Muisti

Muistisairaudet yleistyvät Suomessa nopeasti: joka päivä 36 suomalaista saa muistisairausdiagnoosin, ja määrän odotetaan kasvavan nopeasti. Suomessa on ainakin 250 000 muistiongelmista kärsivää ihmistä, joille tulisi tehdä neurologinen tutkimus diagnoosin asettamiseksi. Lisäksi noin 85 000 ihmistä kärsii vaikeasta dementiasta. Yhä useampi neurologikin on alkanut suositella muistisairauksien ehkäisemiseen kalaöljyä (E-EPAa), fosfoseriiniä, foolihappoa ja muita B-vitamiineja, D-vitamiinia, karnosiinia, ubikinonia ja muita ravintolisiä.

Tilastojen mukaan noin 7 000 työikäisellä suomalaisella on jonkinasteinen muistisairaus. Häpeily hidastaa sen hoitoa. Muistisairaiden kokonaismäärän arvioidaan olevan lähes 200 000. Muistiliiton asiantuntijan Outi Ronkaisen mukaan muistisairaiden kokonaismäärä voi olla edellä mainittua suurempi, koska sairauksiin liittyy edelleen häpeän tunnetta ja peittelyä (Mediuutiset 9.12.2019)

Henkinen suorituskyky (muisti, asioiden ymmärtäminen, jäsentäminen, tiedon käsittely, oivaltaminen, päättely, vireys, valppaus jne.) on olennaista ihmisen toimeentulon kannalta. Näitä toimintoja säätävät aivojen etulohkon alueet. Nämä kognitiiviset toiminnot heikkenevät vääjäämättömästi iän myötä. Muistihäiriöitä, joka ei ole dementiaa, esiintyy 19 prosentilla yli 70-vuotiaista miehistä ja 14 prosentilla naisista (Neurology 2010).  Alzheimerin taudissa etulohkossa tapahtuu yllättävän nopeaa ja suurta solukatoa.

Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan aivot näyttävät useissa aivosairauksissa vanhenevan normaalia nopeammin. Aivot ikääntyivät nopeimmin niillä, joilla oli muistisairaus, lievä kognitiivinen heikentyminen, MS-tauti tai skitsofrenia. Kannattaa siis nauttia muistia suojaavia ravintolisiä.

Aivojen kuvantamistutkimukset (MRI) ovat antaneet uutta tietoa valkean aivokudoksen merkityksestä muistille. Valkean kudoksen kato, leukoaraioosi, heikentää muistia ja muita kognitiivisia toimintoja ja altistaa aivohalvaukselle. Kohonnut homokysteiini liittyy leukoaraioosiin ja piilevä foolihapon, B6- ja B12-vitamiinien puute puolestaan kohonneeseen homokysteiiniin. Uusien tutkimusten valossa jokaisen aikuisen kannattaisi ottaa ruoan lisänä foolihappoa, B6- ja B12-vitamiineja. Foolihapon päivittäinen tarve on ilmeisesti noin 800 mikrogrammaa (eikä 300, kuten viranomaissuositus sanoo). Lue lisää

Magneettikuvista näkyy, että harmaa aivokudos alkaa vähetä jo neljä vuotta ennen kuin muisti alkaa heiketä (lue lisää). Kalaöljy lisää harmaan aivokudoksen määrää. Kansainvälinen neurologien työryhmä on tutkinut karnosiinin vaikutuksia muistiin, aivojen toimintoihin ja rakenteisiin (Rokicki ym. 2015). Tulosten mukaan karnosiini parantaa aivojen viestiverkostojen toimintoja.
Foolihappolisä (800 µg/vrk) nuorentaa yli 50-vuotiaiden muistia
Ubikinoni voi ehkäistä dementiaa

Otsalohkodementian varhaiset oireet tulkitaan usein virheellisesti psykiatrisen sairauden oireiksi. Neurofilamenttimittaus verinäytteestä voi auttaa erottamaan nämä sairaudet toisistaan, osoittaa Journal of Neurology -lehdessä julkaistu Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopiston tutkimus (2019).

Kuinka ihmisen muisti toimii?

Neurotieteiden isänä pidetään espanjalaista lääkäriä Santiago Ramón y Cajalia. Hän osoitti ensimmäisenä, että sikiökehityksen aikana aivosolut (neuronit) muodostavat yhteyksiä tiettyihin toisiin neuroneihin, mutta ei kaikkiin.

