeria (fruktoosia) ja flavonoideihin kuuluvia proantosyanidiineja. Karpalossa on siis erittäin runsaasti terveyttä edistäviä aineita.

Karpalosta on eristetty seuraavat syöpää ehkäisevät yhdisteet:

  • resveratroli eli res (1,07-1.56 nmol/g) (21)
  • seitsemän eri flavonoidia (kversetiini, myrisetiini, 3-O-glykosideja,
  • (-)-epicatekiini, (+)-catekiini, ja sekä gallocatekiinin että epigallocatekiinin dimeerejä (22)
  • oligomeerisiä proantosyanidiineja (22)

Helsingin yliopiston elintarvikekemian osastolla tutkittiin kesällä 2001, miten tehokkaasti metsämarjojen sisältämät antioksidantit kykenivät estämään pahan LDL-kolesterolin hapettumista (härskiintymistä). Mustikka, mustaherukka ja vadelma estivät 97%:sesti ja karpalo ja lakka 96%:sesti LDL-partikkelin hapettumisen. Kolesterolin tiedetään tukkivan verisuonia vain hapettuneessa muodossaan, joten sen härskiintymisen esto pitää kolesterolin vaarattomana. Karpalouute on siis tehokasta myös sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa (1, 29).

Erään tutkimuksen mukaan karpalopuutteen ainesosat estävät TNF-alfaa ja sen stimuloimaa interleukiini 8:n (IL8:n) tuotantoa ja sen aiheuttamaa angiogeneesiä. IL8:aa kutsutaan myös syöpägeeniksi. Karpalouutetta voidaan siis suositella syöpätautien ehkäisyyn ja täydentävään hoitoon.

Sydämen suojaksi

Wisconsin-Madison -yliopiston tutkijat raportoivat huhtikuussa 2005 Congress of the International Union of Physiological Sciences -kongressissa että karpalomehun anto yli 6 kk:n ajan koe-eläimille paransi valtimoiden joutavuutta ja siten verenkiertoa. He suosittavat karpaloa sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn ja hoitoon, kertoo Uutistoimisto UPI.

Uusi tutkimus vahvistaa, että karpalomehu voi ehkäistä diabetesta sekä sydän- ja verisuonitauteja (Novotny ym. 2015).

Suojaa hampaita

Uusi tutkimus kertoo, että karpalo estää hammasmätää ja hampaiden reikiintymistä (lue lisää).

Virtsatietulehdusten ja inkontinenssin hoito: tiede tukee kansanlääkintätietoutta

Amerikan lääkärilehdessä (JAMA) julkaistun tutkimuksen mukaan naisten hormonihoito ei suinkaan paranna virrsan karkailua (inkontinessia), kuten on uskottu, vaan pahentaa sitä. Karpaloa voidaan siis suositella suojaksi hormonihoidon haittoja vastaan.

Pohjoismaissa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä on käytetty kansanlääkinnässä karpaloa virtsatie- ja munuaistulehdusten hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Vanha kansa tiesi, että karpalo ehkäisee myös keripukkia, vähentää vilustumisen riskiä ja hoitaa vähähappoista vatsaa. Elias Lönnrot suositteli 1860-luvulla karpaloa kuumelääkkeeksi. Lasten suussa esiintyvän sienitaudin, sammaksen, hoitoon on käytetty murskattua karpaloa.

Saksalaiset tutkijat havaitsivat jo 1800-luvulla, että karpalo sisältää hippurihappoa, joka vastustaa virtsateissä asustavia bakteereita. Karpalomehun käyttö virtsatietulehdusten hoidossa yleistyi 1920-luvulla, jolloin lääkärit totesivat, että karpalo tekee virtsan happamaksi, jolloin tulehdusta aiheuttava kolibakteeri (Eschericia coli) ei viihdy virtsateissä. Antibioottien keksimisen jälkeen karpalomehun käyttö jäi pois muodista, mutta nykyaikaisin menetelmin tehdyt pätevät tutkimukset ovat osoittaneet, että karpalo on todellakin tehokas virtsatieinfektioiden ehkäisyssä ja täydentävässä hoidossa (31).

