Psoriasis

Noin 1-2 prosenttia väestöstä sairastaa psoriasista (psoriaasia). Tautia on siis 50 000 - 100 000 suomalaisella. Tavallisesti tauti alkaa noin 20-vuotiaana, mutta sitä ilmenee myös lapsilla tai se voi ilmaantua vanhukselle. Psoriasis on krooninen, yleensä parantumaton ihotauti, jota luonnehtivat kuivat, paksut hilseilevät läikät etenkin kyynärpäissä, polvissa, selässä ja päänahassa. Ihottuma-alueet kutiavat varsinkin kuumassa ja kosteassa ilmanalassa. Taudille on tyypillistä hyvien ja huonojen vaiheiden vaihtelu, tila saattaa olla ajoittain täysin oireetonkin. Joskus harvoin se saattaa parantua kokonaan. Psoriasis ei lyhennä elinikää, mutta se lisää sydän-ja verisuonitautin riskiä 40 % muihin sdamanikäisiin ihmisiin verrattuna. Sekin puoltaa papetusstressiä ja tulehdusta ehkäisevien ravintolisien säännöllistä käyttöä.

D-vitamiini auttaa yleensä hyvin psoriaatikkoja, mutta päiväannoksen tulee olla vähintään 100 mikrogrammaa (µg). Kannattaa mittauttaa seerumin D-vitamiinin pitoisuus ja varnistaa, että se nousee 125–150 nmoliin/l. D-vitamiini vähentää myös psoriaatikon riskiä sairastua nivel- ja sydäntauteihin. D-vitamiinilla on hyvä yhteis- ja vuorovaikutus kalaöljyn omega-3-rasvahappojen kanssa.

Psoriaatikoilla on tavallista suurempi riski lihoa ja sairastua sydän- ja verisuonitauteihin (sepelvaltimo- ja verenpainetaudit) sekä veren rasvahäiriöihin (J Am Acad Dermatol 2006;55:829-835). Näistäkin syistä suosittelen psoriaatikoille ravintolisänä berberiiniä, D-vitamiinia, karnosiinia ja E-EPAa.

Osalla psoriaatikoista ilmenee muutoksia myös kynsissä ja nivelissä. Noin 5 prosentilla lievää psoriasista sairastavilla on nivelkipuja ja –tulehdusta. Vaikeammasta taudista kärsivillä jopa 40 prosentilla voi olla nivelvaivoja. Osalle kehittyy psoriasisartriitti eli krooninen niveltulehdus.

Psoriasis ei tartu potilaasta toiseen ihmiseen. Tautia ei voi todeta verikokeen avulla, diagnoosi tehdään ihomuutosten perusteella. Epätyypillisissä tapauksissa saatetaan tarvita koepala ihosta asian varmistamiseksi.

Tohtori Lisa A.Croenin tutkimuksen mukaan allergiaa, astmaa ja psoriasista sairastavat naiset ovat muita alttiimpia synnyttämään autistisen lapsen. Syynä ovat ilmeisesti autoimmuunitaudeissa potilaan elimistössä riehuvat tulehdussytokiinit (IL8 ja IL10 ym.), jotka vaikuttavat haitallisesti sikiön geeneihin. Tässä jälleen yksi uusi hyvä syy suositella odottaville äidelle hyvin puhdistettua kalaöljyä, E-EPAa. E-EPA ja karnosiini näet vaimentavat tulehdussytokiineja (lue uutinen).

Mikä psoriasista aiheuttaa?

Psoriasis on uusverisuonten muodostumisesta eli angiogeneesistä riippuvainen tauti. Angiogeneesin ja sen eston merkityksestä on PubMed-tietokannassa julkaisuja. Jos haluat lukea niitä, kirjoita hakuruutuun "angionenesis; proriasis", paina "go"). Taudin perimmäistä syytä ei vielä tunneta, mutta perinnöllisyydellä on merkitystä. Tämä ei merkitse sitä, että vanhemmilla ollut psoriasis välttämättä periytyisi lapsiin. Perinnölliset seikat näyttävät vain altistavan taudin riskille. Allergiat tai ravinnon puutostilat eivät aiheuta psoriasista.

5-lipoksigenaasi-entsyymi (5-LO) on mukana kuvassa. Entsyymi tuottaa arakidonihaposta (AA) tulehdusta aiheuttavia leukotrieenejä, erityisesti leukotrieeni B4:a (LTB4) (Br J Nutr. 2002;87 Suppl 1:S77-82. Review). Sen estäminen auttaa psoriasiksessa. LO:n tunnettuja estäjiä ovat muun muassa kala- ja helokkiöljyt (8), E-vitamiini ja monet muut antioksidantit.

