Vaihdevuosivaivojen luontaishoito

Vaihdevuodet tuovat tullessaan monenlaisia vaivoja (taulukko). Kaikki naiset eivät halua tai voi käyttää hormonikorvaushoitoa. Onneksi tarjolla on myös hyviä luonnonmukaisia vaihtoehtoja, joista kerrotaan tässä artikkelissa.


Hormonikorvaushoito joutui vuonna 2002 huonoon huutoon, kun sen havaittiin lisäävän riskiä sairastua

Useat suuret myöhemmät seurantatutkimukset ovat vahvistaneet nämä havainnot oikeiksi. Uusimpien tutkimusten mukaan hormoneista ei ole apua sydän- ja verisuonitautien eikä luukadonkaan ehkäisyssä, kuten ennen luultiin. Lääkevalvontaviranomaiset ja Kela suosittavat, että hormoneja käytettäisiin vain vaihdevuosivaivoihin – ei muista syistä – ja silloinkin mahdollisimman pieninä päiväannoksina ja mahdollisimman lyhyen aikaa. Siten voidaan vähentää haittoja.

Hormoneista on monille selvää apua vaihdevuosivaivoihin, mutta kaikille ne eivät sovi, eivätkä kaikki naiset niitä halua. Tarjolla on onneksi muitakin vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi berberiini, E-EPA ja soijan isoflavonoidit. Viimemainituista tärkein näyttää olevan daidtseiini, josta elimistössä syntyy ekvuolia. Tosin eri ihmisten kyky valmistaa ekvuolia on erilainen, mikä ratkaisee sen, kuinka hyvin tai huonosti isoflavonoidit tehoavat.

Vaihdevuosivaivojen oireet

Naiset käyvät läpi vaihdevuodet kukin omalla yksilöllisellä tavallaan. Joillakin heistä ei ole mitään erityisiä oireita tai vaivoja, toisilla taas menopaussi voi aiheuttaa hyvinkin hankalia oireita. Myös eri maiden välillä on havaittu suuria eroja: japanilaisista vain yksi viidestä valittaa kuumia aaltoja, Suomessa vaiva on yleisempi. Yhtenä syynä eroon pidetään japanilaisten runsasta soijan syöntiä.

Yleisiä klassisia oireita ovat kuukautisten muuttuminen epäsäännöllisiksi, kuumat aallot ja hikoilupuuskat, limakalvojen kuivuminen ja libidon väheneminen, virtsan karkailu, mielialan vaihtelu, ahdistus, masennus, unihäiriöt, päänsärky, muistihäiriöt ja heikotus- ja huimauskohtaukset.

Taulukko. Tavallisia vaihdevuosivaivoja

Oire %:lla naisista
Ärtyvyys 80–90
Masentunut mielala 70–80
Väsymys, yöhikoilu, kuumat aallot 70–80
Painon nousu 60–70
Unettomuus 50–60
Nivel- ja lihaskivut 50–60
Sydämen tykytys 40–50
Itkuherkkyys 40–50
Päänsärky 40–50
Muistin huononeminen 40–50
Ummetus 30–40
Sukupuolinen haluttomuus 20–30


Painon nousuun liittyy monien muiden hormonien häiriötiloja: adiponektiinin, leptiinin ja oreksiinien. Ne säätävät näläntunnetta, ruokahalua ja insuliiniherkkyyttä ja sitä kautta verensokeria. Nivelvaivoja epäillään usein jopa nivelreumaksi.

Vaihdevuodet ei ole varsinainen sairaus, eikä niitä tarvitse pelätä. Kyseessä on luonnollinen biologinen muutosprosessi, joka johtuu estrogeenihormonin tuotannon vähittäisestä laantumisesta ja muista muutoksista naisen elimistössä. Oireet ja vaivat menevät ohi ajan kanssa itsestäänkin, mutta niitä voidaan toki helpottaa monin tavoin sekä synteettisten että luonnonyhdisteiden avulla. Kanadalaisten tutkimusten mukaan E-EPA-niminen kalaöljy lievittää kuumia aaltoja ja psyykkistä stressiä.

E-EPA vähentää ja lievittää kuumia aaltoja
Berberiiniä vaihdevuosivaivoihin

Hiljaa kytevä tulehdustila

Vaihdevuosien aikaan naisen elimistössä ilmenee muutoksia, jotka merkitsevät hiljaista, kroonista tulehdustilaa. Se näkyy muun muassa tiettyjen veren ns. tulehdusmarkkereiden kohoamisena. Tällaisia ovat mm. C-reaktiivinen proteiini (CRP) ja tuumorinekroositekijä alfa (TNF-). CRP:n kohoaminen liittyy usein vatsanseudun rasvamäärään lisääntymiseen, mikä puolestaan lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Kohonnut CRP heikentää elimistön insuliiniherkkyyttä, jolloin veren sokeritasot voivat alkaa heittelehtiä. Nykyään tutkijat uskovat, että sekä lihavuus että valtimonkovetustauti ovat kroonisia tulehdustiloja.

