Silmät ja näkö

Vitamiinit ja hivenaineet - erityisesti A-vitamiini, karotenoidit ja sinkki – sekä kalaöljyn omega-3-rasvahapot ovat nyt silmätaudeissa vilkkaan tutkimuksen kohteena. Yhdysvaltain Terveysviraston silmätautien tutkimuslaitos (NEI) julkaisi jättitutkimuksen, jonka mukaan nämä suojaravinteet ehkäisevät ja jarruttavat verkkokalvon rappeutumaa (lue lisää). AREDS2-tutkimuksessa annetaan päivittäin peräti 1000 mg omega-3-rasvahappoja (EPA + DHA) kapseleina, koska niiden uskotaan ehkäisevän verkkokalvon rappeumaa. Annos on yli 10 kertaa suurempi kuin mitä ruasta saadaan keskimäärin.

NEI:n tutkimus osoitti, että A-vitamiini (15 000 ky/vrk, sic!) auttaa retinitis pigmentosassa. Yli 22 000 amerikkalaista mieslääkäriä syö 50 mg/vrk beetakaroteenia NEI:n tutkimuksessa, jossa selvitetään beetakaroteenin vaikutusta makulan rappeumaan.

On valitettavaa, etteivät läheskään kaikki suomalaiset silmälääkäritkään tunne näitä tutkimuksia. Hämmästyttävää kyllä esimerkiksi Espanjassa silmälääkärit määräävät yleisesti vitamiineja (etenkin karotenoideja) ja hivenaineita verkkokalvon rappeuman täydentäväksi hoidoksi. Uusi kiinalainen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi vahvistaa. että karotenoidit ehkäisevät ja jarruttavat verkkokalvon rappeumaa eli makuladegeneraatiota (Ma ym. 2016).

Harmaakaihi (katarakta)

Harmaakaihi eli katarakta on yleinen huononäköisyyden ja sokeutumisen aiheuttaja. Oppikirjoissa sanotaan, että mykiön samentuminen 50. ikävuoden jälkeen katsotaan normaaliksi vanhenemisilmiöksi (jollei muuta aivan ilmeistä syytä, esimerkiksi traumaa tai diabetesta ole tiedossa). Näin ei kuitenkaan tarvitse välttämättä olla, sillä uusien tutkimusten mukaan harmaakaihia voi ehkäistä ja sen kehitystä voi jarruttaa antioksidanttien avulla.

Harmaakaihi merkitsee mykiön (silmän linssin) samentumista ainakin osittain vapaiden happiradikaalien vaikutuksesta. Monet tuoreet tutkimukset osoittavat, että UV-valo ja happi samentavat silmän linssiä. Siten on selvää, että antioksidantit (hapetuksenestoaineet) voivat ehkäistä kaihia. Tätä käsitystä tukevat monet julkaistut väestötutkimukset.

  • Kansanterveyslaitos ja Kuopion yliopisto mittasivat plasman E-vitamiinipitoisuuden 140 mieheltä ja selvittivät harmaakaihin esiintyvyyttä heillä (Rouhiainen ym 1996). Tutkimus osoitti, että ravinnon niukka E-vitamiinimäärä lisää harmaakaihin vaaraa. Henkilöillä, joiden veren E-vitamiinipitoisuus oli pienin (alin neljännes), oli 3,7-kertainen riski sairastua alkavaan harmaakaihiin verrattuna niihin, joiden veren E-vitamiinipitoisuus oli suurin (ylin neljännes). Myös tupakointi lisäsi harmaakaihin riskiä merkittävästi, sillä tupakointi kuluttaa elimistön antioksidanttivarastoja.
  • C-vitamiinin säännöllinen ja pitkäaikainen (yli 10 v) käyttö ruuan lisänä vähensi alkavan harmaakaihin vaaraa 77 prosenttia ja pidemmälle edenneen kaihin vaaraa 83 prosentilla, todettiin Bostonin Taft-yliopiston tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui 247 naista (56-71 v), joiden ruokatapoja ja vitamiinien syöntiä oli seurattu pitkään (Jaques ym. 1997)
  • Muutkin antioksidantit kuin C- ja E-vitamiinit (esim. luteiini- ja zeaksantiini-nimiset karotenoidit) voivat hidastaa ikääntymiseen liittyvää mykiön samentumista, sanotaan Arizonan valtion yliopiston tutkimusraportissa (Hammond ym. 1997 b).

Retinitis pigmentosa (RP-tauti), silmän verkkokalvon rappeuma

tri Eliot Berson

Tohtori Eliot Berson oli A-vitamiinihoidon uranuurtaja RP-taudin (retinitis pigmentosan) hoidossa. Hän menehtyi vime vuonna 80-vuotiaana. Berson osoitti kliinisin tutkimuksin, että 15 000 ky A-vitamiinia päivässä hidastaa taudin kulkua aikuisilla ja lapsilla.


Karotenoidit - erillinen katsaus
National Eye Institute

Ma L, Liu R, Du JH, et al. Lutein, Zeaxanthin and Meso-zeaxanthin Supplementation Associated with Macular Pigment Optical Density. Nutrients 2016, 8(7), 426; doi:10.3390/nu8070426 Free Full Text

Lisää tutkimustietoa Yhdysvaltain Terveysviraston lääketieteen keskuskirjastosta: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/PubMed