Mikä pahentaa psoriasista?

Psoriasis saattaa joskus lehahtaa pahaksi ilman ulkoista syytä. Toisaalta tunnetaan monia tekijöitä, jotka voivat pahentaa taudin kulkua

  • Ihon vamma tai ärsytys
  • Raapiminen, naarmuttaminen tai palaminen (myös auringossa)
  • Joskus psoriasis ilmaantuu kohtaan, jossa on ollut tulehdusta.
  • Ylipaino, jolloin laihduttaminen saattaa lievittää oireita
  • Alkoholi
  • Stressi ja ahdistus
  • Lääkkeet (esim. litium)
  • Tietyt muihin tauteihin määrätyt lääkkeet saattavat pahentaa psoriasista, kuten verenpaineen hoitoon käytetyt beetasalpaajat.
  • Tulehdustilat
  • Kurkku- ja hengitystietulehdukset (etenkin, jos ne ovat streptokokkibakteerin aiheuttamia) voivat pahentaa psoriasista, varsinkin lapsilla ja nuorilla.

Mitä hoidoksi?

Edellä lueteltuja riskitekijöitä tulisi välttää niin paljon kuin mahdollista. Stressiä ja ahdistusta tulisi pyrkiä helpottamaan ja hoitamaan mahdollisuuksien mukaan. Farmaseuttinen kalaöljy vähentää tutkitusti stressiä, joten sen käyttöä voidaan suositella myös tältä kannalta. Lisäksi sillä on suora hoitava vaikutus ihottumaan.

Perinteisesti ihon yleishoitona käytetään kosteuttavia ja pehmittäviä voiteita. Terva-, antraliini- ja D-vitamiinivoiteista on usein apua. Terva- ja antraliinivalmisteet ovat kuitenkin sottaavia ja hankalia käyttää.

Joskus hoidoksi määrätään kortisonivoiteita, mutta niiden käytössä on syytä olla varovainen. Ne saattavat nimittäin ohentaa ihoa ja altistaa sen auringonvalon haitallisille UV-säteille. Runsas kortisonivoiteiden käyttö lisää alttiutta psoriasiksen pahenemiselle.

PUVA-hoitoa käytetään yleisesti psoriasiksessa. Siinä annetaan UVA- ja UVB-säteitä vähitellen suurenevin annoksin muutaman kuukauden kuureina. UVA-hoitoon liitetään tavallisesti myös sporaleenitabletit, jotka tehostavat hoitoa. Vaikka UV-hoito (luonnollisena tai keinotekoisena) onkin avuksi psoriasiksessa, ihon palaminen auringossa pahentaa usein tilaa.

Vaikeissa tapauksissa voidaan määrätä Tegisonia, joka hidastaa ihosolujen jakautumista. Tegison on A-vitamiinin johdannainen. Pelkkä A-vitamiini sellaisenaan ei kuitenkaan auta psoriasiksessa. Tegisonilla on monia sivuvaikutuksia, joten potilaan tilaa tulee seurata verikokein (mm. maksa- ja luuydinvaurioiden varalta).

Myös syklopsoriinia ja syöpälääkkeenä tunnettua metotreksaattia käytetään psoriasiksen hoidossa, mutta silläkin on vakavia sivuvaikutuksia. Metotreksaatti nostaa veren homokysteiinin pitoisuutta, mikä puolestaan lisää sydän- ja aivoinfarktien vaaraa. Tutkimuksen mukaan syklospsopriinin ja metotreksaatin hoitotehossa ei ole eroja.

Kaikki edellä mainitut lääkkeet voivat aiheuttaa sikiövauroita, joten niitä ei voida käyttää raskauden aikana.

Myös kala- ja helokkiöljyistä sekä antioksidanteista on tutkimusten ja käytännön kokemuksen mukaan apua psoriasiksen luonnonmukaisessa hoidossa. Eräässä englantilaisessa tutkimuksessa 28 psoriaatikkoa sai 8 viikon ajan 10 kalaöljykapselia (1,8 g EPAa) päivässä tai vastaavaa plaseboa. Kalaöljyä saaneiden kutina, punoitus ja hilseily väheni merkittävästi, mutta psoriasisläikkien koko pysyi samana (1). Kalaöljy estää LO-entsyymiä, kuten edellä oli puhe.

Toisessa 145 psoriaatikon neljän kuukauden kaksoissokkotutkimuksessa ei kuitenkaan saatu merkitseviä eroja plasebon ja kalaöljyn välille (2). Kalaöljy on yleisesti terveydelle edullista ja turvallista (3-4). Kalaöljyn teho yleensä paranee, kun siihen yhdistetään helokkiöljy sekä antioksidanttivitamiineja ja –hivenaineita.