Nyt tiedetään, ettei karpalon teho bakteereihin johdukaan pelkästään happamuudesta, vaan karpalon sisältämistä kemiallisista yhdisteistä, jotka lamaavat bakteerien pinnalla olevia hapsuja (fimbrioita), joiden avulla bakteerit kiinnittyvät virtsarakon ja virtsajohtimen seinämään (2-8). Hapsut erittävät kemiallisia yhdisteitä, adhesiineja, joiden avulla bakteerit tarttuvat limakalvon pinnalla oleviin reseptoreihin ja asettuvat taloksi. Karpalon tanniinit ja proantosyanidiinit lamaavat hapsut, eivätkä bakteerit saa otetta rakon tai virtsateiden limakalvosta eivätkä kykene lisääntymään siinä. Kun samalla juodaan runsaasti nestettä, huuhtoutuvat bakteerit pois virtsan mukana. Myös fruktoosi eli hedelmäsokeri estää kolibakteerien kiinnittymistä virtsateiden limakalvoille. Toistuvista rakkotulehduksista kärsivillä naisilla bakteerit kehittävät erityisen kyvyn kiinnittyä rakon seinämään, joten karpalomehun tai -kapseleiden säännöllinen käyttö on silloin paikallaan (2-9).

Karpalon tietyt ainesosat (C-vitamiini, proantosyanidiinit) toimivat myös antioksidantteina ja lievittävät tulehdusreaktioita. Karpalo raikastaa virtsan tuoksua ja lievittää virtsan pidätyskyvyttömyyttä eli inkontinenssia. Tieteellisissä tutkimuksissa hoitoa on yleensä jatkettu vähintään puoli vuotta, jolloin on saatu hyvä vaikutus. Virtsatietulehduksen hoitoon tarvitaan yleensä antibioottihoito. Karpaloa (ja maitohappobakteereita) voi hyvin käyttää täydentävänä hoitona.

Tieteellinen näyttö vakuuttaa kriitikotkin

Akuutteja virtsatieinfektioita ei voida hoitaa pelkästään karpalolla, koska sen vaikutustapa on tähän liian hidas. Potilas tarvitsee antibioottikuurin, mutta karpaloa kannattaa käyttää täydentävänä hoitona. Sen sijaan toistuvien ja kroonisten infektioiden ehkäisyssä ja tukihoidossa karpalolla näyttää olevan yksinkin hoitovaikutus. Näissä infektioissa virtsateissä on runsaasti bakteereita, mutta oireet ovat lieviä tai niitä ei ole. Tieteellisesti pätevää näyttöä karpalon tehosta yrttilääkkeenä virtsatietulehdusten hoidossa alettiin saada 1990-luvulla Israelista ja Yhdysvalloista. Kansanlääkintätietoa vahvistavia raportteja on julkaistu monissa arvovaltaisissa lääkärilehdissä (katso kirjallisuusviitteet lopussa). PubMed-tietokannassa on tällä hetkellä 78 julkaisua hakusanoilla cranberry; urinary.

Amerikan lääkärilehden (JAMA19.6.2002) mukaan karpalomehu estää 80 %:sesti patogeenisten bakteerien kiinnittymisen virtsarakkoon ja virtsateiden seinämiin. Karpalo tepsii jopa antibiooteille vastustuskykyisiin bakteereihin (28).