Wieniläissyntyinen, Yhdysvalloissa vaikuttava tohtori Eric Kandel on tutkinut muistin molekyylikemiaa. Hän on osoittanut, että aivoissa toimivat välittäjäaineet ja proteiinien fosforylaatio muodostavat ihmisen lyhyt- ja pitkäaikaisen muistin, jonka varassa me voimme toimia mielekkäästi. Fosfori on siis välttämätöntä muistin toiminnalle. Se selittää osittain fosfoseriinin erinomaista vaikutusta lähimuistin parantajana. Kandel sai uraa uurtavista tutkimuksistaan lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 2000. Hän on äskettäin julkaissut muistelmansa In Search of Memory.

Aivoturso eli hippokampus on tärkeä aivojen alue muistin kannalta. Sinne saapuu kaiken aikaa signaaleja aivokuorelta havainnoista joita ihminen tekee. Aivoturso jäsentelee ja varastoi tiedot puskurivarastoon, josta ne myöhemmin siirtyvät LTP-prosessissa (long term potentiation) pitkäkestoiseen muistiin. LTP:tä kutsutaan myös toisella nimellä, rekonsolidaatio.

"The brain secures memories by transferring them from short-term to long-term storage, through a process called reconsolidation", sanoo New Yorkin yliopiston psykologian professori Joseph LeDoux Naturessa (11.3.2007). PKM-zeta -niminen yhdiste tuottaa uusia reseptoreja (vastaanottimia) hermovälittäjäaineille. Jos se tuhoutuu, muista katoaa (Nature 2007).

Kalaöljyn omega-3-rasvahapot, ja aivan erityisesti EPA, näyttävät suojaavan hippokampusta muistihäiriöitä vastaan, kuten tuonnempana kerron. E-EPA lisää myös aivokurkiaisen N-asetyyliaspartaatin pitoisuutta, mikä edesauttaa aivojen kehitystä, oppimista ja keskittymiskykyä. Myös mantelitumakkeella (amygdalalla) näyttää olevan tärkeä merkitys muistiprosessoinnissa. Pelkoa aiheuttava muistikuva lisää neuronien välistä tiedonsiirtoa mantelitumakkeessa. Kalaöljyn nauttiminen ruoan lisänä ehkäisee ikääntymiseen liittyviä muistihäiriöitä, osoittaa uusi meta-analyysi (Zhang ym. 2105).

Genes influence emotional memory

Tylsistyminen yleistyy, tutkimuksiin hakeudutaan liian myöhään

Ihmisten eliniän kasvaessa muistin heikentyminen ja vanhuuden tylsistyminen yleistyvät hälyttävästi. Euroopassa ilmenee joka vuosi yli miljoona uutta tapausta, joissa muisti ja muut kognitiiviset toiminnot heikkenevät oleellisesti. Yhdysvalloissa ja Kanadassa niitä lasketaan tulevan vuosittain noin 750 000. Muutaman vuoden sisällä 50-80 % näistä ihmisistä sairastuu vanhuuden tylsistymiseen, pääasiassa Alzheimerin tautiin (Smith 2002).

Aivan viime aikoihin asti on uskottu, että tällainen kehitys kuuluu vääjäämättömästi vanhenemiseen, eikä asialle voi tehdä mitään. Nyt on kuitenkin havahduttu huomaamaan, että muistin heikkenemistä voidaan sittenkin ehkäistä ja jopa jossakin määrin parantaa tiettyjen ravintoaineiden avulla. Niitä vain tarvitaan ruuan lisänä suurempina annoksina kuin ruuasta voi saada.

Aivoissa toimii muistia suojaava valkuaisaine, proteasomi, jonka aktiivisuus alenee iän myötä, mutta ennen muuta Alzheimerin taudissa. Karnosiini suojaa proteasomin aktiivisuutta.

Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa, että autoimmuunisairaudet lisäävät dementian riskiä noin 20 %. Tämänkin tieto puoltaa muistia suojaavien ravintolisien käyttöä autoimuunitaudeissa.