Aloe vera -geelistä tai –voiteesta voi myös olla apua psoriasiksessa. Eräässä tutkimuksessa 60 lievää tai keskivaikeaa psoriasista sairastavaa potilasta hieroi ihoonsa aloe veraa (puolet sai plaseboa) 3 kertaa päivässä 4 viikon ajan. Aloe vera osoittautui plaseboa paremmaksi ja hoitovaikutus jatkui lähes vuoden hoidon päättymisen jälkeen (5).

Berberiini estää ihossa psorin aiheuttamia muutoksia, osoittaa uusi kiinalainen tutkimus (Sun ym. 2019).

Kirjallisuutta:

  1. Bittiner SB, Tucker WF, Cartwright I, et al. A double-blind, randomised, placebo-controlled trial of fish oil in psoriasis. Lancet. 1988;1:378–380.
  2. Soyland E, Funk J, Rajka G, et al. Effect of dietary supplementation with very-long-chain n-3 fatty acids in patients with psoriasis. N Engl J Med. 1993;328:1812–1816.
  3. Harris WS. Dietary fish oil and blood lipids. Curr Opin Lipidol. 1996;7:3–7.
  4. Cobiac L, Clifton PM, Abbey M, et al. Lipid, lipoprotein, and hemostatic effects of fish vs fish-oil n-3 fatty acids in mildly hyperlipidemic males. Am J Clin Nutr. 1991;53:1210–1216.
  5. Syed TA, Ahmad SA, Holt AH, et al. Management of psoriasis with Aloe vera extract in a hydrophilic cream: a placebo-controlled, double-blind study. Trop Med Int Health. 1996;1:505–509.
  6. Dupont E, Savard PE, Jourdain C, et al. Antiangiogenic properties of a novel shark cartilage extract: potential role in the treatment of psoriasis. J Cutan Med Surg. 1998;2:146–152. (Abstract)
  7. Katiyar SK, Ahmad N, Mukhtar H: Green Tea and Skin. Archives of dermatology 2000;136:989-94 (Abstract)
  8. Mayser P, Grimm H, Grimminger F. n-3 fatty acids in psoriasis. Br J Nutr. 2002;87 Suppl 1:S77-82. Review.
    9. Wan J, Wang S, Haynes K, et al. Risk of moderate to advanced kidney disease in patients with psoriasis: population based cohort study. BMJ. 2013;347:f5961.

    10. Abuabara K, Azfar RS, Shin DB, et al. Cause-specific mortality in patients with severe psoriasis: a population-based cohort study in the U.K. Br J Dermatol. 2010;163:586-592.
    11. Yeung H, Takeshita J, Mehta NN, et al. Psoriasis severity and the prevalence of major medical comorbidity: a population-based study. JAMA Dermatol. 2013;149:1173-1179.
  9. Clark CCT, Taghizadeh M, Nahavandi M, Jafarnejad S. Efficacy of ω-3 supplementation in patients with psoriasis: a meta-analysis of randomized controlled trials. Clinical Rheumatology. 2019 Feb 18. doi: 10.1007/s10067-019-04456-x.
  10. Zuccotti E, Oliveri M, Girometta C,  et al. Nutritional strategies for psoriasis: current scientific evidence in clinical trials. European Review for Medical Pharmacological Sciences. 2018 Dec;22(23):8537-8551. doi: 10.26355/eurrev_201812_16554. Free Full Text
  11. Millsop JW, BHatia BK, deBBaneH M, Koo J, liaoW. Diet and psoriasis, part III: role of nutritional supplements. Jouenal of American Academy of Dermatology 2014; 71: 561-569 Abstract
  12. Ala-Houhala MJ, Karppinen T, Vähävihu K, Kautiainen H, Dombrowski Y, Snellman E, Schauber J, Reunala T. Narrow-band Ultraviolet B Treatment Boosts Serum 25-hydroxyvitamin D in Patients with Psoriasis on Oral Vitamin D Supplementation. Acta Dermato-Venereologia. 2013 Aug 27. doi: 10.2340/00015555-1685.
  13. Orgaz-Molina J, Magro-Checa C, Arrabal-Polo MA, et al. Association of 25-hydroxyvitamin D with Metabolic Syndrome in Patients with Psoriasis: A Case-control Study. Acta Derm Venereol. 2013 Aug 27. doi: 10.2340/00015555-1642.
  14. Sun S, Zhang X, Xu M, et al. Berberine downregulates CDC6 and inhibits proliferation via targeting JAK-STAT3 signaling in keratinocytes. Cell Death and Disease. 2019 Mar 20;10(4):274. doi: 10.1038/s41419-019-1510-8. Free Full Text