Urologi A. Stothers esitti Yhdysvaltain urologiyhdistyksen (American Urological Association) vuosikokouksessa 2.7.2001 tulokset 150 naisen satunnaistetusta tutkimuksesta, joka täyttää tieteen kovimmatkin kriteerit. Toistuvista virtsatieinfektioista kärsineet naiset jaettiin kolmeen ryhmään, jotka saivat joko lumelääkettä (plaseboa), karpalomehua tai karpalotabletteja. Vuoden hoidon jälkeen kävi ilmi, että sekä karpalomehu että -tabletit olivat vähentäneet merkittävästi rakkotulehduksia. Lumehoitoa saaneilla naisilla esiintyi yli kaksi kertaa useammin rakkotulehduksia kuin karpaloa saaneilla (12).

Sama tutkimus julkaistiin heinäkuussa 2002 Kanadan urologilehdessä. Siinä Stothers toteaa, että karpalotabletit olivat kaikkien tehokkain ja kustannusten ja hyödyn kannalta edullisin vaihtoehto (30). Samaa mieltä ovat monet muutkin tutkijat (31).

Amerikan lääkärilehdessä (JAMA) oli jo vuonna 1994 julkaistu ensimmäinen satunnaistettu kaksoissokkotutkimus karpalon vaikutuksesta krooniseen virtsatieinfektioon 153 naisen aineistossa. Tutkimus tehtiin maineikkaassa Harvardin yliopistossa. Potilaat olivat keskimäärin 78,5-vuotiaita vanhainkodin asukkaita, joiden keskuudessa toistuvat rakkotulehdukset olivat yleisiä. Puolet heistä sai puolen vuoden ajan juoda 3 desilitraa karpalomehua ja puolet saman makuiseksi tehtyä lumemehua. Kumpikin mehu sisälsi saman verran C-vitamiinia, jotta sen mahdollinen vaikutus bakteereihin olisi sama molemmissa ryhmissä. Valemehusta puuttuivat karpalon tanniinit ja flavonoidit. Karpalomehua juoneiden bakteeritulehdukset vähenivät 58%. Karpalomehua juoneiden ryhmässä vain 15%:lle kehittyi märkäinen rakkotulehdus, kun sitä vastoin verrokkiryhmässä siihen sairastui 28% tutkituista. Tutkijat selvittivät lisäksi laboratoriossa, kuinka karpalomehu vaikuttaa bakteereiden kiinnittymiseen virtsarakon sisäpintaan. Koe toistettiin 13 kertaa, ja joka kerta karpalomehu esti kiinnittymisen, mutta lumemehu ei (13).

Oulun yliopiston tutkimuksessa karpalo- ja puolukkamehun juominen vähensi virtsatietulehdusten esiintymistä 150 naisen tutkimuksessa (14). Osa naisista sai maitohappobakteereita juomana, mutta ne eivät yksinään olleet aivan yhtä tehokkaita rakkotulehdusten ehkäisyssä. Kyseessä oli ns. avoin tutkimusasetelma, jossa ei ollut plaseboryhmää, joten sen tulokset ovat vain suuntaa-antavat. Tutkimus on luettavissa kokonaisuudessaan sähköisesti British Medical Journalista (ks. kirjallisuusluettelo kohta 14).

Ikääntyvien tulehdustauteihin erikoistunut amerikkalainen tohtori Kevin P. High suosittelee karpaloa ikääntyville naisille virtsatieinfektioiden torjuntaan. Hänen mukaansa myös E-vitamiini, seleeni ja sinkki ovat erittäin tärkeitä lisäravinteita, jotka lisäävät vastustuskykyä erilaisia infektiotauteja vastaan (18).