Naisten odotettavissa oleva elinikä on nykyään yli 80 vuotta, joten suurin osa naisista elää vielä pitkään vaihdevuosien jälkeenkin. Nämä vuodet voivat olla terveitä, antoisia ja onnellisia, varsinkin jos nainen aktiivisesti pitää huolta kunnostaan ja terveydestään. Tarjoan tässä ajattelemisen aihetta aktiivisille naisille.

Luonnolliset vaihtoehdot

Kasviestrogeenit (eli fytoestrogeenit) voivat korvata synteettisen hormonihoidon. Kasviestrogeenit toimivat soluissa elimistön oman estrogeenin tavoin. Kasviestrogeenit tosin ovat 100–500 kertaa heikompia kuin synteettiset, mutta siitä huolimatta ne kykenevät pitämään yllä naisen hormonitasapainoa. Kasviestrogeenit eivät nosta hormonitasoja liian korkeiksi, ja ne hajoavat elimistössä luonnollisesti ja täysin turvallisesti (edellyttäen että niitä annostellaan ohjeitten mukaan). Synteettiset estrogeenit saattavat aiheuttaa sivuvaikutuksia, sen mukaan, missä kohdin soluissa ne hajoavat. "Väärässä paikassa" hajoava synteettinen estrogeeni saattaa käynnistää vaikkapa rintasyövän.

Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että estrogeeneja on hyviä ja pahoja. Kasviestrogeenit estävät eläinrasvoissa olevien haitallisten estrogeenien vaikutuksia. Ne eivät pääse kiinnittymään solujen tumassa ja kalvoilla sijaitseviin estrogeenireseptoreihin, kun kasviestrogeenit kilpailevat niiden kanssa kiinnityspaikoista reseptoreissa eli vastaanottokohdissa. Kasviestrogeenit siis suojaavat soluja "pahoilta" ulkopuolisilta estrogeeneilta. Tärkeimmät hyvät kasviestrogeenit ovat isoflavonoideja, joita saadaan pääasiassa soijasta. Estrogeenireseptoreita on kohdun, rintarauhasen ihon ja muiden elinten soluissa.

Rintasyöpä alkaa tavallisesti maitotiehyiden sisäpinnalta, ns. epiteelikerroksesta. Tutkijat uskovat, että sillä on tekemistä estrogeenin eri laatujen kanssa. Epiteelikerroksessa on monia estrogeenin vastaanottajasoluja. Maitotiehyiden ympärillä on myös rasvasoluja, jotka varastoivat itseensä muun muassa eläinrasvan estrogeeninkaltaisia yhdisteitä. Jos rasvasolujen reseptoreihin kertyy liikaa huonoja, vahvoja estrogeeneja, saattaa rintasyöpä käynnistyä, sanovat asiantuntijat.

Kypsän naisen terveysohjelma

Nuorena terveyshuolet tuntuvat kaukaisilta tulevaisuuden asioilta. Viimeistään vaihdevuosien lähestyessä nainen tarvitsee yhä enemmän tietoista terveysohjelmaa. Seuraavassa muutamia hyviä neuvoja.

Liikunta

Fyysinen kunto laskee 35. ikävuoden jälkeen noin prosentin vuodessa, jollemme aktiivisesti hoida kuntoamme. Toisin sanoen, 70-vuotiaana olemme 20 prosenttia huonommassa kunnossa kuin olimme 50-vuotiaina. Kukapa nyt haluaisi 20 prosentin heikennyksen fyysiseen kuntoonsa! Kuitenkin naiset ovat miehiä laiskempia hoitamaan fyysistä kuntoaan, etenkin lihaskuntoaan.

Säännöllinen liikunta onkin ensiarvoisen tärkeää terveydenhoitoa. Liikunta estää pahojen estrogeenien haittavaikutuksia. Kävely, hölkkä, hiihto, pyöräily, tanssi, aerobic ja kaikkinainen muu suurilla lihasryhmillä suoritettava luonnollinen liikunta on hyväksi etenkin sydämelle, verisuonille ja luustolle. Liikunta tuottaa aivoissa endorfiineja, jotka lisäävät mielihyvän tunnetta ja poistavat ahdistusta ja masennusta. Mutta myös naisten tulisi paremmin huolehtia lihaskunnosta nostelemalla kevyitä painoja tai käyttämällä kuntosalin lihasvoimaa lisääviä laitteita.

Kaksi–kolme 15–20 minuutin harjoituskertaa viikossa antaa paremman tuloksen kuin kerran viikossa suoritettu tunnin ohjelma. Elimistö käyttää jotenkin paremmin hyväkseen harjoituksen, joka toistuu pienempinä annoksia useammin. Myös kaloreita kuluu enemmän usein toistetuissa harjoituksissa.