Ravintotekijät säilyttävät ja nuorentavat muistia

Ravinnon ja ravintolisien merkitystä muistiin ja henkiseen suorituskykyyn on alettu tutkia vilkkaasti, esimerkiksi berberiiniä (Patil ym. 2015), E-EPAa, C- ja E-vitamiineja ja muita antioksidantteja, foolihappoa ja muita B-vitamiineja ja fosfoseriiniä. Karnosiini näyttää olevan erittäin tehokas muistia suojaava neuropeptidi, joka toimii itsekin välittäjäaineena. Soijan isoflavonoidit ylläpitävät ikääntyvien naisten muistia (lue lisää). Berberiini ehkäisee kaulavaltimon ahtaumasta johtuvaa verenkierron heikkenemistä, vaskulaarista dementiaa ja siihen liittyviä muistihäiriöitä (Aski ym. 2018).

Tärkeä sysäys muisti- ja vitamiinitutkimuksiin saatiin havainnoista, joiden mukaan muistihäiriöistä kärsivien ihmisten homokysteiini on usein kohonnut ja sitä voidaan tehokkaasti alentaa foolihapon, B6- ja B12-vitamiinien avulla. Eräässä tutkimuksessa havaittiin selvä yhteys Alzheimerin taudin etenemisen ja potilaan veren homokysteiinin pitoisuuden välillä. Kun homokysteiini oli yli 11,1 µmol/l, tauti eteni nopeasti seuraavien kolmen vuoden aikana verrattuna niihin potilaisiin, joiden homokysteiini oli alle 11 µmol/l (Clarke ym. 1998).

Suomalaisten miesten homokysteiini on juuri 11 µmol:n vaiheilla ja korkein koko Euroopassa. Kohonnut homokysteiini kovettaa valtimoita, mikä vaikeuttaa muun muassa aivojen verenkiertoa ja voi johtaa siksi muistihäiriöihin ja tylsistymiseen.

"Jos homokysteiinin alentaminen pysäyttäisi vaikkapa vain 10 %:lla muistihäiriöiden etenemisen Alzheimerin taudiksi, hyötyisivät sadattuhannet ihmiset siitä joka vuosi", kirjoitti tohtori A David Smith (2002).

Tutkijat selvittivät 260 suhteellisen terveen vanhuksen (65-90 v.) suojaravinteiden saantia ja niiden merkitystä kognitiiviseen suorituskykyyn (oppimiseen, muistiin, päättely- ja keskittymiskykyihin). Parhaat psykologiset testitulokset saivat ne henkilöt, jotka söivät eniten hedelmiä ja kasviksia. Heillä oli myös runsain beetakaroteenin, foolihapon, C- ja E-vitamiinien, sinkin, raudan, kuidun ja hiilihydraattien saanti. Vastaavasti heidän ravinnossaan oli vähiten tyydytettyä rasvaa ja kolesterolia. Valitettavasti kasvisten vitamiinien ja kivennäisaineiden pitoisuus on vähentynyt murto-osaan siitä, mitä se oli vielä 50 vuotta sitten (lue lisää).

"Lopputuloksena toteamme, että (yhtäältä) vähäinen (kokonais)rasvan, tyydytetyn rasvan ja kolesterolin saanti sekä (toisaalta) runsas hiilihydraattien, kuidun, vitamiinien (erityisesti foolihapon, C- ja E-vitamiinien sekä beetakaroteenin) sekä kivennäisaineiden (raudan ja sinkin) saanti on suositeltavaa vanhemmiten, ei ainoastaan ravitsemustilan ja yleisen terveydentilan kannalta, vaan myös henkisen suorituskyvyn kannalta", kirjoittivat tutkijat (Ortega ym. 1997). Maailman johtava ravitsemuslääketieteen lehti uudisti saman kehotuksen (Smith 2002). Eräät suomalaisetkin neurologit ovat alkaneet suositella vitamiineja ja omega-3-rasvahappoja oireettomille ihmisille dementian ehkäisyyn (dos. Timo Erkinjuntti Helsingin Sanomissa syyskuussa 2004). Kalaöljyistä E-EPA näyttää olevan biologisesti hyvin tehokas muistin suojaamisessa, kuten seuraava tutkimus kertoo.