Eräässä tutkimuksessa karpalomehulla ei näyttänyt olevan vaikutusta virtsatieinfektioihin lapsilla, joita jouduttiin neurogeenisen rakon vuoksi katetroimaan toistuvasti (14). Karpalokaan ei siis ole kaikki voipainen kaikissa tapauksissa. Lisää tutkimuksia tarvitaan ja niitä onkin tekeillä, muun muassa Suomessa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus ja Helsingin yliopisto tekevät parhaillaan yhteistyötä, jonka ensimmäisiä kliinisiä tuloksia odotetaan. Cohcranen kriittinen tutkimuslaitos on käynyt läpi helmikuuhun 2003 mennessä julkaistut satunnaistetut kliiniset tutkimukset. Kaksi huolelisesti toteutettua tutkimusta puoltaa karpalon käyttöä, joskin lisää hyviä tutkimuksia kaivataan, sanoo laitos. Vuonna 2008 Dundeen yliopisot osoitti, että karpalouute ehkäisee virtsatietulehdusten uusimista yhtä tehokkaasti kuin yleisesti käytetty antibiootti trimetopriimi (Suomessa Trimex).

Karpalouute yhtä tehokasta kuin antibiootti

Selkäydinvammaisten virtsatietulehdukset

Virtsatietulehdukset ovat selkäydinvammaisten jatkuvana riesana, koska he joutuvat pitämään virtsakatetria, jota myöten rakkoon pääsee bakteereita. Tuore urologian alan lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että karpalotuotteista voi olla hyötyä myös näissä tapauksissa. Tutkimus tehtiin Kööpenhaminan halvauspotilaita (para-ja -tetraplegikkoja) hoitavassa neurotieteiden keskuksessa (20). Toinen, amerikkalainen tutkimus sitä vastoin oli ei-positiivinen.

Annostelu

Tutkimusten mukaan riittävä karpalouuteannos on 300-400 mg kahdesti päivässä, mikä vastaa ¼ - ½ litraa karpalomehua. Tutkijat suosittavat juomaan karpalomehun mieluiten sokeroimattomana.

Turvallisuus

Karpalo - mehuna tai kapselina - on täysin turvallista aikuisille ja lapsille. Myös raskaana olevat ja imettävät naiset voivat huoletta käyttää niitä. Karpalonmehu ja -uute voi kuitenkin lisätä tiettyjen lääkeaineiden eritystä munuaisten kautta virtsaan ja siten vähentää niiden tehoa. Tällaisia lääkkeitä ovat kaikki heikosti emäksiset valmisteet kuten antidepressantit (mielialalääkkeet) ja särkylääkkeet.

Verenohennuslääkkeenä käytetty varfariini (esim. Marevanin) reagoi monen muun lääkeen ja myös karpalon sisältämien yhdisteiden kanssa siten, että lääkkeen teho lisääntyy. Siksi karpalomehua tai -valmisteita ei suositella varfariinin käyttäjille. Ilman varfariinia karpalo ei ohenna verta. Myös uudet masennuslääkkeet lisäävät varfariinin tehoa, mutta mäkikuisma taas heikentää sitä.

Munuaiskivistä kärsineiden voi olla syytä välttää karpalovalmisteita, sillä karpalo sisältää varsin runsaasti oksalaattia. Oksalaatti on yleisin virtsakivien ainesosa. Urologian alan lehdessä julkaistiin äskettäin asiaa selvittänyt koe (15), jossa viisi tervettä vapaaehtoista henkilöä nautti karpalotabletteja viikon ajan. Niiden havaittiin lisäävän koehenkilöiden virtsan oksalaattipitoisuutta. Samalla tosin myös kaliumin ja magnesiumin pitoisuus lisääntyi, ja niiden molempien tiedetään sitovan oksalaatin tehottomaan muotoon ja siten ehkäisevän munuaiskivien muodostusta. Tutkijat kiinnostuivat selvittämään asiaa sen jälkeen, kun urologian klinikkaan oli tullut yksi munuaiskivipotilas käytettyään karpalovalmisteita.

Maitohappobakteerit avuksi

Akuuttia virtsatieinfektioa hoidetaan tavallisesti antibioottikuurin avulla. Antibiootit kuitenkin tappavat sekä pahat bakteerit että myös hyviä, elimistölle välttämättömiä maitohappobakteereita (lactobacilli). Silloin emättimessä alkaa kasvaa ylimäärin kolibakteereja. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että antibioottikuurit itse asiassa lisäävät toistuvien virtsatieinfektioiden vaaraa.