Liikunta pitää solakkana ja vähentää riskiä sairastua luukatoon, rintasyöpään (kun elimistön rasva vähenee), diabetekseen, verenpainetautiin, sydän- ja aivohalvauksiin ja muihin vanhenemiseen liittyviin rappeutumissairauksiin. Tutkijat analysoivat äskettäin 37 eri tieteellistä tutkimusta, joihin oli osallistunut yhteensä 720 aikuista, iältään 46–90 v. Kolmasti viikossa suoritettu puolen tunnin kuntoharjoitus (80 % teholla hapenottokyvyn maksimista) kohensi jo neljässä kuukaudessa merkittävästi sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa vielä 70– 80-vuotiaillakin (Journal of Sports Medicine and Physical Fitness 2000;40:1-10).

Ravinto

Ravinnon laatu ja määrä ovat terveydelle vähintään yhtä tärkeitä kuin liikunta. Mitä enemmän ravinnon terveysvaikutuksia tutkitaan sitä enemmän paljastuu uusia kiinnostavia havaintoja. Vanha hokema "tavallinen ruoka turvaa riittävän suojaravinteiden saannin" on osoittautunut vääräksi. Ihmisen on aktiivisesti itse etsittävä tietoa ja sovellettava sitä omiin elintapoihinsa.

"Tavallinen kotiruoka" ei riitä tyydyttämään vanhenevan elimistön kaikkia tarpeita, varsinkaan silloin kun kuvaan tulee mukaan rappeutumisilmiöitä tai kroonisia sairauksia. Vanheneva elimistö tarvitsee lisäravinteina vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita, välttämättömiä rasvahappoja, kasviestrogeeneja ja tarpeen mukaan myös muita erikoisvalmisteita.

Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan säännöllisesti vitamiineja käyttävät ihmiset ovat selvästi terveempiä kuin muut. Miljoonan ihmisen 7-vuotisen seurantatutkimuksen mukaan vitamiinien säännöllinen käyttö vähentää sydän- ja aivoinfarktien riskiä 15 prosenttia. Uudet tutkimustiedot ovat muuttaneet perinteisiä käsityksiä. New England Journal of Medicine suosittelee pääkirjoituksissaan: "Syö oikein ja ota monivitamiineja!"

Kypsän naisen ravintolisät

Alla mainitut ravintolisät hillitsevät tulehdusta, jota luonnehtivat koholla olevat veriarvot, kuten CRP ja TNF-. Kasviestrogeenit (soijan isoflavonoidit) sisältävät kasviantioksidantteja, jotka tarjoavat luonnollisen avun vaihdevuosioireisiin ja suojaavat sydäntä, verisuonia ja luustoa. Tehokkaimpia isoflavonoideja ovat farmaseuttiset valmisteet, joissa on mukana riittävästi daitseiinia, koska siitä syntyy elimistössä ratkaisevan tärkeää ekvuolia.

Vihreä tee ja punaviini sisältävät niin ikään tehokkaita fytokemikaaleja, jotka hillitsevät tulehduksia ja joilla on monia muitakin suotuisia vaikutuksia terveyteen. Vihreäteeuute parantaa insuliiniherkkyyttä, mikä ehkäisee lihomista ja sokeritautia sekä sen komplikaatioita. Vihreää teetä ja punaviiniä voi juoda sellaisenaan (kohtuullisesti!) tai niitä voi nauttia myös lisäravinteena.

Kypsän naisen luusto tarvitsee päivittäin kalkkia, magnesiumia, piitä, sinkkiä, booria, kuparia ja mangaania sekä niiden kera C-, D- ja K-vitamiineja ja biotiinia. Muita naiselle tärkeitä vitamiineja ovat foolihappo, B6- ja B12-vitamiinit ja hivenaineista seleeni ja kromi.

Karotenoidit suojaavat ihoa ja silmänpohjia rappeutumasta. Tärkeimpiä karotenoideja ovat alfa- ja beetakaroteenit, luteiini, lykopeeni sekä krypto- ja zeaksantiinit. Niiden tärkeimmät lähteet ovat virheät, kellertävät ja punertavat kasvikset ja hedelmät.

Välttämättömät rasvahapot ovat yhtä tärkeitä kuin vitamiinit ja hivenaineet. Kypsälle naiselle tärkeitä rasvahappoja ovat pellavansiementen linolihappo, helokki- tai purasruohoöljyn gammalinoleenihappo (GLA) sekä kalaöljyjen EPA- ja DHA-rasvahapot. Tehokkain kalaöljy on E-EPA. Nämä ravintolisät hoitavat ihoa, limakalvoja, niveliä ja verisuonia ja ehkäisevät myös luukatoa. Helokkiöljy on osoittautunut tehokkaaksi luonnonaineeksi rintojen aristukseen eli mastalgiaan. Kalaöljy ja kuidut estävät haitallisten estrogeenien pahoja vaikutuksia elimistössä. Lähimuistin heikkenemistä vastaan suosittelen D-vitamiinia sisältävää fosfoseriiniä.

Liikakilojen laihduttamisen on tarjolla hyviä laihdutusohjelmia ja -valmisteita. Suosittelen perehtymään ortoglykeemisen ruokavalioon ja eri ruoka-aineiden glykemiaindekseihin ja -kuormiin.

Valtimonkovetustauti on tulehdustila
Leptiini - lihavuushormoni
Adiponektiini - suojahormoni
Oreksiinit - ruokahaluhormonit