E-EPA-tutkimus Irlannista

Dublinin Trinity Collegen neurotieteiden laitos on tutkinut E-EPAn vaikutusta ikääntyneiden rottien muistiin (Lynch ym. 2006). Tulosten mukaan muistin heikkeneminen iän myötä johtuu pääosin aivoturson (hippokampuksen) inflammaatiosta, jota kuvastavat yhtäältä hapetusstressi ja kohonneet interleukiini-1 beta (IL-1 beta), interferoni gamma (INF) ja kaspaasi-1-aktiviteetti ja toisaalta vähentynyt IL-4. Nämä muutokset ja amyloidi-betan lisääntyminen aktivoivat mikrogliaa, mikä johtaa vähitellen muistin heikkenemiseen. Tulehdusta aiheuttavaa IL-1 betaa syntyy pääasiassa aktivoituneessa mikrogliassa. E-EPAn anto vastusti kaikkia näitä ei-toivottuja muutoksia ja paransi pitkäkestoista muistia. Se edellyttää kytkösvahvuuksien pysyviä muutoksia, joita kutsutaan nimellä LTP (long term potentiation). Siinä synapsin vastaanottavalle pinnalle kertyy lisää ionikanavia ja ne pysyvät pitempään auki. E-EPAa kannattaa siis ottaa ravintolisänä muistinkin vuoksi. Se ehkäisee dementoitumista.

Australialaiset tutkijat ovat tulleet samankaltaiseen tulokseen: EPAn vähyys punasolujen kalvoilla on lievän ikääntymiseen liittyvän muistihäiriön tunnusmerkki (Street ym. 2014). Sitä voidaan korjata E-EPAlla.

Karnosiinitutkimus Japanista

Karnosiini ja sen sukulaisaine anseriini parantavat lievää ikääntymiseen liittyvää muistihäiriötä, osoittaa tuore kliininen kaksoisokkokoe (Masuoka ym. 2019).

Oxfordin yliopiston B-vitamiinitutkimus 2011:

B-vitamiinit ehkäisevät ikääntyvien muistin heikenemistä

Itä-Suomen yliopiston tutkimus 2016:

Kalaöljyn omega-3:t parantavat ikääntyvien ihmisten muistia ja muita kognitiivisia taitoja

Lue lisää ravintolisien vaikutuksesta muistiin uutisistamme. Klikkaa kohtaan Muisti ja sen häiriöt.

Masuoka N, Yoshimine C, Hori M, Tanaka M, Asada T, Abe K, Hisatsune T. Effects of Anserine/Carnosine Supplementation on Mild Cognitive Impairment with APOE4. Nutrients. 2019 Jul 17;11(7). pii: E1626. doi: 10.3390/nu11071626. Free Full Text
Aski ML, Rezvani ME, Khaksari M, et al. Neuroprotective effect of berberine chloride on cognitive impairment and hippocampal damage in experimental model of vascular dementia. Iran Journal of Basic Medical Sciences. 2018 Jan;21(1):53-58. doi: 10.22038/IJBMS.2017.23195.5865. Full Tree Text pdf
Rokicki J, Li L, Imabayashi E, et al. Daily Carnosine and Anserine Supplementation Alters Verbal Episodic Memory and Resting State Network Connectivity in Healthy Elderly Adults. Frontiers in Aging Neuroscience 2015 Nov 27;7:219. Free Full Text
Zhang ZY, Sun BL, Yang MF, et al. Carnosine attenuates early brain injury through its antioxidative and anti-apoptotic effects in a rat experimental subarachnoid hemorrhage model. Cellular and Molecular Neurobiology. 2015 Mar;35(2):147-57. doi: 10.1007/s10571-014-0106-1.
Patil S, Tawari S, Mundhada D, Nadeem S. Protective effect of Berberine, an isoquinoline alkaloid ameliorates ethanol-induced oxidative stress and memory dysfunction in rats. Pharmacology, Biochemistry, and Behavior. 2015 Jul 6. pii: S0091-3057(15)30024-1. doi: 10.1016/j.pbb.2015.07.001.
Street SJ, Parletta N, Milte C, et al. Interaction of erythrocyte eicosapentaenoic acid and physical activity predicts reduced risk of mild cognitive impairment.
Aging and Mental Health. 2014 Nov 6:1-7. DOI: 10.1080/13607863.2014.971705
Zhang XW, Hou WS, Li M, Tang ZY. Omega-3 fatty acids and risk of cognitive decline in the elderly: a meta-analysis of randomized controlled trials.
Aging Clinical and Experimental Research. 2015 May 30. [Epub ahead of print]