Maitohappobakteerit
-alentavat pH:ta
-estävät E. colin kasvua
-tuottavat vetyperoksidia, joka tekee ympäristön infektiobakteereille vihamieliseksi.

Maitohappobakteerit vähentävät virtsatieinfektion riskiä, joten niitä kannattaa ottaa antibioottikuurin aikana ja muulloinkin, jos on taipumusta infektioihin.

Novotny JA, Baer DJ, Khoo C et al. Cranberry juice consumption lowers markers of cardiometabolic risk, including blood pressure and circulating C-reactive protein, triglyceride, and glucose concentrations in adults. Journal of Nutrition. 2015 Jun;145(6):1185-93. doi: 10.3945/jn.114.203190.
1. Kähkönen MP, Hopia AI, Heinonen M: Berry phenolics and their antioxidant activity. J Agric Food Chemistry 2001:49(8):4076-92 (Medline)
2. Sobota AE. Inhibition of bacterial adherence by cranberry juice: Potential use for the treatment of urinary tract infections. J Urol. 1984;131:1013–1016. (Medline)
3. Schmidt DR, Sobota AE. An examination of the anti-adherence activity of cranberry juice on urinary and nonurinary bacterial isolates. Microbios. 1988;55:173–181. (Medline)
4. Zafriri D, Ofek I, Adar R, et al. Inhibitory activity of cranberry juice on adherence of type 1 and type P fimbriated Escherichia coli to eucaryotic cells. Antimicrob Agents Chemother. 1989;33:92–98. (Medline)
5. Foo LY, Lu Y, Howell AB, Vorsa N. A-Type proanthocyanidin trimers from cranberry that inhibit adherence of uropathogenic P-fimbriated Escherichia coli. J Nat Prod. 2000 Sep;63(9):1225-8. (Medline)
6. Foo LY, Lu Y, Howell AB, Vorsa N. The structure of cranberry proanthocyanidins which inhibit adherence of uropathogenic P-fimbriated Escherichia coli in vitro. Phytochemistry. 2000 May;54(2):173-81.(Medline)
7. Ofek I, Goldhar J, Zafriri D, et al. Anti-Escherichia coli adhesin activity of cranberry and blueberry juices [letter]. N Engl J Med. 1991;324:1599.(Medline)
8. Howell AB, Vorsa N, Der Marderosian A, et al. Inhibition of the adherence of P-fimbriated Escherichia coli to uroepithelial-cell surfaces by proanthocyanidin extracts from cranberries [letter]. N Engl J Med. 1998;339:1085–1086. (Medline)
9. Habash MB, Van der Mei HC, Busscher HJ, et al. The effect of water, ascorbic acid, and cranberry derived supplementation on human urine and uropathogen adhesion to silicone rubber. Can J Microbiol. 1999;45:691–694. (Medline)
10. Schaeffer AJ. Recurrent urinary tract infection in the female patient. Urology. 1988;32(suppl 3):12–15
11. Stothers L. A randomized placebo controlled trial to evaluate naturopathic cranberry products as prophylaxis against urinary tract infection in women. Presented at: American Urological Association 2001 Annual Meeting; June 2–7, 2001; Anaheim, Calif. Publ ID: 318.
12. Avorn J, Monane M, Gurwitz JH, et al. Reduction of bacteriuria and pyuria after ingestion of cranberry juice. JAMA. 1994;271:751–754.
13. Schlager TA, Anderson S, Trudell J, et al. Effect of cranberry juice on bacteriuria in children with neurogenic bladder receiving intermittent catheterization. J Pediatr. 1999;135:698–702.
14. Kontiokari T, Sundqvist K, Nuutinen M, et al. Randomised trial of cranberry-lingonberry juice and Lactobacillus GG drink for the prevention of urinary tract infections in women. BMJ. 2001;322:1–5. (Full text)
15. Terris MK, Issa MM, Tacker JR. Dietary supplementation with cranberry concentrate tablets may increase the risk of nephrolithiasis. Urology. 2001;57:26–29. (Abstract)
16. High KP. Nutritional strategies to boost immunity and prevent infection in elderly individuals. Clin Infect Dis. 2001 Dec 1;33(11):1892-900. Review.
17. Tsukada K, Tokunaga K, Iwama T, Mishima Y, Tazawa K, Fujimaki M. Cranberry juice and its impact on peri-stomal skin conditions for urostomy patients. Ostomy Wound Manage. 1994 Nov-Dec;40(9):60-2, 64, 66-8.
18. Biering-Sorensen F. Urinary tract infection in individuals with spinal cord lesion. Curr Opin Urol. 2002 Jan;12(1):45-9.(Medline)
19. Duddeck K. [Randomised trial of cranberry-lingonberry juice and Lactobacillus GG drink for the prevention of urinary tract infections in women] Forsch Komplementärmed Klass Naturheilkd. 2002 Apr;9(2):120-1. German
20. Reid G. The role of cranberry and probiotics in intestinal and urogenital tract health. Crit Rev Food Sci Nutr. 2002;42(3 Suppl):293-300. (Medline)
21. Howell AB. Cranberry proanthocyanidins and the maintenance of urinary tract health. Crit Rev Food Sci Nutr. 2002;42(3 Suppl):273-8. (Medline)
22. Gray M. Are cranberry juice or cranberry products effective in the prevention or management of urinary tract infection? J Wound Ostomy Continence Nurs. 2002 May;29(3):122-6.
23. Goodine W. Regular drinking of cranberry-lingonberry juice concentrate reduced recurrent urinary tract infections in women. Evid Based Nurs. 2002 Apr;5(2):43.
24. Triezenberg DJ. Can regular intake of either cranberry juice or a drink containing Lactobacillus bacteria prevent urinary tract infection (UTI) recurrence in women after an initial episode? J Fam Pract. 2001 Oct;50(10):841.
25. Lee YL, Owens J, Thrupp L, Cesario TC. Does cranberry juice have antibacterial activity? JAMA. 2000 Apr 5;283(13):1691.
26. Wang Y, Catana F, Yang Y, Roderick R, van Breemen RB. An LC-MS method for analyzing total resveratrol in grape juice, cranberry juice, and in wine. J Agric Food Chem. 2002;50(3):431-5.(Medline)
27. Kandil FE, Smith MA, Rogers RB, Pepin MF, Song LL, Pezzuto JM, Seigler DS. Composition of a chemopreventive proanthocyanidin-rich fraction from cranberry fruits responsible for the inhibition of 12-O-tetradecanoyl phorbol-13-acetate (TPA)-induced ornithine decarboxylase (ODC) activity. J Agric Food Chem. 2002;50(5):1063-9. (Medline)
28. Howell A, Foxman B. Cranberry juice and adhesion of antibiotic-resistant uropathogens. JAMA 2002;287(23). Lue alkuperäinen raportti.
29. Reed J. Cranberry flavonoids, atherosclerosis and cardiovascular health. Crit Rev Food Sci Nutr. 2002;42(3 Suppl):301-16. (Medline)
30. Stothers L. Randomized trials to evaluate effectiveness and cost effectiveness on naturopathic crancerry products against urinary tract infections in women. Can J Urol 2002;9(3):1558-62 (Medline)
31 Cunningham E. Do cranberries aid in the treatment of urinary tract infections? J Am Diet Assoc. 2002 Aug;102(8):1118.
32. Carson CF, Riley TV. Non-antibiotic therapies for infectious diseases. Commun Dis Intell. 2003;27 Suppl:S143-6. [PubMed]

More scientific reports, log on PubMed, search for cranberry; urinary